Lausunto ehdotuksesta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta
Euroopan komissio on 2.12 2011 antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Ehdotetulla rahastolla korvattaisiin nykyinen Euroopan kalatalousrahasto ja se muodostaisi EU:n meri- ja kalatalouspolitiikan rahoitusvälineen rahoituskehyskaudella 2014 - 2020.
Lausuntopyynnössä pyydetään eritoten arvioimaan omasta näkökulmasta ehdotuksen taloudellisia, hallinnollisia ja ympäristövaikutuksia sekä vaikutuksia elinkeinojen toimintaedellytyksiin.
Yleisesti ottaen Suomen Kuntaliitto toteaa, että asetusehdotus on johdonmukainen Eurooppa 2020 -strategian kanssa. Ehdotuksen mukaan Euroopan meri- ja kalatalous-rahasto rakentuu neljälle perustalle; järkevä ja ympäristöystävällinen kalastus, järkevä ja ympäristöystävällinen vesiviljely, kestävä ja osallistava alueellinen kehitys ja yhdennetty meripolitiikka.
Ehdotukseen sisältyy muutoksia rahoituksen painopisteisiin. Näistä esimerkiksi ensim-mäisen pilariin kuuluva nk. romutustuki, ehdotetaan lakkauttavaksi. Lisäksi ehdotukseen sisältyy erilaisia ympäristönäkökulmiin keskittyviä tukimuotoja. Kestävä kalastus, merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä kalakantojen suojelu on ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää ja siten kannatettavia. Kuntaliitto katsoo, että nämä muutokset ovat yhdenmukaisia ehdotuksen päätavoitteen, kestävän ja kilpailu¬kykyisen kalastuksen ja vesiviljelyn kanssa.
Suomen näkökulmasta tärkeä pienimuotoisen rannikko- ja sisävesikalastuksen toiminnan kehittäminen tulisi vahvistaa, jotta myös tulevaisuudessa löytyisi maassamme koko¬päiväisiä ammattikalastajia. Haasteet ovat suuret. Esimerkiksi Etelä-Suomen kalatalous¬ryhmä ESKO:n alueella, ei ole vuosiin tullut uusia ammattikalastajia jotka pysyisivät ammatissa. Nuorin kokopäiväinen kalastaja on yli 40 vuotta, vanhimman ollessa yli 80 vuotta. Tätä taustaa vasten on perusteltua että ehdotus sisältää mahdollisuuden tukea vesiviljely- yritysten ja kalastajien oman kalan jalostusta, mikä toisaalta nähdään voivan vääristää kalanjalostusalan kilpailua mutta toisaalta tukee alkutuottajien toiminta¬edellytyksiä ja mahdollisuuksia tuottaa kotimaista kalaa markkinoille.
Ehdotuksen kolmas pilari on kalatalousyhteisöjen kestävä kehitys, jolla tarkoitetaan paikallisten kalatalousryhmien toteuttamaa maaseudun Leader- toiminnan kaltaista alueiden omaehtoista kehittämistä. Tämä toiminta on meneillään olevalla ohjelmakaudella koettu toimivaksi. Kuntien näkökulmasta tämän kaltainen paikallinen kehittäminen tuo lisäarvoa alueelle vahvistaen kuntien elinvoimaa. Paikallisista tarpeista lähtevä kehitystyön vahvistuminen tulevalla ohjelmakaudella on kannatettava asia. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on toivottavaa että tulevalla ohjelmakaudella kaikilla kalataloudellisesti tärkeillä alueilla olisi paikallinen kalatalousryhmä.
Yleisasetuksessa esitetään hallinto- ja valvontajärjestelmien yhdenmukaistamista hallinnollisen rasituksen pienentämiseksi. Pyrkimys hallinnollisten kustannusten vähentämiseen on kannatettavaa paitsi taloudellisesta, niin myös hallinnon yksinkertaistamisen ja turhien päällekkäisyyksien välttämisen näkökulmasta.
Tässä vaiheessa valmistelua on vaikea arvioida taloudellisia vaikutuksia kuntatasolla. Kuntatalouden kiristyessä on kuitenkin syytä todeta, että kuntien rahoitusosuuksia ei tulisi nostaa nykyiseltään tulevalla ohjelmakaudella.
SUOMEN KUNTALIITTO
Keijo Sahrman
johtaja, alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat
Christell Åström
erityisasiantuntija