Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 1.10.2012, dnro 3461/90/2012, Erja Lindberg

Suomen Kuntaliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013 (erityisesti budjetin vaikutuksista nuorten yhteiskuntatakuuseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen (HE 95/2012 vp.)

Hallitus on sopinut vuoden 2013 budjettiesityksestä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Valtion viime kevään kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta uusia sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Hallituksen budjettiriihen päätökset noudattavat viime kevään budjettikehyksen päätöksiä lähes sellaisenaan.

​Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi.

Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena.

Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna 193 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.  Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen. Viime keväänä valtion talouden kehyksen yhteydessä keskustelua herätti jäteveron tuoton siirto kunnille. Valitettavasti tätä siirtoa ei sisälly hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen.

Epävarman talouskehityksen pitkittyessä ensi vuoden talousarviossa tulee varautua työttömyyden nousuun. Tässä tilanteessa on tärkeää, että nuorten työllistämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja kaikin mahdollisin keinoin estetään työttömyyden pitkittyminen. Samaan aikaan ei saa kuitenkaan unohtaa sitä, että meillä on edellisen laman jäljiltä edelleen vielä aivan liian suuri joukko työnhakijoita, joille ei ole löytynyt heille sopivaa ratkaisua. Lisäksi vaikeasti työllistyvien joukkoon on tullut koko ajan lisää työttömiä. On tärkeää, että myös pitkään työmarkkinoilta poissa olleita työnhakijoita ohjataan sellaisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ylläpitävät ja lisäävät heidän ammattitaitoaan ja jopa nostavat heidän koulutustasoaan. Työhallin-non tarjoamien erilaisten toimenpiteiden volyymi sekä työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöresurssit on turvattava, jotta työllisyyttä voidaan tehokkaammin edistää.

Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että kaikenikäisille työnhakijoille turvataan riittävin resurssein työvoimapalveluiden ja erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuus. Helpommin työllistyvien palveluissa tulee hyödyntää nykyistä enemmän yksityisiä työvoimapalveluita. Kuntien ja työhallinnon yhteistyötä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämiseksi on entisestään lisättävä. Sosiaali-, kuntoutus- ja terveyspalvelut toimivat työllistymisen tukena, mutta eivät voi kompensoida TE -toimistoista saatavia palveluja.

Hallitusohjelmassa mainittu työvoiman palvelukeskusten verkoston ja toimintamallin laajentaminen koko maahan parantaisi kaikkien työttö-mien mahdollisuuksia työllistyä ja saada räätälöityjä palveluita saman katon alta. Työkyvyn ja eläke-edellytysten arviointityöhön on myös jatkossa varattava riittävät voimavarat. Työkyvyttömyyden edellytyksiä harkittaessa tulee asettaa erityistä painoa työvoiman palvelukeskuksissa tehtävälle arvioinnille.

Kuntaliitto haluaa korostaa TE -toimistojen merkitystä ja roolia työttö-myyden hoidossa. Onnistunut asiakasprofilointi, aktiivinen työn ja toi-menpiteiden tarjonta, yhteistyö ja vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa sekä huolellisesti laaditut työnhakusuunnitelmat ja niiden seuranta ovat tärkeitä välineitä työttömyyden pitkittymistä ehkäistäessä ja työllisyyttä edistäessä.

Kuntaliitto huomauttaa myös, että vuonna 2013 tulee voimaan useita uudistuksia, jotka kasvattavat kuntien toimeentulotukimenoja. Näitä ovat mm. matkakorvauksiin ja lääkkeisiin liittyvien omavastuuosuuksien nostaminen, indeksikorotuksen aikaistaminen, lapsilisien jäädytys sekä aktiiviajan korotusosan säätäminen etuoikeutetuksi tuloksi. Vaikka valtio korvaa puolet perustoimeentulotuen kustannuksista, puolet uusista lisäkustannuksista tulee kuntien vastuulle. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 toimeentulotukimenot ovat lisääntyneet huomattavasti ennakoitua enemmän.

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa

Vastuu talous- ja työllisyyskehityksestä kuuluu valtiovallalle, jolla on viime kädessä myös vastuu työllistämistoimien rahoituksesta. Kuntien tehtävänä on tuottaa ammattitaitoisella henkilöstöllä mahdollisimman laadukkaita palveluja. Kunnille on asetettu velvoitteita liittyen ikääntyneiden työttömien ja nuorten työllistämiseen, kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen ja aktivointisuunnitelmien laadintaan osallistumiseen sekä sosiaalihuoltolain mukaista vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan ja vammaisten työtoiminnan järjestämiseen. Käytännössä kunnat kantavat jo erittäin suuren vastuun työllisyyden edistämisestä.

Kunnalla on työllisyyspolitiikassa kolme roolia: kunnat ovat itse suuri työnantaja, ne kehittävät alueensa elinkeinotoimintaa ja ehkäisevät sosiaalista syrjäytymistä. Sosiaalisen syrjäytymisen ja työhön sijoittumisen edistämiseksi kunnat ovat tehostaneet toimiaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta. Aktiivisen sosiaalipolitiikan myötä kuntien tehtävät ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Kuntien työllisyyspoliittinen rooli on muuttunut passiivisesta tukityöllistämisestä entistä enemmän aktiiviseksi toimijaksi, joka hakee uusia ratkaisuja työpaikkojen luomiseen ja työllistämistä tukevien palveluiden kehittämiseen.

Kuntaliitto haluaa muistuttaa, että kuntatalouden rajun heikkenemisen myötä merkittävä kuntien tehtävien lisääminen ei ole millään lailla perusteltua. Kunnat ovat tilanteessa, jossa saatetaan joutua turvautumaan henkilöstön lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.

Kuntaliitto ei myöskään hyväksy kehitystä, jossa erityyppisiä ja eri-ikäisille työnhakijoille suunnattuja keskeisiä palveluja joudutaan priorisoimaan asettamalla kohderyhmiä ja palveluiden saajia eri asemaan.

Kuntouttava työtoiminta vasta viimesijaisena vaihtoehtona

Kuntouttava työtoiminta on lain mukaan viimesijainen toimenpide. Nuorten ongelmiin tulee puuttua jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Nuorille tulee räätälöidä oma, heidän tarpeitaan vastaava palvelumuoto, joka linkittyy saumattomasti muihin nuorta tukeviin palveluihin.  Kuntouttavassa työtoiminnassa ei ole mahdollisuutta tehdä ”oikeita töitä”, sillä kuntouttavaa työtoimintaa ei voi toteuttaa yrityssektorilla, ei edes kuntien perustamissa omissa yhtiöissä. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan imago ja maine on huono. Kuntouttava työtoiminta täysin tarpeettomasti leimaa nuoria.

Kuntaliitto haluaa tuoda esille sen, että kuntien olosuhteissa ja kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnassa on huomattaviakin eroja. Kuntien toimintamallit ja -tavat, joilla kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain velvoitetta täytetään, eroavat hyvinkin suuresti toisistaan. Eroavaisuudet vaikuttavat siihen, että myös kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvat nettokulut vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntien keskimääräinen kustannus on jo lähes 50 €/toimintapäivä/asiakas. Valtion korvaus kuntouttavasta työtoiminnasta on 10,09 €/toimintapäivä/asiakas.

Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus on tutkimusten mukaan ollut heikkoa. Kuntouttava työtoiminta on myös pitkäaikaisesti käytettynä yksilön kannalta erittäin huono vaihtoehto, sillä sen ajalta ei esimerkiksi kerry eläkettä. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen vaativat ehdottomasti kustannusten korvaustason nostamista vastaamaan toiminnasta todellisuudessa aiheutuvia kuluja.

Kuntaliitto vastustaa ehdottomasti kuntouttavan työtoiminnan suuntaamista enenemässä määrin nuorille työnhakijoille. Kunnat eivät tälläkään hetkellä kykene tarjoamaan tarpeeksi mielekästä ja työllisyyttä edistävää kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan lisääminen nuorille riittämättömästi resursoituna johtaa nuoria työnhakijoita heikosti motivoiviin ratkaisuihin. Erityisen huolestuttavaa on, ettei valtio ole tarjonnut kunnille riittäviä taloudellisia resursseja, jotta ne kykenisivät vastaamaan lisääntyvään vastuuseen nuorten kohdalla.

Nuorten työpajatoiminnan vahvistaminen

Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki. Liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan paikallisesti kunnissa monialaisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnissa on oltava nuorisolain mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön todelliset tarpeet perustuvat aina paikallisiin tarpeisiin ja alueen nuorten elämäntilanteeseen.

Nuorten työpajatoiminnan luonteisessa toiminnassa tavoitteena on nuorten oma, kohdennettu palvelu, joka on suunniteltu nuorten elämän tilanteen pohjalta.  Sen tulee olla nuoren omista valmiuksista ja lähtökohdista tavoitteellisesti eteenpäin vievää. Työpajatoiminnan luonteinen toiminta on kunnan työkalupakissa oleva väline, jolla kunta voi vastata alueensa nuorten palvelutarpeisiin.

Kuntaliiton mielestä työpajatoiminnan luonteisen toiminnan sisältöjä tulee kehittää ja siinä tulee mahdollistaa erilaiset toimintamallit.  Linkitys oikeaan työelämään on erityisen tärkeää. Nuorille suunnatun työpajatoiminnan luonteisen toiminnan imagon tulee olla hyvä. Se ei saa leimata nuoria kuntoutujiksi, luusereiksi eikä syrjäytyneiksi. KELAn kynnystä ottaa nuoria palvelujen piiriin tulee madaltaa. KELA tuo työpajatoiminnan luonteiseen toimintaan kuntouttavat elementit, räätälöitynä kunkin nuoren tarpeisiin. Pajatoiminnassa tavoitteena on yksilölliset räätälöidyt palvelut, joihin kuntouttavat elementit tulee sovittaa tarpeen mukaan. Jotta kokonaisuus toimisi, tulee koulutuspaikkoja olla tarjolla riittävästi ja tukityön ehtojen tulee olla kannustavia sekä työnhakijoille että työnantajille.

Jokaiselle toisen asteen tutkinto

Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan, jokaiselle perusopetuksen päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Lisäksi hallitusohjelman mukaan vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan peruskoulunsa päättävällä nuorella tulee olla oikeus saada opiskelupaikka lukio- tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tämän oikeuden turvaamiseksi Kuntaliitto esittää, että lailla säädetään nuorten oikeudesta lukio- tai ammatilliseen koulutukseen.

 

Nuorten koulutuksen kokonaisvastuu kuntien tehtäväksi

Sivistyksellisistä oikeuksista säädetään perustuslaissa. Perusopetuksen jälkeistä koulutusta ei ole säädetty minkään tahon vastuulle, vaan koulutus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettuun ja myönnettyyn järjestämislupaan. Sen sijaan kunnilla on lakisääteinen velvollisuus rahoittaa perusopetuksen jälkeistä koulutusta.

 

Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen

 

Kuntaliitto esittää, että lailla säädetään vastuu nuorten koulutuksen järjestämisestä kunnille. Nuorten lukio- ja ammatillisessa peruskoulutuksessa nykyisenkaltainen järjestämislupamenettelystä luovuttaisiin peruskuntien osalta. Kunnat voisivat edelleen järjestää koulutuksen parhaaksi näkemillään tavoilla omana toimintana tai kuntayhtymissä. Koulutusta voisi tuottaa järjestämisluvalla myös yksityinen taho. Nuorten lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusvastuu jakautuisi samoin kuin tähän asti, kunta – valtio -suhteessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusvastuu olisi kokonaisuudessaan valtiolla.

 

Pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavia korvauksia on korotettava

Työ- ja elinkeinoministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan vuodelle 2013 esittänyt 5 %:n korotusta kunnille kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden vastaanottamisesta maksettaviin, alle 7-vuotiaden laskennallisiin korvauksiin. Valtiovarainministeriö ei ole tätä korotusesitystä hyväksynyt omassa ehdotuksessaan.

Laskennallisia korvauksia on korotettu ensimmäisen kerran vuonna 2010 sitten vuoden 1993. Tällä hetkellä laskennalliset korvaukset kunnille ovat 6845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa vuodessa yli 7-vuotiaasta henkilöstä. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993 - 2011 nousseet 66,9 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten alle 7-vuotiaiden osalta olla 10 386 euroa vuodessa ja yli 7-vuotiaiden osalta olla 3171 euroa vuodessa.

Hallitusohjelmassa on kirjaukset siitä, että valtio ja kunnat laativat yhteistyösopimuksen, jolla pyritään kansainvälistä suojelua saavien hallittuun ja systemaattiseen sijoittamiseen kuntiin ja että kannustavan yhteistyömallin tueksi laaditaan suunnitelma kuntakorvausten tason nostamiseksi vaiheittain vastaamaan nykyistä kustannustasoa.

Valtioneuvosto on 7.6.2012 tehnyt periaatepäätöksen valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2012 - 2015. Valtion kotouttamisohjelman mukaan valtion ja kuntien välistä yhteistyötä vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden hallittu ja viiveetön kuntiin ohjautuminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valtion kotouttamisohjelman mukaan kansainvälistä suojelua saavista kunnille maksettavaa korvausjärjestelmää kehitetään asteittain. Ensimmäisessä vaiheessa korotetaan alle 7-vuotiaiden vastaanotosta maksettavan laskennallisen korvauksen tasoa 5 % 1.1.2013 lukien.

Kuntaliitto toteaa, että talousarvioesitys 2013 ei vastaa hallitusohjelman eikä valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymän valtion kotouttamisohjelman kirjauksia.

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriön tässä vaiheessa esittämä 5 %:n korotus alle 7-vuotiaiden kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta maksettaviin laskennallisiin korvauksiin palautetaan vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Kuntasijoitusten onnistumisen kannalta korvausten nostaminen jatkossa kaikkien henkilöiden osalta vastaamaan kustannustasoa on välttämätöntä.

Kansainvälisen suojelun osalta sisäasiainministeriön tavoitteena on turvapaikkaprosessin nopeuttaminen, jotta turvapaikanhakijoiden vastaanoton menot laskevat. Tämä tavoite asettaa myös paineita kuntapaikkojen löytymiselle. Vaarana on, että vastaanottokeskukset alkavat ohjata oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita muuttamaan kuntiin entistä enemmän omaehtoisesti ja itsenäisesti.

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kunnille maksettavien kustannustenkorvausten korottaminen vastaamaan kustannustasoa motivoisi kuntia vastaanottoon ja osaltaan edistäisi sisäasiainministeriön tavoitetta turvapaikkaprosessin menojen alentamisessa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Erja Lindberg
pääsihteeri

tags
Erja Lindberg

Etunimi
Erja
Sukunimi
Lindberg
Kehittämispäällikkö, työllisyys

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2497
Kännykkä
+358 50 381 4096
Vastuualueet
  • Työllisyyspolitiikan valmistelu ja toteuttaminen
  • EU:n työllisyyspolitiikka
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot