Opetus- ja kulttuuriministeriössä pidetty tuntijaon uudistamista koskeva kuulemistilaisuus 3.11.2011

Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistaminen

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet sekä tuntijako uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2016. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta asetuksella. 
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista päätetään sen jälkeen, kun valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. 

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksen mukaan opetus-suunnitelman perusteet uudistetaan 31.12.2014 mennessä siten, että opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien. 

Perusopetuslain (628/1998) 14 §:n mukaan valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). 

Kuntaliitto korostaa, että perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista valmisteleva työryhmä pidättäytyisi toimenpide-ehdotuksissaan niissä asioissa, joihin edellä mainittu valtuutussäännös antaa valtuudet. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tuntijakoa valmisteltaessa otetaan huomioon Kuntaliiton hallituksen opetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevassa lausunnossaan (1942/90/2010) esille tuomat näkemykset.    

Kuntaliiton kannanottoja esitettyihin kysymyksiin 

Kuulemistilaisuuteen liittyvässä kutsussa on pyydetty kannanottoja seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita tulisi muuttaa nykyiseen verrattuna? 

Nykyisessä valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta säädetyt tavoitteet ovat pääsääntöisesti nykytilanteen ja tulevaisuuden kannalta toimivat.  

Nykyiseen valtioneuvoston asetuksen 2 §:ään olisi hyvä lisätä kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen näkökulma.  Koulutuksen tulee antaa nuorille perusta vahvan luontosuhteen syntymiselle. Tässä avaintekijöitä ovat luonnon ja lajituntemuksen huomattava lisääminen. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.  

Tuntijakoa koskevan asetuksen 4 §:stä on syytä poistaa lause, jonka mukaan opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Säännöksen lause pitää sisällään ajatuksen siitä, että oppilaan opettamisen tarpeet lähtevät sukupuolesta ja samaa sukupuolta olevilla tarpeet ovat samanlaiset. Näin ei käytännössä ole. Säännöksestä pitäisi ilmetä oppilaiden yksilöllisten erojen huomioon ottaminen. 

Nykyisen asetuksen 9 §:ään tulee tehdä tehostettua ja erityistä tukea koskevista säännösmuutoksista johtuvat muutokset. 

Jos opetuksen tavoitteet ja tuntijako muuttuvat merkittävästi, tulee muutokselle varata riittävä siirtymäaika. 

2. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärä ja eri oppiaineiden tuntimäärät? 

Kuntaliiton hallituksen näkemyksen mukaan vähimmäistuntimäärän nostamiselle ei ole perusteita. Vaikka tuntimäärät kouluissa jonkin verran vaihtelevat, Suomessa koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden pienimpiä. Osaamisen erot myös eri alueiden välillä ovat pieniä, eivätkä ole merkitseviä. 

Tutkimustulosten valossa koulutuksellinen tasa-arvo ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus toteutuvat suomalaisissa kouluissa hyvin. 

Perusopetuksessa (POL 24 §) oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.  

Kuntaliitto esittää vähennettäväksi A2-kielen tuntimäärää 12 vuosiviikkotunnista 10 vuosiviikkotuntiin. A2-kielen tuntimäärä on yleisesti koettu oppilaille liian rasittavaksi ja se on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että vapaaehtoisen kielen valinnat ovat kouluissa vähentyneet.  

Edelleen Kuntaliitto esittää, että uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärää alennetaan 11 vuosiviikkotunnista 8 vuosiviikkotuntiin. Kuntaliiton näkemyksen mukaan edellä esitetyn mukaiset säästyvät vuosiviikkotunnit voitaisiin hallitusohjelman mukaisesti käyttää liikunnan ja taito- ja taideaineiden opetuksen vahvistamiseen tai valinnaisten opintojen lisäämiseen. 

Kuntaliitto korostaa, että mahdollisesti oppituntien ja valinnaisten opintojen tuntimäärissä tehtävät muutokset tulee toteuttaa nykyisen 222 vvt:n vähimmäistuntimäärän puitteissa.      

3. Oppiaineiden yhteistyö/aihekokonaisuudet? 

Oppiaineiden yhteistyö tulee toteuttaa pedagogisin ratkaisuin.  Kunnissa ja kouluissa tulisi paikallisten ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien sekä vuosisuunnitelman uudistaminen toteuttaa siten, että oppisisällöt käsitellään tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä.  

Kaikille yhteisten opintojen sisältöjä voitaisiin käsitellä ilmiöpohjaisesti valinnaisten opintojen yhteydessä.  

Aihekokonaisuudet 

Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteet sisältävät seitsemän aihekokonaisuutta. Ne ovat opetus- ja kasvatustyön keskeisiä painoalueita ja opetusta eheyttäviä teemoja.  

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja niiden määrittely paikallisissa opetussuunnitelmissa on koettu haasteellisena. Aihekokonaisuudet paisuttavat jo ennestään varsin laajoja opetussuunnitelmia ja niiden vaikuttavuus opetus- ja kasvatustyössä saattaa jäädä kuitenkin melko vähäiseksi.   

Uusia opetussuunnitelman perusteita laadittaessa tulisi harkita aihekokonaisuuksista luopumista.    

4. Nivelkohdat 

Vuoden 2001 tuntijakouudistuksen (1435/2001) ja vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen. Tässä mielessä myös tuntijaon nivelkohdat ovat vuosiluokkien ylittäviä ja oppiaineiden kohdalla eri vuosiluokkien jälkeen.  

Opetuksen järjestäjille ja rehtoreille suunnatun kyselyn (Opetushallitus, 2009, Eija Kartovaara) mukaan tuntijaon nivelkohdat koettiin epäloogisina ja niiden koettiin vaikeuttavan opetuksen järjestämistä. Saman kyselyn mukaan tuntijaon soveltaminen yhdysluokkaopetuksessa koettiin hankalana oppiaineissa, joissa tuntijaon nivelkohta osuu yhdysluokan vuosiluokkien, esimerkiksi 5. ja 6. vuosiluokan väliin. 

Tarvetta nykyisen tuntijaon mukaisille nivelkohdille ei enää ole ja ne on käytännön opetustyössä koettu hankaloittavan opetus- ja kasvatustyön toteuttamista. Muun muassa hyvän osaamisen kuvaukset ovat eri oppiaineissa eri kohdissa.   

Kuntaliiton näkemyksen mukaan nivelkohdat tulisi uudessa tuntijaossa muodostaa siten, että 1-2 vuosiluokkien opetus muodostaisi yhden kokonaisuuden, vuosiluokat 3-6 muodostaisivat toisen kokonaisuuden ja kolmannen opetuksellisen kokonaisuuden muodostaisivat vuosiluokat 7-9.    

5. Valinnaisuuden määrä 

Valinnaisuuden lisäämistä nykyisestä 13 vuosiviikkotunnista Kuntaliitto kannattaa tietyin varauksin. Kuntaliiton näkemyksen mukaan valinnaisuuden lisääminen tulee toteuttaa nykyisen 222 vähimmäistuntimäärän puitteissa arvioimalla, mistä oppiaineita valinnaisuuden määrän kasvattamiseen tarvittavat vuosiviikkotunnit voidaan ottaa.  

Kuntaliiton näkemyksen mukaan valinnaisuuteen liittyvien vuosiviikkotuntien käytöstä ei tulisi päättää tuntijakopäätöksen yhteydessä vaan opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa. Valinnaisten opintojen tulisi tukea opetussuunnitelman perusteissa tai paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Muuta 

Kustannusvaikutusten arviointi 

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat jo nyt joutuneet supistamaan opetustoimen menojaan. Hallituskauden yksi keskeisistä tavoitteista on julkisen talouden tasapainottaminen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kuntien mahdollisuudet toteuttaa uusia tehtäviä tai olemassa olevien tehtävien laajennuksia ovat huonot. 

Kuntaliitto korostaa, että tuntijakouudistuksen kustannusvaikutusten arviointi on vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa erityisen tärkeää.  

Uudistuksella ei tule aiheuttaa kuntien talouksille lisäpaineita ja uudistuksesta aiheutuvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisenä. 

Kieliohjelma 

Tulevan kieliohjelman tulee olla sellainen, että kaikki kunnat pystyvät sen kohtuudella toteuttamaan. A1-kielen tarjonnan osalta Kuntaliitto pitää nykyistä käytäntöä toimivana. A1-kielen oppimistulokset ovat olleet hyviä eikä tältä osin tehdyissä selvityksissä ole tullut esille muutostarvetta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan opetuksen järjestäjän tulee jatkossakin saada itse päättää, mitä kieliä ja missä laajuudessa se tarjoaa A1-kielenä. 

Kuntaliitto kannattaa A1-kielen aloittamisen varhentamista alkamaan viimeistään 2. vuosiluokalta. Tätä tukevat käytännön työssä saadut kokemukset sekä lasten vieraiden kielten oppimiseen liittyvät tutkimustulokset.

 

SUOMEN KUNTALIITTO    

Anneli Kangasvieri
johtaja

Juha Karvonen
kehittämispäällikkö

tags