Ympäristöministeriö Kalevi Luoma, 13.4.2016 Dnro 346/03/2016

Lakiesitykset ympäristönsuojelulain muuttamiseksi kuntien ilmanlaatusuunnitelmien ja valtioiden rajat ylittävästä ilman pilaantumisesta

​Ympäristönsuojelulakia on tarpeen muuttaa ilmanlaatusäädösten osalta ilmanlaatudirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien EU-komission täydennysvaatimusten osalta.

Kunnan ilmanlaatusuunnitelmasta säädetään edelleen 145 §:n mukaan. Ilmansuojelusuunnitelmaa ei tarvitse laatia, jos kyse on vain katujen hiekoitushiekan ja suolauksen aiheuttamien hiukkasten (PM 10) raja-arvojen ylityksestä tai sen vaarasta. Kunnan olisi samaisen pykälän mukaan laadittava ”tarpeen mukaan” yhtenäinen suunnitelma kaikista raja-arvon omaavista epäpuhtauksista siinä tapauksessa, että vähintään kaksi raja-arvoa ylittyy tai on vaarassa ylittyä. Kunnan kannalta suunnitelman laatimiskynnys voi siten periaatteessa madaltua nykyisestä ja suunnitelman kattavuus laajentua.

Erityisesti tämä voisi koskea maamme suurimpia kaupunkeja liikenneperäisten päästöjen osalta. Käytännössä lakipykälän laajennuksen merkitys jää esityksen perustelujen mukaan vähäiseksi. Harkinnanvaraa jää myös kunnille.

Lakiesityksen 149 §, joka on koskenut vain Helsingin määräaikaista poikkeusta typpidioksidin vuosiraja-arvosta, kumotaan vanhentuneena.

Lakiin ehdotettu uusi 211 a § koskee ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumia ja valtioiden välisiä yhteistyösuhteita. EU:n jäsenvaltioiden kesken yhteistyöstä säädetään jo direktiivissä, joten lisäys lakiin ei sinänsä muuta tilannetta. Kaukokulkeumista haitallisimpia ovat otsoni ja metsäpalojen ja kulotusten myötä pienhiukkaset. Näiltä osin tarvitaan yhteistyötä EU:n ja sen rajavaltioiden kanssa.

 

Kuntaliitto kannattaa esitettyjä lakimuutoksia.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine   
johtaja, alueet ja yhdyskunnat 

Kalevi Luoma
energiainsinööri 

tags