Kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistämistä koskevat säännökset ja menettelytavat vaikuttavat myös kuntien toimintaedellytyksiin. Perheenyhdistämiskysymyksiä käsiteltäessä on otettava huomioon erityisesti perheenyhdistämisten vaikutus kuntien kotouttamistoimenpiteisiin.
Kunnat ottavat vastaan pakolaisia ja näihin kotoutumislaissa rinnastettuja humanitaarisin perustein tulleita maahanmuuttajia ELY-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Lisäksi kuntiin muuttaa humanitaarisin perustein tulleita maahanmuuttajia itsenäisesti tai omaehtoisesti. Selvittäessään mahdollisuuksia ottaa vastaan pakolaisia kunnat joutuvat arvioimaan, onko niillä resursseja huolehtia kaikista maahanmuuttoon liittyvistä velvoitteista. Pakolaisten vastaanotto asettaa suuria vaatimuksia kuntien palvelujärjestelmälle ja palveluista huolehtivalle henkilöstölle.
Kuntien tiedonsaanti tulevasta perheenyhdistämisestä on erittäin tärkeää. Kuntia tulee mahdollisuuksien mukaan informoida etukäteen siitä, onko kuntaan sijoitettaville humanitaarisin perustein tulleille maahanmuuttajille odotettavissa perheenyhdistämisiä. Tällöin kunnassa voitaisiin jo etukäteen varautua esimerkiksi tuleviin asunto- ja muihin palvelutarpeisiin. Kunnille on aiheutunut ongelmia siitä, että perheenyhdistämisten takia kuntiin tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa ennalta suunnitellusta. Kaikki maahanmuuttajat tai heidän perheenjäsenensä eivät hyvin erilaisten taustojensa vuoksi työllisty, vaan he saattavat tarvita yhteiskunnan tukea selviytymiseensä pitkään. Perheenyhdistämisen kautta maahan tulevien aikuisten henkilöiden kotoutumiskoulutustarpeisiin on varauduttava myös työ- ja elinkeinotoimistoissa.
Kun perheenyhdistämisen kautta Suomeen tuleville maahanmuuttajille myönnetään oleskelulupa, on valtion huolehdittava siitä, että kunta voi saada myös näistä maahanmuuttajista laskennalliset korvaukset sekä tarvittaessa erityiskustannusten korvaukset samaan tapaan kuin pakolaisista. Kuntien kannalta on kestämätöntä, jos perheenyhdistämisen kautta kuntaan tulee sellaisia asukkaita, jotka jo lähtökohtaisesti joutuvat turvautumaan viimesijaiseksi tarkoitettuun kunnan toimeentulotukeen. Myös kuntaan muuttavan perheenjäsenen näkökulmasta on ongelmallista, jos hänellä ei ole mahdollisuutta päästä kunnan kotouttamistoimenpiteiden piiriin eikä saada mahdollisuutta esimerkiksi tulkkausapuun.
On tärkeää, että maahanmuuttajan toimeentulo on turvattu maahan tultaessa, kun kyseessä on muu kuin perinteinen humanitaarisin perustein tapahtuva maahanmuutto. Toimeentuloedellytysten asettaminen maahanmuuttajille on tarpeellista myös kuntien näkökulmasta. Kuntien on voitava luottaa siihen, että Suomeen oleskeluluvan saaneet henkilöt pääsääntöisesti selviytyvät ilman toimeentulotukea. Oleskeluluvan hakijoiden ja heidän perheidensä tulojen ja varojen on oltava selkeästi suuremmat kuin toimeentulotuki on.
SUOMEN KUNTALIITTO
Erja Horttanainen
EU-asiain päällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.