Lausunto sisäasiainministeriölle 18.4.2012, Dnro 1429/90/2012

Lausunto sisäasiainministeriölle maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian valmistelusta

Kuntaliitto pitää tärkeänä kokonaisvaltaista maahanmuuton tulevaisuutta ennakoivaa hanketta. Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä.

​Kuntaliitto katsoo, että kotouttaminen tulee ottaa huomioon läpileikkaavana teemana Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa valmisteltaessa. Erityisesti alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteet ovat ratkaisevia maahanmuuttopolitiikan onnistumisen kannalta.   Eri ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteistyö on välttämätöntä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan toteuttamisessa.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa laadittaessa on keskeistä huomioida resurssien määrä suhteessa strategiaan kirjattaviin toimenpiteisiin. Strategiaan ei tulisi kirjata sellaisia esityksiä, joiden toteuttamiseen ei voida osoittaa tarvittavia resursseja. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kiinnitetään huomiota vastuunjakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin, järjestöjen ja maahanmuuttajien itsensä kesken.

Useat strategian aihealueet ovat kuntien kannalta erittäin tärkeitä.

Maahanmuuton nykytila ja tulevan kehityksen arviointi

Suurin osa maamme tämänhetkisestä väestönkasvusta on maahanmuuton ansiota. Maahanmuutto keskittyy pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Laadittaessa maahanmuuttoa koskevia valtakunnallisia politiikkalinjauksia ja strategioita on otettava huomioon myös eri alueiden erilaiset tarpeet. Maahanmuuttoa koskeviin valtakunnallisiin selvityksiin ja toimenpide-ehdotuksiin tulee aina sisällyttää myös alueelliset analyysit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kaupunkiseutuihin ja maakuntiin, joihin maahanmuutto keskittyy.

Työperusteista maahanmuuttoa tulee edistää tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Maahanmuutto turvaa osin myös kuntien työvoiman saantia. Työperusteisen maahanmuuton koordinointia on kehitettävä.

Kasvava maahanmuutto edellyttää sekä peruspalveluiden kehittämistä maahanmuuttajaväestölle soveltuviksi että erityisiä kotouttamispalveluita. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kotoutumisen tärkeimmät elementit ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Kotoutumista tukevien palvelujen tarjoaminen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen edellyttää lisää voimavaroja kotouttamiseen kunnille ja TE-toimistoille. Onnistunut kotoutuminen lisää turvallisuutta, vähentää rasistisia asenteita ja ehkäisee radikalisoitumista.

Maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle jatkossakin. Suurilla kaupunkiseuduilla on työtä ja koulutusmahdollisuuksia tarjolla enemmän kuin muualla, ja myös sukulaisten ja tuttavien verkostot ovat usein kaupunkiseuduilla.  Kunnat kantavat suuren taloudellisen ja toiminnallisen vastuun maahanmuuttajien asuttamisesta vuokra-asunnoissa sekä esim. väliaikaismajoituksessa huoneistohotelleissa. Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vuokra-asuntotarjonnan lisääminen muuallakin Suomessa ehkäisisi yleisemmin segregaatiota. Tämä ei kuitenkaan tuo nopeaa ratkaisua maahanmuuttajaväestön keskittymiseen.

Asunnottomuus on ongelmana erityisesti oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Kuntaliiton kunnilta saaman palautteen mukaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen ja omaehtoinen muutto kuntiin on lisännyt asunnottomuutta ja kaupunkien ongelmia vuokra-asuntotarjonnassa. Valtion ja kuntien yhteiset hallitut ja suunnitelmalliset toimet edesauttavat maahanmuuttajien alkuvaiheen asumista.

Maahanmuuttajien määrän kasvaessa tulee myös neuvonnan ja tiedottamisen tarve kasvamaan. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Toisaalta maahanmuuttajien tarpeet on huomioitava osana kaikille kansalaisille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa niin verkossa kuin kasvotusten annettuna.

Hallitusohjelman mukaan maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa tulee selkeyttää ja tehostaa ja maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytykset selvitetään. Kuntaliiton näkemyksen mukaan osaamiskeskuksen tehtäväksi tulisi määritellä esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittäminen, tutkimustiedon kerääminen ja jakaminen sekä uusien, innovatiivisten ideoiden kehittäminen. Tiedon levittämisessä tulisi hyödyntää tietotekniikan antamat mahdollisuudet muun muassa etäpalvelujen tuottamiseen.

 

Arvot ja visio

 

Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa.

 

Vieraiden kulttuureiden ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa ja avoimessa ympäristössä. Kansainvälistyvä toimintaympäristö sekä maahanmuuton kasvu pakottavat myös kunnat kehittämään ja uudistamaan toimintatapojaan. Palveluissa on otettava huomioon kaikkien kuntalaisten tarpeet. Sekä työperusteinen että humanitaarinen maahanmuutto vaikuttavat kuntien toimintaan monin tavoin.

 

Strategian läpileikkaavana teemana ovat hyvät etniset suhteet ja rasismin torjunta. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn työ niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin on tärkeää. Useat kunnat ovat mukana alueellisissa neuvottelukunnissa. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtakunnalliselle ETNOlle ja alueellisille neuvottelukunnille osoitetaan riittävät varat hyvien suhteiden edistämiseen ja rasismin torjuntaan. Myös tasa-arvo tulisi ottaa strategian läpileikkaavaksi teemaksi.

 

Tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteeltaan tasapainoiseen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on avainasemassa.

 

Kolmannen sektorin toimijoilla on oma roolinsa täydentää viranomaisten palveluita. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti maahanmuuttajien sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omien järjestöjen panos maahanmuuttajan äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvien kotouttamiskäytäntöjen levittämiseen on panostettava nykyistä enemmän.

Kotouttamisen kentällä toimivat järjestöt tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa kotouttamistyötä voidaan tehdä. Kun laaditaan valtakunnallisia tai paikallisia maahanmuuton ohjelmia, on tärkeää ottaa keskusteluun mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita.

Työvoiman maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllisyys

 

Kunta-alalla työskentelee yli 430 000 palkansaajaa, joista vuoteen 2025 mennessä jää eläkkeelle noin puolet. Kunnallisesta henkilöstöstä yli puolet toimii sosiaali- ja terveysaloilla. Suomen väestö ikääntyy, ja hoidon ja hoivan palvelujen tarve kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien on ajoissa varauduttava kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta.

Kunta-alan tehtäväkirjo on suuri ja osaamisvaatimukset vaihtelevat. Monet ammatit ovat säädeltyjä, ja niissä monessa on korkea koulutus- ja kielitaitovaatimus. Maahanmuuttajien tutkintojen ja osaamisen tunnustamista on syytä nopeuttaa.  

Työvoiman palvelukeskuksilla voisi olla tehtäviä myös maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä. Työvoiman palvelukeskuksien toiminta perustuu kuntien, työhallinnon ja Kelan moniammatilliseen yhteistyöhön. Ne toimivat vaikeasti työllistyvien palvelupisteinä. Kuntaliiton mielestä palvelukeskustoimintaa voisi kehittää siten, että jokin palvelukeskus erikoistuisi maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden tuottamiseen. Tätä osaamista tulisi voida hyödyntää valtakunnallisesti esimerkiksi käyttäen tietoyhteiskunnan suomia mahdollisuuksia.

 

Kuntaliitto pitää hallitusohjelman tavoitetta maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisesta ja työttömyyden puolittamisesta erittäin kannatettavana. Kuntaliitto painottaa, että työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävää kielikoulutusta on vahvistettava, jotta työllistyminen helpottuu. Maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä ja opinnoista suoriutumista tulee tukea.

 

Kaikkien maahanmuuttajien tulisi työllistyä mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Kuntaliitto on korostanut, että maassa jo olevien, usein humanitaarisin perustein tulleiden maahanmuuttajien työllistymistä on tuettava tarvittaessa erityistoimenpitein. Maahanmuuttajien työllistäminen edistää humanitaarisen maahanmuuton tavoitteita, koska mahdollisuus huolehtia omasta ja perheen toimeentulosta helpottaa asettumista uuteen asuinmaahan. Työnteon ja kielikoulutuksen yhdistäminen nopeuttaa kotoutumista ja sijoittumista työmarkkinoille.

Opiskelijat

 

Suomen korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset ovat tärkeää tulevaisuuden työvoimaa. Suomessa hankittu koulutus tulisi voida hyödyntää Suomen työmarkkinoilla. Korkeakoulujen opinto-ohjelmassa tulisi olla tarjolla suomen ja ruotsin kielen koulutusta ulkomaalaisille opiskelijoille. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi lisäksi motivoida suorittamaan opintojaan suomen ja ruotsin kielellä. Tämä edistäisi kielitaitoa ja helpottaisi työllistymistä Suomessa valmistumisen jälkeen. Erityisesti useissa kunta-alan ammateissa on korkeat kielitaitovaatimukset, jonka vuoksi jo opintojen aikana hankittu kielitaito olisi eduksi työllistymisessä.

Kansainvälinen suojelu

Suomessa valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Valtio päättää oleskelulupien myöntämisestä maahanmuuttajille. Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kuitenkin myös kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tavoitteena tulee olla, että sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja nopeasti ja että kotoutumista edistävät toimet aloitetaan välittömästi sijoittamisen jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on mahdollisuus ja resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Varmuus voimavarojen riittävyydestä kannustaisi kuntia ottamaan vastaan pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

 

Suurimmat ongelmat kunnissa liittyvät resurssien puutteeseen sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa, asuntojen saamiseen ja aikuisten kielikurssien vähyyteen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kestävän kotouttamisen ja kuntasijoituksen haasteisiin voidaan vastata valtion toiminnallisen ja rahoitusvastuun lisäämisellä.

 

Kotoutumislain mukaan pakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin osoittaminen perustuu kunnan ja ELY-keskuksen tekemään sopimukseen. Nykyisin myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen muutto ja omaehtoinen muutto, jota valtion viranomaiset jopa tukevat, ovat aiheuttaneet kunnissa ongelmia: asunnottomuus on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla, kotoutumisen käynnistyminen on hidastunut ja kunnissa on ajauduttu kestämättömiin tilanteisiin palvelujen järjestämisessä erityisesti perheenyhdistämistapauksissa. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden hallitsematonta muuttoa kuntiin on vähennettävä.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille hyvin haasteellista. Suuri osa Suomeen valittavista kiintiöpakolaisista on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Suomen kiintiössä on noin sadan henkilön määrä hätätapauksia, jotka ovat nopeaa vastaanottoa ja usein vaativaa sairaanhoitoa tarvitsevia perheitä tai yksittäisiä henkilöitä. Valtion vastuuta erityisesti hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa, välitöntä asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahantulon alkuvaiheessa.

 

Maahanmuuton tulevaisuusstrategiassa on syytä pohtia myös pakolaisten vapaaehtoisen paluun tukemista.

Perheenjäsenet ja muut omaiset

Kun kunnat sopivat ELY-keskusten kanssa pakolaisten vastaanotosta, on kuntia informoitava mahdollisista perheenyhdistämisistä. Kunnat ovat joutuneet yllättäviin tilanteisiin, kun perheenyhdistämisen takia kuntaan tulevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut ennalta suunnitellusta. Myös työhön tulevat maahanmuuttajat tuovat usein mukanaan koko perheen. Oleskelulupaa harkittaessa on varmistettava, että näiden maahanmuuttajien toimeentulo on turvattu siten, ettei synny tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen.

 

Varhaiskasvatuspalvelujen merkitys maahanmuuttajalapsen suomen/ruotsin kielen oppimisessa sekä oman äidinkielen ja kulttuurin tukemisessa on keskeinen. Lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisessä yhteistyö perheiden ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On myös tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin, jotta joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen olisi mahdollisimman suuri. 

Monikulttuurisen työn tuntemusta tulee parantaa. Myös vaikeassa asemassa olevien auttamisessa tarvittavaa osaamista on syytä lisätä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Osaamisen kehittämiseen tulee valtion osoittaa lisärahoitusta.  

 

Laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta

 

Käsite ’laiton maahanmuutto’ kattaa monia erilaisia ryhmiä. Säännösten vastaisesta oleskelusta aiheutuu ongelmia kunnille sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluiden tarjonnassa. Suomessakin joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten ns. paperittomia henkilöitä kohdellaan palvelujärjestelmässä.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tulee olla kaikkien uhrien käytettävissä riippumatta siitä, ovatko he saaneet kotikunnan. On tärkeää, auttamisjärjestelmä on valtion ylläpitämä ja että järjestelmästä voidaan tarjota uhrien tarpeisiin vastaavia erityistä osaamista vaativia palveluita.

Kotoutuminen ja kotouttaminen

 

Kuntaliitto haluaa korostaa, että kotouttaminen on selkeä osa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuutta, josta valtiolla tulee olla kokonaisvastuu. Kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista maahamme ja edistää osallistumista suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kotoutuminen on onnistunut, kun maahanmuuttaja kykenee tekemään todellisia omaan ja hänen perheensä elämään vaikuttavia valintoja ja päätöksiä ja voi toimia aktiivisena kansalaisena. Työllistyminen on erittäin keskeistä kotoutumisen kannalta. On tärkeää, että maahanmuuttajalla on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet kuin muulla väestöllä.

 

Maahanmuuttajien palvelutarpeita on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluvat muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet vaativat peruspalvelujen mukauttamista sekä erillisjärjestelyjä palvelujen tarjoamisessa. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa on turvattava kuntien mahdollisuudet järjestää palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä varmistettava riittävä valtion rahoitus.

 

Suurin osa maahanmuuttajista pyrkii hakeutumaan työelämään. Aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen on selkeästi oltava työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla. Kaikille maahanmuuttajille on turvattava pääsy työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen piiriin. Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on keskeistä, kun aikuisten maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä halutaan parantaa. Maahanmuuton lisääntyessä tarvitaan nykyistä enemmän resursseja maahanmuuttajien työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ja työllistämiseen.

Tietoyhteiskunnan välineet tarjoavat keinoja ja mahdollisuuksia maahanmuuttajille tiedonhankintaan, koulutukseen ja itsenäiseen toimintaan. Sähköisten välineiden avulla voidaan varmistaa maahanmuuttajille jaettavan tiedon ajantasaisuus. Palveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille sopivalla tavalla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta maahanmuuttajan tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä.

 

Erilaiset asiakaspalvelupisteet tarjoavat kunnissa nykyaikaiset asiakaspäätteet internetin ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen. Myös kirjastojen asiakaspäätteet ovat maahanmuuttajien käytettävissä. Monessa kunnassa on valtionhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteinen julkishallinnon palvelujen palvelupiste. Jatkossa asiakaspalvelupisteistä voitaisiin antaa omakielisiä palveluita etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden avulla. Palveluntuottajat voivat tarjota palveluja sieltä, missä niiden osaamisresurssit ovat. Etäpalveluilla voidaan turvata palvelujen saatavuus ja korkea laatu myös pienillä paikkakunnilla kustannustehokkaasti.

Vaikutukset maahanmuuttohallinnon organisointiin ja taloudelliset vaikutukset

 

Valtiolla tulee olla kokonaisvastuu maahanmuutosta. Vaikka maahanmuuttajien kotouttamisesta huolehtivat pääasiassa paikallisviranomaiset, kotouttamisnäkökulma tulee ottaa huomioon jo maahantuloon liittyviä kysymyksiä käsiteltäessä. Viranomaisyhteistyötä tulee edelleen tehostaa. Olisi myös tärkeää, että erilaisten maahanmuuton kehittämishankkeiden tulokset siirretään normaalitoimintaan jatkuviksi prosesseiksi.

 

On selvää, että maahanmuutto aiheuttaa ainakin maahantulon alkuvaiheessa lisäkustannuksia julkiselle sektorille. Onnistunut kotoutuminen on kuitenkin maahanmuuttopolitiikan ydinkysymyksiä. Kotouttamisen uusi alku tarvitsee uusia resursseja. Lisäpanostukset kotouttamiseen aikaansaavat säästöjä pidemmällä aikavälillä muun muassa työttömyys- ja toimeentulotukimenoissa. Jotta kotouttamisen suunnitteluvälineet saataisiin tehokkaasti käyttöön, tulisi maahanmuuttajan lähtökohdat huomioon ottavia palveluja olla tarjolla riittävästi koko maassa.

 

Hallitusohjelman mukaan laaditaan suunnitelma pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavien kuntakorvausten tason nostamiseksi vaiheittain vastaamaan kustannuskehitystä. Kuntaliitto pitää kuntakorvausten tason nostamista välttämättömänä. Korvausten on katettava kustannukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten arvioidun nousun myötä pitäisi 7 vuotta täyttäneistä maksettavan korvauksen olla 3120 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta maksettavan korvauksen 10 218 euroa vuodessa. Tämä korvaustaso vastaisi vuoden 1993 tasoa. Tällöin korvausmäärässä ei ole vielä otettu huomioon palvelujen laadullista ja määrällistä muutosta. Korvausajan pidentäminen on tärkeää erityisesti silloin, kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta. Vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien pakolaisten sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee korvata kunnille ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saaminen ei poista erityistoimenpiteiden ja kustannuskorvausten tarvetta.

Myös muut kuin humanitaarisin perustein tulleet maahanmuuttajat käyttävät kuntien palveluita. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee erikseen selvittää, tulisiko peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteissa ottaa huomioon ulkomaalaisperäisen väestön määrä.

Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on keskeinen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista tukeva palvelu. Kotoutumiskoulutukseen tarvitaan sellainen lisäpanostus, että koulutusta voidaan tarjota kaikkialla maassa jatkumona maahanmuuttajan tarpeiden mukaan.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Timo Kietäväinen   
varatoimitusjohtaja  

Keijo Sahrman
johtaja, alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat 

tags
Erja Horttanainen

Etunimi
Erja
Sukunimi
Horttanainen
EU-asiain päällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2528
Kännykkä
+358 50 5252145
Vastuualueet
  • EU:n päätöksentekojärjestelmä ja toimintapolitiikat
  • EU:n alueiden komitea
  • Kuntaliiton EU-politiikka
  • Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi
  • Maahanmuuttoasiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat
Anu Wikman-Immonen

Etunimi
Anu
Sukunimi
Wikman-Immonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2532
Kännykkä
+358 50 525 2874
Vastuualueet
  • maahanmuuttoasiat
  • EU:n alueiden komitea
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat