Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt 20.6.2012 Suomen Kuntaliitolta lausuntoa strategialuonnoksesta raskaiden tavarakuljetusajoneuvojen mitoista ja massoista.
a. Suomi säilyttää kansallisen liikkumisvaransa maantieliikenteen mitoissa ja massoissa
b. Tehostetaan kansallisia kuljetuksia niin paljon kuin mahdollista ottaen huomioon liikenteen turvallisuustavoitteet, ympäristöhaittojen vähentämistavoitteet ja pyrkimykset kuljetus- ja kalustomarkkinoiden mahdollisimman vähäisiin häiriöihin.
c. Vahvistetaan kansallista edunvalvontaa kansainvälisillä foorumeilla riittävän ennakoinnin varmistamiseksi.
Lausunnonantajilta pyydettiin mm. näkemyksiä strategian linjauksista ja toimenpide-ehdotuksista. Lisäksi mm. kaupungeilta pyydettiin näkemyksiä siitä, voitaisiinko esitettyjä muutoksia toteuttaa nykyisen liikenneinfrastruktuurin (mm. liittymät, sillat ja erilaiset korkeusesteet) sallimissa rajoissa. Kaupungeilta toivottiin myös tietoja siltojen alikulkukorkeuksista ja muista mahdollisista korkeusesteistä kaduilla.
Kuntaliiton lausunnossa näkökohtia on arvioitu katuverkon osalta, jota ei juuri rasita esim. metsä- tai kaivosteollisuuden liikenne (poikkeuksena mm. yhteydet satamiin), mutta päivittäistavaraliikenne kylläkin. Erikoiskuljetusreittien suunnittelu ja toteutus on oma prosessinsa.
Keskeiset linjaukset ovat Kuntaliiton mielestä sinänsä kannatettavia, mutta niiden toteutuvia vaikutuksia on vaikea arvioida ilman kunnollista vaikutusarviota hyötyineen ja haittoineen. Vaikutusarvio tulee tehdä ja ottaa huomioon ennen jatkotoimista päättämistä. Kuljetusten sujuvuus ja tehokkuus on tärkeää. Tehokkuuden nosto tulee kuitenkin tapahtua nykyisen infrastruktuurin mahdollistamissa rajoissa.
Kuntaliitto esittää, että strategiassa ja sen jatkotyössä huomioidaan, että esimerkiksi päivittäistavarakuljetusten määränpäät ovat usein taajama-alueilla, joiden katujen mitoittaminen ei ole yhtä raskasta kuin maanteillä. Strategialuonnoksessa puhutaan vain maanteiden kantavuudesta. Katuja mitoitetaan kantavuuden ja routivuuden mukaan eri katuluokilla, joita on kuusi erilaista. Kadut luokitellaan niiden liikenteellisen merkityksen mukaan.
Toimenpiteiden vaikutukset mm. liikenneturvallisuuteen ja ympäristöhaittoihin tulee myös arvioida huolellisesti. Kaupunkiympäristön katumitoituksessa tulee huomioida melu ja tärinä, joten on aivan perusteltua, että vaatimuksia asetetaan myös ajoneuvoille. Raskas liikenne koetaan usein taajama-alueella häiritsevänä ja liikenneturvallisuutta heikentävänä.
Yhdistelmien kokonaismassojen nostaminen edesauttanee hieman kuntien infrarakentamista mm. maansiirtokuljetuksien tehostumisena, mutta toisaalta tuo painetta katuverkon rakenteen kestävyydelle ja raskaammalle mitoittamiselle. Kuten strategialuonnoksen kohdassa 2.3 on mainittu, lähtökohtana tulee olla se, että liikenteen infrastruktuurin ei ole mahdollista panostaa yksinomaan raskaan kaluston mittojen ja massojen kasvattamiseen, vaan mittoja ja massoja tulee kasvattaa nykyisen infrastruktuurin mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Katurakenteiden kestävyys on erityisesti koetuksella niillä alueilla, joita ei ole peruskorjattu.
Katuympäristö on huomattavasti pienipiirteisempi ja siellä on enemmän erilaisia varusteita ja laitteita kuin maantieympäristössä. Mikäli ajoneuvojen pituuksia kasvatettaisiin, tulisi huolehtia siitä, että niiden vaatimat kääntösäteet ja tilantarpeet eivät kasva nykyisiä katumitoituksia suuremmiksi. Isossa katuristeyksessä on tyypillisesti joka kulkusuuntaan mm. suojatiet, liikennevaloja ja liikennemerkkejä. Jos ajoneuvojen pituuksia kasvatetaan, kasvaa yleensä myös autojen takakulmien sivuittaiset siirtymät eli ns. ylipyyhkäisyt. Ahtaissa olosuhteissa se voi tarkoittaa sitä, että ne eivät pysy kadun reunojen sisällä.
Korkeuden nosto kaikille kuljetuksille 4,4 metriin on hankalaa nykyisellä katuverkolla. Siltojen alikulkukorkeus ei käytännössä ole aina näin korkea ja vaikka matalammat alikulkukorkeuksia on yleensä hyvin merkitty, vahinkoja sattuu. Kadun yläpuoliset liikennemerkit pyritään sijoittamaan vähintään 5 metrin korkeudelle, mutta alempiakin korkeuksia on jouduttu käyttämään. Katujen siltojen ja muiden yläpuolisten laittein laitteiden alikulkukorkeuksista ei tiedossamme ole mitään kokoomatietoa, joten kun Trafi laatii strategiaa varten vaikutusarviota, tulisi siihen sisällyttää kuntakysely asian selvittämiseksi. Suuntaa antavaa tietoa saataneen myös tämän lausuntokierroksen kuntalausunnoista.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ympäristö, tekniikka ja yhdyskunta
Leena Karessuo
johtaja
Marika Kämppi
yhdyskuntatekniikan asiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.