Lausunto Huoltovarmuuskeskukselle 2.12.2016, dnro 1110/03/2016, Vesa-Pekka Tervo

Suomen Kuntaliiton lausunto opasluonnoksesta Ruokapalvelut osana päivittäistavarahuoltoa Varautumisopas kunnille

Kuntaliiton näkemyksen mukaan oppaan laadinnan lähtökohtien määritys on osuva. Oppaassa kuvataan monipuolisesti, kuinka ruokapalvelujen suunnittelu, harjoittelu ja toteutus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla kokonaisturvallisuuden ajatusmallin mukaisesti elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen hallinnon yhteensovitettuna toimintamallina kunkin toimijan omaa osaamista ja roolia kunnioittaen. Tässä vaativassa kokonaisuudessa erityisesti harjoittelun merkitys tulee jatkossa korostumaan.

Erityisen kiitoksen opas ansaitsee Kuntien jatkuvuuden hallinta -hankkeen (KUJA) käsittelystä. KUJA:ssa esitettyjen menetelmien laaja-alaisen, hallinnonalojen rajat ylittävän hyödyntämisen myötä on mahdollistaa ylläpitää tehokasta, vakioitua ja yhteistä työtapaa varautumisen kehittämisessä. Kuntaliitto on valmis työskentelemään sen puolesta, että myös tulevassa maakuntahallinnossa hyödynnettäisiin samaa tekemisen tapaa.

Kuntaliitto on osallistunut alueellisen varautumisen suunnitteluun osana maakuntauudistusta. Tässä työssä Kuntaliitto on voimakkaasti korostanut maakunnallisen varautumisen laajaa toimintakenttää, jonka työmuotoihin kuuluisi uusina elementteinä alueellisen riskianalyysin ylläpitäminen sekä turvallisuusympäristön muutosten ennakointi. Maakunnan yhteensovittamisen piirissä olisi luonnoksen mukaan alueen kunnat, järjestöt ja elinkeinoelämä. Jatkossa tämän tärkeän rakenteen puitteissa voidaan saavuttaa optimoitu työnjako päivittäistavarahuoltoon kaikissa turvallisuustilanteissa. Lisäksi riittävän laajuinen ja vakioitu tiedonvaihto on järjestettävä myös poolien ja maakuntien välillä. Kunnan vastuuta ja roolia perus- ja lähipalvelujen tuottajana eri turvallisuustilanteissa ei myöskään ole syytä jatkossakaan väheksyä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan oppaan valmistelussa on analyyttisesti tunnistettu kaikki toiminnan tasot ja yhdyspinnat sekä myös alueelliset erot. Kuntaliitto edistää mielellään jatkossa oppaan hyödyntämistä kuntien varautumisessa.

Seuraavassa yksityiskohtaisia tarkennus- ja täydennysesityksiä, jotka Kuntaliitto toivoo jatkovalmistelussa huomioitavan:

  • ”Kunnallisen vesihuollon” vakavan häiriötilanteen korvaaminen ”Vesihuollon” 
    vakavalla häiriötilanteella on tarpeen, koska vesihuoltolaitos ei välttämättä ole kunnallinen, vaan esim. osuuskuntamuotoinen ja silti se voi huolehtia laajankin alueen vesihuollosta.
  • Sivu 13: Talousveden saastumisen yleisinä vaikutuksina voi olla pahimmillaan epidemia, joka päivittäistavarahuollon näkökulmasta saattaa aiheuttaa työvoimapulaa ruokapalvelutuotannossa ja epidemian leviämisvaaran tuotanto- ja jakeluketjussa. 
  • Liitteen 5 kappaleen 5 Varautumisessa tarvittava yhteistoiminta alakappale 5.1: Ehdotetaan lisättäväksi kunnallisiin yhteistoimintatahoihin myös jätelaitos vesihuoltolaitoksen ohella. Kappaleessa 5.2. on mainittu jätehuollosta vastaava yritys kunnan/kuntakonsernin ulkopuolisena tahona, mutta ihan kaikilla alueilla se ei riitä, koska kuntien jätelaitokset joutuvat usein paikkaamaan mm. toissijaisen jätehuollon palveluvelvoitteen vuoksi vapaata yritystoimintaa. Näin etenkin alueilla, joilla ei ole riittävästi markkinaehtoista jätehuoltopalvelua tarjolla.
  • s. 13 ja liite 5, kappaleet 3 ja 4.3, häiriö 4: Häiriötilanteen kuvaus ehdotetaan muutettavan alla olevan tekstin mukaiseksi, jotta kuvauksessa ei rajata pois vesihuollon erilaisia mahdollisia järjestämistapoja. Talousveden saastuminen on ylei-sessä käytössä oleva ja lainsäädännön mukainen termikuvatulle häiriötilanteelle: Vesihuollon vakava häiriötilanne – esimerkiksi järjestelmän teknisen vian tai talousveden saastumisen seurauksena (useita vuorokausia – viikkoja)
  • Liite 5, kappale 4.3, häiriö 4: (Vrt. ehdotus häiriötilanteen kuvauksen 
    muuttamiseksi edellisessä kohdassa.) Keskeisiin toimenpiteisiin ehdotetaan 
    lisättäväksi kuljettamisen lisäksi talousveden vastaanottaminen tilapäisjärjestelyin sekä tarvittaessa mikrobiologisesti saastuneen veden keittäminen. Yhteistyötahoksi tulisi kirjata vesilaitos -termin sijasta vesihuoltolaitos.
  • Liite 5, kuvan 9 alla oleva kappale: Viimeinen lause ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: Etenkin pitkiin sähköverkon toimintahäiriöihin liittyy tavallisesti myös vesihuollon ongelmia.
  • Liite 5, luku 4.2: Ruoan valmistuksessa kriittistä on prosessista riippuen myös toimiva viemäröinti. Siksi viemäröinti tulisi lisätä kohtaan.
  • Liite 5, kappale 4.3: Varokeinona voi olla myös käyttöveden (talousveden) 
    paikallinen desinfiointi (UV).
  • Liite 5, kappale 5.1: Esitetään lisättäväksi kunnallisiin yhteistoimintatahoihin 
    vesihuoltolaitos.
  • Liite 5, kappale 5.2: Yhteistoimintatahoksi tulisi kirjata vesilaitos -termin sijasta vesihuoltolaitos.
  • Liite 6: Häiriön luonne ehdotetaan muutettavaksi Talousveden saastumiseksi, mikä on yleisesti käytetty termi tarkoitetulle tilanteelle.
  • Lisäksi evakuointeja kuvattaessa oppaassa voi olla tarkentamisen tarvetta. Tällä Kuntaliitto viittaa Kokonaisturvallisuuden sanaston kirjaukseen, jonka mukaan ”evakuointi on väljä yläkäsite, jonka käyttäminen ei ole suositeltavaa ilman, että ilmaistaan, mistä asiayhteydestä tai alakäsitteestä on kyse. Esimerkiksi sodanaikaiseen väestön siirtämiseen tai pelastusviranomaisten päivittäisiin toimivaltuuksiin kuuluvaan suojaväistöön ei kannata viitata pelkästään yläkäsitteellä evakuointi, koska tästä aiheutuu helposti virheellisiä käsityksiä”.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine   
johtaja,
alueet ja yhdyskunnat

Vesa-Pekka Tervo
pelastustoimen kehittämispäällikkö

tags
Vesa-Pekka Tervo

Etunimi
Vesa-Pekka
Sukunimi
Tervo
pelastustoimen kehittämispäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2353
Kännykkä
+358 40 719 7150
Vastuualueet
  • pelastustoimi
  • kuntien varautuminen
  • pelastuslaitosten kumppanuusverkosto
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka