Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 27.09.2011, 2811/90/2011

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys nuorisopolitiikan tavoitteista

Ennaltaehkäisevän työn, kuten kulttuurin, liikunnan, lapsi- ja nuorisotyön, opetuksen ja esimerkiksi kirjastojen merkitys ja vaikuttavuus tulee kaikessa päätöksenteossa ottaa nykyistä paremmin huomioon. On tärkeää huolehtia lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edellytyksistä, jotta ei olisi edes tarvetta varhaiseen puuttumiseen. Varhainen tuki ja puuttuminen sekä ennaltaehkäisy vähentävät oleellisesti yhteiskunnan kokonaiskustannuksia. Tämän toimintaperiaatteen tulisi olla läpileikkaava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.   

Valtion rahoituksen painopistettä tulisi siirtää projektitoiminnasta ja erilaisista hankerahoituksista ennaltaehkäisyyn tukemalla esimerkiksi kuntien pitkäjänteisten ja suunnitelmallisten peruspalvelujen kuten opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön kehittämistä.  

Kasautuvaan huono-osaisuuden ja sen syvenemisen estäminen on keskeinen strateginen painopiste nuorisopolitiikassa. Joka päivä viisi nuorta jää eläkkeelle. Keskeisin syy on masennus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan 30 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä pysyvästi. 

Nuorisolain (72/2006) 4 §:n mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi, koska se sisältää tavoitteet kaikkien alle 29 -vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Koska nuorisotyö ja –politiikka vaativat toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä eri ministeriöiden välillä voidaan itse kehittämisohjelmaa pitää perusteltuna. Poikkihallinnollinen yhteistyö korostuu esimerkiksi nuorten työpajatoiminnassa sekä muussa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Tavoitteena on integroida lapsi- ja nuorisopolitiikka laajemmin valtionhallinnossa eri ministeriöiden valmisteluun.  

Ensimmäisessä nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa kaudelle 2007-2011 käsiteltiin laajasti ja poikkihallinnollisesti lapsi- ja nuorisopoliittisia kysymyksiä. Kuntaliitto on jo vuonna 2000 laatimansa Lapsipoliittisen ohjelman avulla tukenut kuntien vastaavien ohjelmien syntymistä. Vuoden 2005 ajankohtaiskyselyn mukaan jo 83 % lapsista ja nuorista asui kunnissa, joissa ko. ohjelma oli olemassa. Näiden lapsipoliittisten tai vastaavien ohjelmien avulla kunta ohjaa toimintaansa sekä kehittää lasten ja nuorten kasvuoloja ja palveluja. Ohjelmat on valmisteltu kunnan eri toimialojen sekä lasten ja nuorten hyvinvointityöhön osallistuvien muiden tahojen kuten erilaisten järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä.  

Uutta kehittämisohjelmaa vuosille 2012-2015 valmisteltaessa tulee painopiste siirtää keskeisiin politiikkatason linjauksiin ja kehittämisehdotuksiin. Uusi kehittämisohjelma ei voi olla käytännön toimintaa koskeva toimenpideohjelma ilman kansallisia painopisteitä ja strategioita. Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on uutta ohjelmaa valmistellessaan pyrkinyt nykyistä huomattavasti tiiviimpään ja selkeämpään ohjelmaan.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kehittämisohjelmassa vuosille 2012-2015 tulisi selkeästi jäsentää kansallisesti linjattavat ja päätettävät asiat (kuten lainsäädäntöä koskevat ehdotukset) ja ne asiat, jotka ovat suosituksia paikallisen päätöksenteon tueksi kunnille ja muille nuorisotoimialan eri yhteisöille.  

Kuntaliitto painottaa, että uuteen kehittämisohjelmaan tulee sisällyttää selkeästi myös ne voimavarat, joilla ohjelma on tarkoitus toteuttaa. Ennen lopullista valtioneuvoston päätöksentekoa tulee ohjelman tai sen osien toimeenpanon taloudelliset vaikutukset arvioida.  

Monialainen yhteistyö ja etsivä nuorisotyö 

Kuntaliitto pitää hyvänä, että lapsi- nuorisopolitiikan kysymyksiä käsitellään laajasti ja poikkihallinnollisesti sekä valtiolla että kunnissa. Taloudellisen ja hallinnollisen näkökulman lisäksi asiaa on tarkasteltava aina myös nuorten näkökulmasta siten, että voidaan varmistaa nuorten tarpeita mahdollisimman hyvin vastaava palvelurakenne. Tämä edellyttää sitä, että kunnalla palvelujen järjestämisestä ja suurelta osin rahoituksesta vastaavana tahona on mahdollisuus päättää oma toimintatapansa. Liian tiukat ja yksityiskohtaiset säädökset, vailla riittävää rahoitusta, pikemmin jäykistävät kuin tehostavat palvelujen joustavaa kehittämistä kunnissa, koska ne eivät välttämättä perustu paikallisiin tarpeisiin.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kaikki nuoret saavat ammatillisen koulutuksen. Kuntaliitto pitää tärkeänä mahdollisuuksien turvaamista tutkintotavoitteiseen koulutukseen pääsemiselle heti perusopetuksen jälkeen. Tämä toteuttaa yhteiskuntatakuuta parhaimmillaan. Myös ylioppilastutkinnon suorittaneiden jatkokoulutusmahdollisuudet tulee turvata. Ensisijaisena tavoitteena on perusopetuksen jälkeen tutkintotavoitteinen koulutus. Työpajat, 10.luokka ja valmentavat koulutukset ovat tarvittaessa täydentäviä toimenpiteitä.  

Kunnallisen nuorisotyön rahoitus 

Päävastuun nuorisotoimen rahoituksesta kantavat kunnat, sillä valtionosuus on vain noin 4-5 % kuntien nuorisotyön käyttötalousmenoista (vuonna 2009 n. 160 miljoonaa euroa). Valtionosuuksien pieni nousu on toki myönteinen suunta, kun samalla on myös hankerahoitusta erityisesti työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osalta lisätty. Tämä ei kuitenkaan poista perusnuorisotyön valtionrahoituksen merkittävää lisätarvetta. Koko järjestelmän uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön ovat riittävät suhteessa kunnille lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin.   

Valtion rahoituksen painopistettä tulee siirtää nykyisestä projektitoiminnasta pitkäjänteisempään kuntien toiminnan perusrahoitukseen. Lisäksi valtion tukipolitiikassa tulisi varoa rahoituksen painopisteen siirtämistä nuorisotyössä ja –politiikassa liiaksi ongelmakeskeiseen nuorisotyöhön. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tarkoituksena on jo sinänsä estää nuorten syrjäytyminen.  

Kunnan nuorisotyön valtionosuuksiin tulisi tehdä tasokorotus ja varmistaa, että rahoitus seuraa myös kustannuskehitystä. 

Kunnallinen nuorisotyö nuorten tukena 

Nuorisotyö on kunnissa kaikkien hallintokuntien yhteinen asia ja sillä on vahva rooli monialaisissa palveluketjuissa. Matalan kynnyksen palveluna nuorisotoimi tavoittaa nuoret helposti. Hyvin toimiessaan nuorisotyö on kodin, koulun ja sosiaalitoimen yhteistyöinstituutio ja sillä on vahvat yhteydet myös kulttuuriin ja liikuntaan. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan kunnissa monialaisena yhteistyönä kunnan eri viranomaisten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa. Nuorisotyö on myös mukana turvaamassa nuorten kasvu- ja oppimispolkuja eri nivelvaiheissa.  

Nuorten osallisuuden vahvistaminen on koko yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää. Kunnissa on kannustettu nuoria toimimaan aktiivisesti erilaisissa nuorten omissa osallisuus- ja vaikuttajaryhmissä sekä sitä kautta osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kunnalliseen päätöksentekoon. Kunnat ovat myös tukeneet lasten ja nuorten itsenäistä kasvua muun muassa kuntien tarjoamien monipuolisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien avulla.  

Kunnissa on käsitelty lapsi- ja nuorisopoliittisia kysymyksiä usein niin, että hallintokuntien toimintasuunnitelmiin ja eri ohjelmiin sisältyy nuorisopolitiikan keskeisiä asioita. Yhteistyö opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen välillä on ollut vilkasta.  

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteiden toimintaa on kunnissa kehitetty aktiivisesti sosiaalisen median eri keinoin. Tieto- ja neuvontapisteet kunnissa tarjoavat nyt palveluita ja tietoa kaikista nuorten elämään liittyvistä kysymyksistä mahdollisimman laajasti yhden luukun periaatetta noudattaen. Kunnat ovat ahkerasti myös käyttäneet verkkonuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön eri toimintamuotoja nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen.  

 
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari Sjöholm 

tags