Lausunto Verohallinnon henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikölle 30.8.2012, dnro 2601/90/2012, Jukka Hakola

Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi “Palveluseteli verotuksessa”

​Verohallinnon henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi “Palveluseteli verotuksessa”.

Verohallinnon ohje luonnoksessa käsitellään kunnalta saadun palvelusetelin käyttöä ja erilaisten käyttömuotojen veroseuraamuksia.

Johdannossa on tuotu esiin miten palvelusetelijärjestelmä yksinkertaisuudessaan toimii. Tässä yhteydessä tulisi tuoda esille myös sitä, että asiakas valitsee itse palveluseteliä käytettäessä palveluntuottajan kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Nyt tämä valinnanvapausaspekti ei ohjeesta välity.

Ohjeluonnoksen kappaleessa “Palvelusetelin saajan verotus” on veronalaisen tulon esimerkkinä käytetty omaishoidon tuki - termiä. Omaishoidon tuki koostuu hoitopalkkiosta ja palveluista ja tässä lienee tarkoitettu nimenomaan hoitopalkkiota, joten käsityksemme mukaan tässä yhteydessä tulisi käyttää ilmaisua “omaishoidon tuen hoitopalkkio” laajemman omaishoidon tuki käsitteen sijaan.

Palveluseteli ja työsuhteen muodostuminen - kappale on mielestämme hyvinvaikeasti avautuva ja monitulkintainen kohta ohjeluonnoksessa. Mielestämme tässä yhteydessä olisi tarpeen käydä lyhyesti läpi työsuhteen muodostumisen tunnusmerkit verotuksessa ja korjata tulkintaa työsuhteen muodostumisessa palveluseteliä käytettäessä.

Käsityksemme mukaan palvelusetelin käytön yhteydessä puuttuvat kaikki keskeiset työsuhteen tunnusmerkit kunnan ja palveluntuottajan väliltä. Työtä ei tehdä kunnan lukuun eikä sopimusta kunnan ja palveluntuottajan välille käsityksemme mukaan synny. Kunnalla ei myöskään ole työn johto- tai valvontaoikeutta.

Ohjeessa on viitattu siihen, että vero- ja työoikeudellinen työsuhde muodostuvat eriperustein, mutta verotuksellisen työsuhteen muodostumisen edellytyksiä ei ole käsitelty ohjeluonnoksessa tarpeeksi kattavasti. Tässäkin suhteessa korostamme asiakkaan valinnan vapautta. Palveluseteliä käytettäessä kunta ei osoita asiakasta jollekin yksittäiselle palveluntuottajalle vaan asiakkaalla on oikeus valita palveluntuottaja kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Täten on vaikea nähdä tilannetta jossa kunnan ja palveluntuottajan välillä muodostuisi verotuksellinen työsuhde, kun kunta ainoastaan rahoittaa asiakkaan tietyissä rajoissa tapahtuvan palveluntuottajalta tapahtuvan palvelun oston.

Tätä taustaa vasten esimerkki, koskien kuntaan työsuhteessa olevan perhepäivähoitajan tilannetta, on tulkinnaltaan erikoinen ja monitulkintainen. Käsityksemme mukaan se, että kunnan palveluksessa ollut perhepäivähoitaja ryhtyy yksityisyrittäjäksi ja jatkaa samaa työtä yksityisenä perhepäivähoitajana niin, että asiakas maksaa osan maksuistaan kunnan tarjoamalla palvelusetelillä ei voi aiheuttaa työnantaja seuraamuksia kunnalle. Asiakas tekee itse päätöksen tarjotun palvelusetelin vastaanottamisesta ja valitsee itse palvelun tuottajan. Tulkinta siitä, että jos asiakkaan valinta osuu palveluntuottajaan, joka on aiemmin ollut kunnan palveluksessa vastaavissa tehtävissä, ei voi käsityksemme mukaan muodostaa työsuhdetta kunnan ja palveluntuottajan välille. Tältä osin ohjeluonnoksen tulkinta on mielestämme kohtuuton eikä työsuhdetta tulisi tällaisessa tilanteessa muodostua.

Kyseisessä kappaleessa on käsitelty myös sitä jos palvelusetelin saajan ja palvelun suorittajan välille muodostuu työsuhde. Tällöin kunnan palvelunsuorittajalle maksama korvaus on ohjeen mukaan palvelun suorittajan veronalaista palkkaa. Tältäkään osin ohjeluonnoksesta ei käy ilmi, milloin työsuhde asiakkaan ja palveluntuottajan välille syntyy eikä myöskään tuoda esiin sitä, mitä velvollisuuksia tästä seuraa ja kenelle. Täten myös tästä syystä olisi mielestämme tarpeen käsitellä työsuhteen syntymistä tarkemmin samoin kuin sitä mitä seuraamuksia siitä syntyy asiakkaan, kunnan ja palveluntuottajan kannalta.

Kappaleessa “Palvelun tuottajan verotus” on käsitelty erilaisia tilanteita lastenhoidon järjestämisen osalta. Ohjeluonnoksen mukaan esimerkiksi silloin, kun lastenhoitaja hoitaa lasta tämän vanhempien kotona, hoitajan katsotaan olevan työsuhteessa lasten vanhempiin. Muuttuuko tilanne jos hoidettavia lapsia on useita eri perheistä ja lapsia hoidetaan eri kodeissa tai esimerkiksi niin, että neljän perheen lapsia hoidetaan vuorotellen kahden perheen kodeissa? Syntyykö tällöinkin työsuhde kaikkien perheiden kanssa vai vain niiden perheiden kanssa joiden kodeissa työskennellään? Työsuhteen syntymisen osalta luonnoksessa on viitattu kohtaan 5. Kuten edellä olemme tuoneet ilmi, niin kappaleessa 5  tulisi työsuhteen syntymisen perusteita käsitellä mielestämme kattavammin. Tällöin ohjetta voisi käyttää tulkinta apuna erilaisten tilanteiden tullessa eteen, joka mielestämme on ohjeen keskeinen tehtävä.

 

Pyydämme, että lausunnossa esiin nostamamme asiat huomioidaan ohjeen laadinnassa. 

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Jukka Hakola
veroasiantuntija

tags