Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle 17.10.2012, dnro 3667/90/2012, Sampsa Matilainen

Lausunto hallituksen esityksestä 79/2012 vp. eduskunnalle pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevaksi lainsäädännöksi

Kiittäen mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoasiassa Suomen Kuntaliitto esittää kuntia koskien kunnioittavasti seuraavaa. 

 

​Tiivistetysti todeten Kuntaliitto pitää tärkeänä, että mahdollistetaan yksityinen pysäköinninvalvonta julkisen pysäköinninvalvonnan lisäksi. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota kuntien käytännön näkökulmasta eräisiin ongelmakohtiin, joita lähinnä ovat:

 

- kunnan ei ole mahdollista harkita, ottaako se itsehallintonsa nojalla hoitaakseen yksityisen pysäköinninvalvonnan julkisen pysäköinninvalvonnan ohella

- kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja kunnan vastuut

- kunnallisen pysäköinninvalvonnan resurssit ja kustannukset.

1. Hallituksen esityksestä

Lakiehdotuksessa asetetaan yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevaksi lähtökohdaksi perustuslakivaliokunnan lausunnossa todettu, ettei yksityisille pysäköinninvalvojille voida antaa itsenäistä toimivaltaa päättää pysäköintivirhemaksusta tai vastaavasta seuraamuksesta. Esityksellä pyritään järjestämään yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö muun ohella niin, että se täyttää Suomen perustuslain 124 §:stä johtuvat vaatimukset. 

Nykyisessä järjestelmässä poliisi huolehtii pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan pysäköintiä ja pysäyttämistä sekä joutokäyntiä koskevien säännösten noudattamisen valvonnasta sekä pysäköintivirhemaksujen ja muiden mainitussa laissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä. Aluehallintovirasto voi kuitenkin antaa luvan siihen, että kunta alueellaan tai sen tietyllä osalla poliisin ohella huolehtii sanotusta valvonnasta ja seuraamusten määräämisestä. Yksityisiä alueita tai maastoa ei ole pysäköinninvalvonnasta annetussa laissa rajattu poliisin ja kunnan valvontatehtävän ulkopuolelle. 

Pysäköinninvalvonnasta huolehtiva poliisi tai kunnan pysäköinninvalvoja voisi käyttää pysäköinninvalvonnassa yksityisellä alueella tai maastossa apunaan sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla olisi aluehallintoviraston myöntämä pysäköinninvalvontalupa. Avustamiseen vaadittaisiin sekä poliisin tai kunnan viranomaisen antama valtuutus että alueen omistajan tai haltijan suostumus. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi seikoista, joita poliisin tai kunnan tulee kuitenkin ottaa huomioon harkitessaan pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevan valtuutuksen antamista. Valtuutuspäätöksestä voitaisiin tehdä hallintovalitus. 

Pysäköinninvalvontaluvan haltijan palveluksessa olevien valvonta-avustajien tehtävänä olisi todentaa epäilemänsä pysäköintivirhe ja pysäköintivirheen havaittuaan tehdä poliisille tai kunnalle esitys seuraamuksen määräämiseksi. Viranomainen tutkisi esityksen perusteella, onko pysäköintivirhettä apahtunut ja tarvittaessa päättäisi esityksen ja muun sille esitetyn selvityksen erusteella pysäköintivirhemaksusta, kirjallisesta huomautuksesta tai toimenpiteistä luopumisesta. Päätöksestä voitaisiin tehdä oikaisuvaatimus. Tämän lisäksi viranomaisilla olisi asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä, mm. neuvontatehtävä.
 
Aluehallintovirasto myöntäisi pysäköinninvalvontaluvan laissa säädetyt edellytykset täyttävälle. Valvonta-avustajia koskevien edellytysten täyttymistä valvoisi se poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja, jota valvonta-avustaja pysäköinninvalvonnassa avustaa. Viranomaismenettelyjen yksinkertaistamiseksi valvonta-avustajille ei ehdoteta erityistä hyväksymismenettelyä, vaan luvanhaltijan avustama poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja toteaisi avustajien kelpoisuuden valtuutusta antaessaan.

Vaikutuksista viranomaisen toimintaan todetaan muun ohella, että pysäköinninvalvonnassa avustavien pysäköinninvalvontaluvan haltijoiden ja valvonta-avustajien ohjaus ja valvonta sekä näiden esityksestä pysäköintivirheen seuraamuksista päättäminen olisivat uusia tehtäviä kunnille. Näiden tehtävien määrä riippuisi merkittävästi siitä, minkälainen tarve kullakin alueella on käyttää apua pysäköinninvalvonnassa. Vaikka valvonta-avustajat huolehtisivat seuraamuksen määräämistä koskevien esitysten tekemisestä, muodostaisivat viranomaisen tehtävät (pysäköintivirheen toteaminen, seuraamuksen määrääminen, asiakaspalvelu, mahdollisen oikaisuvaatimuksen käsittely) suurimman osan pysäköintivirhemaksun tai muun seuraamuksen määräämisen kokonaisuudesta.  

Valvontayritysten kannettavaksi tulisi uusia kustannuksia (lupamenettelyt ja mahdollinen työntekijöiden perehdytys). Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että pysäköinninvalvonnassa avustavalle maksettavasta korvauksesta voitaisiin sopia avustajan ja kunnan kesken, minkä lisäksi maanomistaja tai haltija voisi osallistua kustannuksiin. 

2. Kuntaliiton kannanotot 

 Kuntaliitto on asian aiemmissa käsittelyvaiheissa lähtenyt muun ohella siitä, että:

- kunnille ei tule säätää nykyistä laajempaa velvollisuutta hoitaa yksityisten alueiden valvontaa

- yksityisten alueiden valvontaan ryhtyminen kunnassa tulee olla sille vapaaehtoinen tehtävä julkisen pysäköinninvalvonnan ohella

- julkinen ja yksityinen pysäköinninvalvonta tulee pitää erillään toisistaan

- kunnan pysäköinninvalvoja tai kunta ei voi joutua vastuuseen yksityisen valvontayrityksen toiminnan lainmukaisuudesta

- yksityisen pysäköinninvalvonnan tarpeessa oleva maanomistaja tai -haltija vastaa kustannuksista suhteessa pysäköinninvalvontayritykseen eikä kuntaa tule voida velvoittaa po. maksujen suorittamiseen.

Kuntaliitto pitää ylipäänsä hyvänä ratkaisuna, että lakiehdotuksella mahdollistettaisiin yksityinen pysäköinninvalvonta julkisen pysäköinninvalvonnan ohella. Kuntien kannalta on hyvä ratkaisu, että kuntien yksityisten alueiden valvontatehtävä on ensisijaisen poliisin valvontatehtävän ohella käytännössä yksittäistapauksellista ja maanomistajan- tai haltijan nimenomaisesta valvontapyynnöstä lähtevää eikä yleistä valvontaa. Lakiehdotus toisi kuitenkin Kuntaliiton tulkinnan mukaan automaattisesti lisää tehtäviä niille kunnille, jotka ovat aluehallintovirastolta hakeneet tai hakevat luvan kunnallisen pysäköinninvalvonnan hoitamiseen. 

Yksityisten alueiden valvontaan ryhtyminen tulisi kunnassa olla sille vapaaehtoinen tehtävä julkisen pysäköinninvalvonnan ohella ja kunnalla tulisi olla itsehallintoonsa perustuva harkintavalta sen suhteen, ottaako kunta ylipäänsä hoidettavakseen julkisen pysäköinninvalvonnan ohella myös yksityisen pysäköinninvalvonnan. Kaikilla kunnilla ei Kuntaliiton saamien tietojen mukaan ole ylipäänsä intressiä eikä resursseja yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan järjestelmän kustantamiseen. Se, että kunta ottaa vapaaehtoisesti tehtäväkseen julkisen pysäköinninvalvonnan, ei vielä tulisi samalla automaattisesti merkitä sitä, että kunta sitoutuu myös yksityiseen pysäköinninvalvontaan ja tämän järjestelmän kustantamiseen. Toisissa kunnissa sen sijaan halukkuutta yksityisen pysäköinninvalvonnan hoitamiseen löytyy. 

Pysäköinninvalvonnan tehtävien ottaminen kuntien vapaaehtoiseksi tehtäväksi olisi mahdollisesti ratkaistavissa niin, että kunta päättäisi itse ennalta ja ilmoittaisi hakemuksessaan aluehallintovirastolle, hakeeko se lupaa vain julkisen pysäköinninvalvonnan vai sen ohella myös yksityisen pysäköinninvalvonnan hoitamiseen alueellaan tai osalla aluettaan. Lupaviranomaisen tehtävä liittyy aluehallintovirastolle jo nyt pysäköinninvalvonnasta annetun lain 10 ja 11 §:n mukaan. 

Jos tehtävä yksityisen pysäköinninvalvonnan hoitamisesta seuraisi automaattisesti siitä, että kunta on saanut tai saa aluehallintovirastolta luvan kunnallisen pysäköinninvalvonnan hoitamiseen, Kuntaliitto pitää ehdotettua järjestelmää ongelmallisena. Lakiehdotuksen 10 a §:n 1 momentin mukaan poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi sinänsä hakemuksesta valtuuttaa ehdotetussa pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista annetussa laissa tarkoitetun pysäköinninvalvontaluvan haltijan avustamaan poliisia tai kunnallista pysäköinninvalvojaa pysäköinninvalvonnassa tietyllä alueella ja maastossa. Lakiehdotus lähtee siitä, että suoranaista oikeudellista velvollisuutta valtuutuksen antamiseen yksittäistapauksessa ei ole, mitä Kuntaliitto pitää hyvänä ratkaisuna.

Lakiehdotuksen 10 a §:n 3 momentissa kuitenkin lähdetään siitä, että harkittaessa pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevan valtuutuksen antamista poliisin ja kunnan tulee ottaa huomioon valvonnan tarve yksityisellä alueella ja maastossa sekä viranomaisten edellytykset huolehtia valvonnasta näillä alueilla. Valvonnan tarvetta arvioitaessa merkitystä olisi ennen kaikkea kiinteistön käytöstä lähtevillä seikoilla. Tässä tarkoitetut kriteerit tosiasiallisesti rajoittavat viranomaisen harkintaa ja mahdollisuuksia kieltäytyä valtuutuksen antamisesta. Lakiehdotuksen perustelujen valossa on lisäksi epäselvää, miten valvonnan tarve ja viranomaisvalvonnan henkilöresurssien riittävyys yksittäistapauksissa todennetaan.

Lakiehdotus ei saisi johtaa siihen, että kunta voitaisiin velvoittaa yksin mainituilla seikoilla valtuutuksen antamiseen tai suorittamaan pysäköinninvalvonnassa avustavalle korvausta valvontatehtävän hoitamisesta. Näistä kustannuksista tulisi vastata yksin yksityisen pysäköinninvalvonnan tarpeessa oleva maanomistaja tai -haltija. Maanomistajat ja -haltijat eivät odotettavasti ole halukkaita ehdotetussa järjestelmässäkään maksamaan pysäköinninvalvontaluvan haltijalle pysäköinninvalvonnasta alueellaan, jolloin valvonnasta aiheutuvat kustannukset jäävät yksin kunnan maksettavaksi. Kunnalla tulisi olla jo etukäteen mahdollisuus arvioida, onko kunnalla ylipäänsä intressiä yksityisen pysäköinninvalvontaa koskevan järjestelmän kustantamiseen. Seikat tulisi mainita jo selvyyden vuoksi lakiehdotuksen perusteluissa.

Kuntaliitto esittää, että lakiehdotuksen perusteluissa selvennetään vastuukysymyksiä. Lakiehdotuksessa on ilmeisesti tarkoitettu, että vahingonkorvauslaki yleislakina tulee sovellettavaksi viranomaisen vahingonkorvausvastuuseen yksityisessä pysäköinninvalvonnassa. Perusteluissa tulisi jo selvyyden vuoksi todeta esimerkiksi palvelusetelilain (ks. 6 § ja HE 20/2009 vp.) tavoin, missä tilanteissa ja millä perusteilla kunta voisi ylipäänsä joutua vahingonkorvausvastuuseen yksityisessä pysäköinninvalvonnassa, jos tällaista vastuuta on ehdotuksessa tarkoitettu. Sinänsä Kuntaliitto pitää hyvänä lakiehdotukseen tehtyä lisäystä, jonka mukaan käsitteellä ”johdon ja valvonnan alaisena” ei tarkoiteta työoikeudellista käsitettä eikä kunnalle voi tätä kautta tulla vastuuta. Kuntaliitto sinänsä vastustaa ajatusta, että viranomaiselle voisi muutoinkaan syntyä vastuu pysäköinninvalvonnassa käytettävien avustajien toiminnasta.

3. Lopuksi

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että lakiehdotuksella mahdollistetaan myös yksityinen pysäköinninvalvonta. Yksityisten alueiden valvontaan ryhtyminen kunnassa tulee kuitenkin olla sille vapaaehtoinen tehtävä julkisen pysäköinninvalvonnan ohella. Jos julkista ja yksityistä pysäköinninvalvontaa ei pidettäisi erillään ja velvoite yksityisen pysäköinninvalvonnan hoitamisesta seuraisi automaattisesti aluehallintoviraston kunnalle myöntämästä luvasta, lakiehdotuksen mukaisen järjestelmän luominen kuormittaisi entisestään luvan saanutta kuntaa.

Eräissä kunnissa on jo nykyään hyvin vähäiset resurssit eikä normaalinkaan valvonnan tuloilla pystytä kattamaan valvonnasta aiheutuvia menoja. Jos virhemaksutuloista joudutaan vielä suorittamaan valvontayrityksille korvauksia, kunta joutuu kattamaan järjestelystä aiheutuvat menot muuta kautta. Kuntaliiton käsitys on, että virhemaksutuloilla tulisi kattaa ainoastaan viranomaistoiminnan kustannukset. Kunnilla tulisi myös olla jo ennalta mahdollisuus arvioida ja päättää, onko julkisen pysäköinninvalvonnan ohella yksityinen pysäköinninvalvonta kunnan intressin ja edun mukainen ja onko kunnalla ylipäänsä intressiä yksityisen pysäköinninvalvontaa koskevan järjestelmän kustantamiseen.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Arto Sulonen
johtaja, lakiasiat

Sampsa Matilainen
lakimies

 

Lisää aiheesta:

  • Eduskunta
    Hallituksen esitys 79/2012 pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevaksi lainsäädännöksi
tags