Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 10.8.2012, dn:o 2413/90/2012, Erja Lindberg

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

​Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla uudistettaisiin työ- ja elinkeinoviranomaisen järjestämisvastuulla olevia palveluja sekä niihin liittyviä tukia ja korvauksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin on tarkoitus koota julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, pienten ja keskisuurtenyritysten osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa ja työhallinnon asiakaspalveluntietojärjestelmästä annetussa laissa olevat säännökset. Erillislait olisi tarkoitus kumota.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskeva lainsäädäntö siten, että lain keskeinen sisältö muodostuisi palvelujensisällön määrittelystä. Palveluvalikoimaa on tarkoitus uudistaa tavoitteena nykyistä selkeämpi palveluvalikoima.

Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että julkisia työvoima- ja yrityspalveluja kehitetään, selkeytetään ja yksinkertaistetaan. Työllisyydenhoidolla on merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen on äärimmäisen tärkeää, että työvoima- ja yrityspalvelut saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.    

Julkisina työvoima- ja yrityspalveluina tarjottaisiin työnvälityspalveluita, tieto- ja neuvontapalveluita, osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita. Työnvälitys olisi keskeisin palvelu työnhakijoille ja työnantajille. Tieto- ja neuvontapalvelut olisivat avoimesti kaikkien käytettävissä. Osaamisenkehittämispalvelut, joita olisivat ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennus, kokeilu, koulutus ja palkkatuki, olisivat kaikkien henkilöasiakkaiden käytettävissä.

Kuntaliitto pitää hyvänä lähtökohtaa, että palveluiden tulee olla tarjolla kaikille yhdenvertaisesti asuinpaikasta tai työttömyyden kestosta riip-pumatta ja palveluissa noudatetaan tasapuolisuutta sekä puolueettomuutta. On tärkeää, että myös kaikki entiseen segmentti neljään luokitellut asiakkaat (ns. etuusasiakkaat) ohjataan takaisin palveluiden ja aktiivitoimenpiteiden pariin. Palveluja suunniteltaessa tulee huomioida se, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia sähköisten palveluiden käyttöön. Kuntaliitto haluaa myös korostaa sitä, että ura- ja ohjauspalvelut tulee olla tarjolla peruskoulun päättäneille nuorille.

Hallituksen esityksessä todetaan, että jatkossa työvoimakoulutuksena ei enää hankittaisi yleissivistävää koulutusta, vaan näitä opintoja olisi tarjolla tarpeellisessa laajuudessa ammatillisessa työvoimakoulutuksessa.

Kuntaliitto toivoo, että tätä kohtaa hallituksen esityksessä avattaisiin hiukan enemmän. Olisi syytä arvioida, mitä nimenomainen muutos käytännössä tarkoittaisi koulutuspalveluja myyvän koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneella ei ole yleensä oikeutta perusopetuksen eikä lukio-opintojen järjestämiseen. Tässä kohtaa tulisi huomioida myös opettajien kelpoisuusvaatimukset.

Luonnoksen mukaan lähtökohtana olisi, että nuoret hankkivat ammatillisen koulutuksena ensisijaisesti omaehtoisena opiskeluna yleisessä koulutusjärjestelmässä ja työvoimakoulutus olisi pääasiassa aikuisille.

Kuntaliitto kannattaa linjausta, jonka mukaan alle 20 -vuotias voitaisiin valita työvoimakoulutukseen sillä edellytyksellä, ettei ammatillisen koulutuksen suorittaminen muulla tavoin olisi mahdollista.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Jarkko Huovinen
vt.johtaja, alue- ja elinkeinokehitys 

Erja Lindberg
erityisasiantuntija