Lausunto Suomen kehityspoliittisesta toimenpideohjelmaluonnoksesta

​Kiitämme kehitysministeri Hautalaa sekä ulkoasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua toimenpideohjelmaluonnoksesta.

Paikallishallinto ja sen kehitysyhteistyöhön osallistaminen tulisi huomioida toimenpideohjelmassa seuraavista syistä johtuen:

Hallitusohjelma painottaa vakauden, demokratian sekä kestävän kehityksen edistämistä kehityspolitiikassaan. Kuntaliitto korostaa, että yhteiskunnat, jossa päätöksentekoa on hajautettu keskushallinnolta paikalliselle tasolle, ovat vakaampia ja vähemmän kriisiherkkiä. Paikallishallinto on ihmisiä lähinnä oleva hallinnon taso, ja sen kautta mahdollistuu ihmisten demokraattinen osallistuminen omien asioidensa hoitoon. Paikallishallinnot ovat merkittäviä toimijoita kestävän kehityksen edistämisessä, joista osoituksena ovat muun muassa kuntien ilmastokampanjat ja Rio+20 prosessi. Hallituksen painotuksia ei ole mahdollista toteuttaa mikäli paikallishallinto sivuutetaan toimenpideohjelmassa. 

Toimenpideohjelmaluonnoksessa tuodaan sivulla 5 esille tärkeä periaate: ”Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana on kumppanimaiden kansalaisten ja heidän demokraattisesti valittujen edustajiensa omistajuus yhteiskuntiensa kehityksessä”. Haluammekin tuoda esille, että ihmisoikeusperusteisessa lähestymistavassa tulee huomioida myös paikallishallinnon demokraattisesti valittujen edustajien omistajuus yhteiskunnan kehityksessä.

Kannatamme ohjelmaluonnoksen ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa. Korostamme, että sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamisessa on keskeistä kaikkien ihmisten universaali oikeus saada tasa-arvoisesti peruspalveluita kuten koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Peruspalveluiden saatavuudessa nimenomaisesti paikallishallinto on keskeinen toimija.

Kunnilla on myös paikallisesti tärkeä rooli elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien ja siten yritysten taloudellisen toimintakyvyn edistämisessä.

YK:n vuosituhattavoitteita ei voida saavuttaa ilman paikallishallinnon tunnustamista keskeisiksi toimijaksi köyhyyden vähentämisessä.

EU on kehityspolitiikassaan suosittanut (2008), että valtiot tukisivat kuntien osallistumista kehitysyhteistyöhön. EUn linjaukset ohjaavat myös Suomen kehityspolitiikkaa.

Käynnissä olevaan Pohjoinen-Etelä kuntaohjelmaan on Suomessa vuodesta 2002 lähtien osallistunut lähes 30 kuntaa/kuntayhtymää. Parhaillaan ulkoasiainministeriön rahoittamana kehitysyhteistyötä tekevät seuraavat kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät: Tampere, Oulu, Salo, Lahti, Hämeenlinna, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä, Vantaa, Hartola, Hattula, Janakkala, Kangasala, Kemi, Kokkola, Lempäälä, Kuopio, Haapavesi Ja Raasepori.

Ehdotamme, että toimenpideohjelmaan kappaleeseen F. Kehityspolitiikan ja –yhteistyön muodot ja kanavat s. 8-9 lisätään:

Kuntien välistä tasa-arvoista pohjoinen-etelä yhteistyötä tuetaan hyödyntämällä paikallishallinnon asiaintuntemusta.

Maiden ja sektoreiden keskittämisestä

Kuntaliitto haluaa tuoda esille huolensa ylemmän keskitulon maiden rajaamisesta kokonaan kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Näissä maissa tuloerot ovat kaikkein suurimmat, ja köyhien ja rikkaiden välinen kuilu on kestämätön. Kehitysyhteistyön uusien toimintamuotojen kuten kuntien kehitysyhteistyötä tulisi voida tehdä myös näissä maissa. Tätä ovat suosittaneet myös kuntien kehitysyhteistyöstä tehdyt ulkopuoliset arvioinnit.  

Toimenpideohjelmaluonnoksessa korostetaan keskittämistä. Paikalliselta tasolta lähtevän kehitysyhteistyön tulee kuitenkin olla kysyntälähtöistä eikä Suomen tule tiukasti sitoa paikallisista tarpeista lähtevää yhteistyötä maakohtaisiin, rajattuihin toimialoihin. Tämä koskee kansalaisyhteiskunnan lisäksi myös kuntia.   

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja 

Keijo Sahrman
Johtaja, alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat