Eduskunta, Liikennejaos, Dnro 981/03/2016 13.10.2016, Johanna Vilkuna

Talousarvioesitys 2017-Joukkoliikenne

Talousarvioesitys 2017 - Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

​Liikenne yleisesti 2017

Perusväylänpidossa ensi vuonna panostetaan erityisesti liikenneväylien kuntoon ja laatuun. Tavoitteena on korjausvelan kasvun merkittävä hidastuminen. Perusväylänpitoon esitetään kokonaisuudessaan 1, 279 miljardia euroa, josta väylien korjausvelan hoitoon osoitetaan 304 miljoonaa euroa. Kuntien kannalta on toivottavaa, että rahoitus kohdentuu tehokkaasti toimenpiteisiin, joilla asukkaiden, elinkeinojen ja myös joukkoliikenteen turvallisuus ja toimintamahdollisuudet parantuvat.

Korjausvelan hoitoon panostaminen on kannatettavaa, mutta myös kehittämishankkeista on huolehdittava, jotta tarpeellisten hankkeiden toteutus ei liikaa viivästy tai kustannukset ala valua yhä suuremmalla osuudella kunnille.

Kunnat ovat joutuneet osallistumaan valtion tiehankkeisiin 40-50 milj. eurolla vuosittain, jotta valtion liikenneverkon pieniä kehittämistarpeita on saatu toteutetuksi edes jossakin määrin kohtuullisessa aikataulussa. Elokuussa 2016 voimaan tullut maantielain muutos lisännee paineita kuntien maksuosuuksien kasvamiseen tienpidossa.

Valtionavustusta yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen esitetään 13 miljoonaa euroa, mikä on 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Määrärahan nosto onkin tarpeen, sillä tämäkin raha riittää vain kaikkein kiireellisimpiin kohteisiin. Avustettavia kohteita ovat tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Kunnat rahoittavat (2014) yksityisteiden hoitoa noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain. Bioteollisuuden kehittäminen tarvitsee vähäliikenteisiä teitä, myös yksityisteitä, materiaalihankinnoissa, joten valtion laajempi tuki yksityisteiden tason parantamiseen on välttämätön.

Kuntaliitto pitää hyvänä, että yksityistielain kokonaisuudistus on käynnissä. Kuntien tehtävien ja vastuiden vähentäminen on yksi uudistustyön tavoitteita.

Kehysriihessä huhtikuussa 2016 tehtiin päätös Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien valtionavustuksesta. Ministeriö on ilmoittanut, että se tulee täydentämään talousarvioehdotusta näiden osalta syksyllä 2016. Isoille kaupunkiseuduille on tärkeää maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettelyn jatkuvuus ja kehittäminen. Valtion osallistuminen raitiotieinvestointien toteutukseen on tärkeää, jotta luodaan edellytyksiä joukkoliikenteeseen tukeutuvalle asuntotuotannolle.

Joukkoliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen esitetty määräraha on kokonaisuudessaan 84,474 miljoonaa euroa, joka on hieman (1,7 milj. euroa) suurempi kuin vuonna 2016, jolloin pudotusta joukkoliikenteen valtion rahoituksessa oli lähes viidennes.

Joukkoliikenteen kipupisteet ja kehittäminen

Joukkoliikenteen valtionrahoituksen ostovoima on jo vuosia heikentynyt. Tämä on vähentänyt ELY-keskusten järjestämää joukkoliikennettä ja kasvattanut kuntien rahoitustarpeita. Kuluvalle vuodelle ajoittuneet junaliikenteen supistukset ovat aiheuttaneet monessa kunnassa suuria ongelmia ja vyöryttänyt kustannuksia kuntien maksettavaksi. Palvelutarpeiden paikkaamiseksi nopealla aikataululla ja suhteellisen lyhyillä sopimuksilla tehdyt joukkoliikennehankinnat ovat usein kalliita ja heikosti tarpeita palvelevia. Junaliikenteen äkilliset supistukset veivät myös pohjaa kuntien maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämishankkeilta ja elinkeinopolitiikalta.

 

Joukkoliikenteen palvelujen ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, jossa myös tulevaisuuden tarpeet tulee ennakoida. Junaliikenteen tukemisessa tulisi päästä nykyistä pitkäjänteisempään ratkaisuun, vaikka junaliikennettä ollaan avaamassa kilpailulle.

 

Kuntien kannalta on myös erittäin tärkeää, että ELY- keskusten joukkoliikenneresursseista huolehditaan nykyistä pitkäjänteisemmin, jotta liikennepoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja kustannukset eivät enenevässä määrin vyöry kunnille.

 

Joukkoliikenteen ja muiden henkilökuljetusten koordinointia, yhdistelyä ja toimivia matkaketjuja tulee edistää hallituksen ja Liikennekaaren tavoitteiden mukaisesti eri toimijoiden kuten tilaajien, tuottajien, viranomaisten ja markkinaehtoisten toimijoiden yhteistyönä. Myös tavaraliikenteen kuljetusten yhdistely ja integroiminen muihin kuljetuspalveluihin on tärkeää erityisesti maaseudulla. Lakisääteisten kuljetusten ja muun julkisen henkilöliikenteen kehittämisessä, järjestämisessä ja yhteensovittamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien, kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisten, Kelan ja perustettavien uusien maakuntien kesken.

 

Liikennekaaren tavoitteena on muun muassa digitaalisten palveluratkaisujen kehittäminen, kuljetusten joustavammat yhdistelymahdollisuudet ja joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaaminen. Kaupunkiseudut tekevät yhteistyötä ja käyttävät resursseja lippu- ja maksujärjestelmien rajapintojen avaamiseksi, tunnistepohjaisuuteen pääsemiseksi ja informaatiopalvelujen kehittämiseksi esimerkiksi Waltti-yhteistyön puitteissa.

 

Kuntien ja kaupunkiseutujen tukeminen joukkoliikenteen digitalisaation edistämisessä on tärkeää valmistautuessa Liikennekaaren 1-vaiheen voimaantuloon.

 

Valtion rahoitusvastuuta on liikenteen eri osa-alueilla vähitellen siirretty kuntien kontolle ilman, että siitä olisi tehty asianmukaiset muutokset säädöksiin ja ratkaistu kuntien rahoitus. Sen vuoksi olisi tärkeää arvioida mm.  liikenneverojen kohdentamistarvetta myös kuntien liikennemenojen katteeksi. Lausunnon lopussa on taustaksi yleisiä kuntatalouden näkymiä ja Kuntaliiton kannanotot niihin.

 

SUOMEN KUNTALIITTO
Johanna Vilkuna
liikenneasiantuntija

tags
Johanna Vilkuna

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Vilkuna
liikenneasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2104
Kännykkä
+358 40 869 7836
Vastuualueet
  • liikennepolitiikka
  • yhdyskuntien liikenteen suunnittelu ja ohjaus
  • henkilöliikenne
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö