Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 24.2.2016, dnro 42/03/2016, Jarkko Lahtinen

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun lain muuttamisesta

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki. Laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Kuntaliitto kannattaa sitä, että varhaiskasvatuksen osalta asiakasmaksuista säädetään jatkossa erillisessä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen kannalta suunta on oikea.

Kuntaliitto pitää hyvänä myös sitä, että esitys pohjautuu voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen asiakasmaksuja koskeviin säännöksiin. Maksun määräytymisen periaatteet perheen koon ja tulojen osalta säilyvät ennallaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kuntakyselyn lasten päivähoidon osaraportin mukaan vuonna 2013 korkein asiakasmaksu perittiin 25 prosentilta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 16 prosentilta asiakasmaksua ei peritty lainkaan. Kuntaliitto muistuttaa, että kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut eivät muodosta kynnystä työhön siirtymiselle tai osa- aikaisentyön tekemiselle. Kuntaliitto kannattaa myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kannustinloukkuvaikutuksien vähentämistä yksinhuoltajien ja pienituloisimpien perheiden osalta. Kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa eikä varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksella tulisi vaikeuttaa huoltajien työelämän valintoja. Kuntaliitto huomauttaa, että asiakasmaksutulot ovat kunnille tärkeitä ja säädökset eivät saisi olla liian monimutkaisia, jolloin tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekeminen paikallisesti muodostuu vaikeaksi.

Kustannusvaikutusten arviointi 

Esityksen taustalla on hallitusohjelman edellyttämä kuntien 54 miljoonan suuruinen maksutulojen lisäys vuodesta 2017 alkaen.  Maksutulojen lisäys on esityksessä toteutettu siten, että maksujen korotukset on toteutettu pääosin korottamalla enimmäismaksua.  Enimmäismaksun alle jääviä maksuja esitetään korotettavaksi vain hieman. Toisaalta esityksessä muutetaan maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja siten, että joiltakin asiakasmaksut myös pienenevät jonkin verran. Myös sisarusalennusta muutetaan siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Nykyisen lain mukaan sisarusalennus on myönnettävä vain, mikäli nuorimmaisesta lapsesta maksetaan ylintä maksua. Esityksessä esitetään muutoksia myös osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksun osalta.

Kuntaliitto pitää erittäin epätodennäköisenä että esityksen mukaisilla muutoksilla päästäisiin hallituksen tavoitteena olevaan 54 miljoonan euron lisäykseen maksutulojen osalta vaikka kaikki kunnat jatkossa perisivät asiakasmaksuja säädösten mahdollistamalla tavalla.

Esityksen mukaan ylintä perittävää maksua korotetaan nykyisestä 283 eurosta 354 euroon. Samanaikaisesti tulorajoja hieman korotetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien nyt korkeinta maksua maksavien maksu ei nouse suoraan 354 euroon. Samoin joillakin asiakkailla maksu tulorajojen muutoksen johdosta myös pienenee. Samalla muutetaan sisarusalennus koskemaan kaikkia nuorimman maksun suuruudesta riippumatta. Tämä tulee pienentämään asiakasmaksukertymää. Samoin määritelmä siitä, että alle 35 tuntia viikossa palvelua käyttävältä ei saa periä täyttä asiakasmaksua pienentää kuntien mahdollisuuksia maksutulojen kasvattamiseen. Lisäksi esityksen mukainen toimintatapa pakottaa kuntia investoimaan hoitoaikojen seurantajärjestelmiin.

Kuntaliitto vaatii tarkempia laskelmia siitä, miten esityksen mukaisilla muutoksilla on mahdollista saavuttaa hallituksen asiakasmaksutuottojen lisäyksille asettama tavoite. Tarkempien laskelmien jälkeen tulee miettiä vaihtoehto uudistuksen toteuttamiseksi hallitusohjelman tavoitteen saavuttamiseksi.

Kokoaikainen ja osa-aikainen varhaiskasvatus 

Lakiluonnoksen 2 §:ssä ehdotetaan kahta uutta käsitettä: kokoaikainen ja osa-aikainen varhaiskasvatus. Kokoaikaisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan vähintään 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta ja osa-aikaisella varhaiskasvatuksella alle 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta.

Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 4 §:n mukaan päivähoito järjestetään osapäivä- ja kokopäivähoitona. Kokopäivähoidossa lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäivähoidossa viisi tuntia. Lisäksi 1.8.2016 voimaan tulevan varhaiskasvatuslain 11 a §:n mukaan kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa sekä laissa määritellyin edellytyksin myös kokopäiväisesti. Varhaiskasvatuslaista tai lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa ei ole tarkempia määrityksiä yli 20 tuntia viikossa kestävästä varhaiskasvatuksesta.

Kuntaliitto pitää eri säädöksissä olevia erilaisia käsitteitä samasta palvelusta epäjohdonmukaisina, mikä tullee vaikeuttamaan lainsäädännön ymmärtämistä ja soveltamista kunnissa. Kuntaliitto vaatii termistön yhdenmukaistamista ja selkiyttämistä siten, että maksuja koskevassa lainsäädännössä noudatetaan toimintalainsäädännön käsitteitä.

Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu 

Lakiluonnoksen 6 §:ssä esitetään osa-aikaisen varhaiskasvatuksen enimmäismaksuksi 20 tuntia viikossa kestävän varhaiskasvatuksen osalta 60 % kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Lisäksi jos lapsi on varhaiskasvatuksessa enemmän kuin 20 tuntia viikossa, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu hoitoaikaan.

Kuntaliitto huomauttaa, että viikoittaisen hoitoajan seuranta tuntien tarkkuudella vaatii sähköistä seurantajärjestelmää. Lapsen päivittäisestä hoitoajasta etukäteen sopiminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa asetuksen mukainen henkilöstö ja palvelun taloudellinen järjestämistapa. Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa tulisi vapauttaa ja lisätä kuntien mahdollisuuksia periä maksuja kustannusten kattamiseen. Lakiluonnoksen 6 § tiukentaa entisestään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perintää.

Kuntaliitto esittää, että enintään 25 tuntia viikossa palvelua käyttäviltä, kunnan tulee päättäminsä perustein periä hoitoaikaan suhteutettua kokoaikaista maksua alempi maksu. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 §:ssä määritellään henkilöstömitoitus osapäivähoidon osalta väljemmäksi enintään viisi tuntia päivässä palvelua käyttäviltä. Ei ole perusteltua, että laissa määritellä maksualennuksia tätä laajemman palvelun osalta, vaan asia tulisi jättää paikallisesti päätettäväksi.

Sisarusten asiakasmaksujen määräytyminen 

Lakiluonnoksen 8 §:n mukaan milloin samasta perheestä on useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa, voidaan nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta määrätä lakiluonnoksen 5 §:n mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta voidaan määrätä maksu, joka on enintään 90 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

Kuntaliitto vaatii, että sisarusalennuksesta luovutaan kokonaan. Palvelun järjestäminen perheen toiselle ja tätä useammalle lapselle ei ole päivähoidon järjestäjälle yhtään edullisempaa. Sisarusalennuksen mahdollistaminen kaikissa tuloluokissa pienentää osaltaan mahdollisuutta saavuttaa hallituksen asettama tavoite maksutuottojen lisääntymiselle. Sisaralennus on ongelmallinen myös yhdenvertaisuuden kannalta. Esim. perheiden monimuotoistuessa samassa taloudessa saattaa asua lapsia, joilla ei ole sisarussuhdetta, eikä heillä ole oikeutta alennukseen, vaikka tosiasiallinen tilanne ei poikkea perheistä, joiden lapset ovat sisaria keskenään.

Peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuksesta perittävä asiakasmaksu

Kunnat kysyvät huoltajilta etukäteen lasten mahdollisista loma-ajoista. Huoltajat varaavat hoitopaikkoja usein varmuuden vuoksi ja jättävät ilmoittamatta tarpeen muutoksesta. Kunta on kuitenkin joutunut varaamaan kaikkien paikkavarausten määrän mukaisesti henkilöstöä, eikä työvuorojen tai loma-aikojen muutokset enää onnistu. Mikäli kunnalla olisi mahdollisuus saada varmemmin huoltajilta tieto loma-aikojen varhaiskasvatukseen osallistumisesta, voisi myös henkilöstön resursoida tarkemmin. Muutoksella on todennäköisesti merkittäviä positiivisia kuntakohtaisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuksiin.

Kuntaliitto vaatii, että lakiluonnoksen 10 §:ään lisätään momentti, minkä perusteella kunta voisi periä lisämaksun päättäminsä perustein loma-aikoina varatuista ilmoittamatta käyttämättä jätetyistä hoitopäivistä. Minimimaksu tulisi olla mahdollista periä myös huoltajilta, joilta muuten ei asiakasmaksua peritä.

Muutoksenhaku  

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 §:ä on muutettu 1.1.2016 lukien siten, että hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lakiluonnoksen 20 § on laadittu kyseessä olevan lain vanhemman version mukaan.

Kuntaliitto vaatii, että lakiluonnoksen 20 §:ä muutetaan seuraavasti: Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Lupa on myönnettävä ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Siirtymäsäännös 

Siirtymäsäännöksen mukaan mikäli asiakkaalta peritty asiakasmaksu on uuden lain mukaan pienempi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n mukaan peritty asiakasmaksu, on liikaa peritty maksu palautettava asiakkaalle. Kuntaliitto pitää tätä kohtuuttomana. Kunnassa asia tulee tarkistaa jokaisen asiakkaan kohdalta erikseen ja toimenpide lisää merkittävästi viranomaistyötä. Kuntaliitto vaatii lausetta poistettavaksi. 

Kuntaliitto vaatii lisättäväksi lakiluonnoksen 22 §:ään maksupäätöksen muuttamista selventävän kohdan. Kunnilla tulee olla oikeus muuttaa voimassa olevan lain mukaisia päätöksiä uuden lain mukaisiksi.  

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta 

Kuntaliitto huomauttaa, että esitysluonnoksesta ei selkeästi selviä, että asetustasosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta ei enää sovelleta varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta. 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Jarkko Lahtinen
erityisasiantuntija 

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme