Lausunto eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle 7.11.2012, Dnro 3894/90/2012, Annukka Mäkinen

U 72/2011 vp jatkokirjelmä 2. Koheesiopolitiikan asetuspaketti 2014-2020

Euroopan komission antama koheesiopolitiikan asetuspaketti yhdessä rahoituskehysesityksen kanssa linjaavat Suomessa toteutettavaa EU:n koheesiopolitiikkaa ja rakennerahasto-ohjelmatyötä vuosina 2014-2020. Komissio korostaa asetusesityksissään koheesiopolitiikan tehostamista, yksinkertaistamista ja tuloskeskeisyyttä. Seuraavaa ohjelmakautta koskeva valmistelutyö on käynnissä samanaikaisesti sekä EU:n tasolla että kansallisesti rakennerahasto-ohjelman sisältöjen osalta. Hanketoiminnan näkökulmasta asetusesityksiin tehdyt muutokset ovat pääosin lisänneet joustavuutta ja aluelähtöisyyttä joko ohjelman valmisteluvaiheessa tai vaikuttavat myöhemmin hankkeiden rahoituksessa ja toteutuksessa. Komission negatiivinen suhtautuminen Pohjois- ja Itä-Suomen saavutettavuuteen ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen liittyvien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen on pohjoisen harvaan asutun alueen erityishaasteiden kannalta huono asia. 
 

Yhteisen strategiakehyksen sitovuus suhteessa kumppanuussopimukseen ja ohjelmiin

Keskittyminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita toteuttaviin toimenpiteisiin sekä eri rahastoista toteutettavien toimien tiiviimpi kytkeminen toisiinsa tukevat keskittämisen ja kohdentamisen tavoitteita. Yhteisen strategiakehyksen tulee olla riittävän väljä, jotta se jättää liikkumavaraa kansallisille valinnoille kumppanuussopimuksen laadinnan puitteissa. Komission yleisasetukseen sisältyvä esitys komission ja jäsenvaltion välillä laadittavasta kumppanuussopimuksesta korostaa kansallisen, alueellisen ja paikallisten tason rooleja kehittämistoiminnassa. Kuntaliitto on aiemmissa lausunnoissaan kyseenalaistanut kumppanuussopimuksen liian tiukan kytkennän kansalliseen Eurooppa 2020 -strategian kehysohjelmaan, joka on Suomessa laadittu edelleenkin vahvasti makrotaloudellisia näkökohtia painottaen. Koheesiopolitiikan toteutuksen on perustuttava alueellisiin erityispiirteisiin ja vahvuuksiin. Kuntaliitto näkee, että tältä osin komission tekemät tarkennukset yleisasetusluonnokseen ovat alue- ja paikallislähtöistä kehittämistoimintaa tukevia (yhteisen strategiakehyksen rahastojen tuen käytössä otettaisiin huomioon Eurooppa 2020 -strategian maakohtaiset talous- ja työllisyyssuositukset siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista).

Komission tavoite sovittaa tiiviimmin yhteen eri rahastojen välistä toimintaa Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden toteuttamiseksi on kannatettavaa. Kumppanuussopimuksen laadinnan kiistaton etu on, että Euroopan aluekehitysrahaston- ja Euroopan sosiaalirahaston varojen sekä maaseudun kehittämisen keskinäistä koordinaatiota kansallisessa ohjelmatyössä parannetaan. Sen sijaan komission kanssa käytävien neuvottelujen lähtökohtana on oltava nimenomaan ne alueelliset tarpeet ja haasteet, joihin Suomessa yhteisen strategiakehyksen rahastojen toimilla nähdään parhaiten saavutettavan tuloksia.

EU:n rakennerahastovaroilla on ollut Suomessa merkittävä rooli talouden rakennemuutoksessa, kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistamisessa sekä työllisyyden lisäämisessä. Näitä toimia on rahoitettu sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimesta. Suomessa on lähdetty valmistelemaan yhtä monirahastoista ohjelmaa, jonka etuna on tiiviimpi yhteensovitus EAKR- ja ESR-rahoitteisessa kehittämistoiminnassa. Seuraavalla ohjelmakaudella vuosina 2014-2020 on voitava tarpeellisessa määrin säädellä näiden rahastojen välisiä osuuksia aluelähtöisten kehittämispainopisteidensä mukaan. Tässä suhteessa EU:n komission esitys Euroopan sosiaalirahaston ennalta määritetystä osuudesta ei tue aluelähtöisen kehittämistyön periaatetta. Jäsenvaltioiden kesäkuussa 2012 saavutetussa osittaisessa yleisnäkemyksessä Suomessa ESR-tavoitteiden osuuden tulisi olla 45-50% jäsenmaan kehyksestä (nuoriso, työllisyys, tietotaito ja sosiaalinen osallisuus) maiden erilaiset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Tämä on myös Kuntaliiton näkökulmasta tuettava suunta.

Alueelliseen kehittämiseen liittyvät erityiskysymykset

Kuntaliiton tavoitteena on kunta- ja aluelähtöisen strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen alueiden kehittämistoimien toteuttamisessa. Paikallis- ja aluelähtöisyys rakennerahastotoimien määrittelyssä ja -toteutuksessa nousee selkeästi esiin myös komission yleisasetusluonnoksessa.

Komission 11.9.2012 päivittämässä yleisasetusluonnoksessa tarkennetut säädökset paikallista kehittämistä sekä kestävää kaupunkikehitystä koskien ovat toiminnallisesti tarkoituksenmukaisempia aiempaan esitykseen verrattuna. Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen puuttuminen tällä ohjelmakaudella on ollut selkeä puute. Paikallisen kehittämisen toimintamallin sovellettavuutta myös laajemmin koskemaan mm. kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta selvitetään parhaillaan kansallisessa keskustelussa.  Paikallisen kehittämisen näkökulman vahvistuminen myös ESR-rahoitteisessa toiminnassa liittää ESR-ohjelmatyön entistä vahvemmin kunta- ja aluetasolle lähelle asiakkaita.

EU:n maaseutupolitiikka tarjoaa merkittäviä välineitä ja resursseja alueellisen ja paikallisen elinkeino- ja maaseutupolitiikan sekä alueellisten ja paikallisten strategioiden toteutukseen. Kunnat ovat tässä keskeisiä toimijoita sekä osarahoittajia. On tärkeää, että Suomen suhteellinen osuus maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista varoista säilyy vähintään nykytasolla. Suomi on edelleen EU:n maaseutumaisin jäsenmaa. Parhaillaan valmisteilla oleva valtakunnallisen maaseutuohjelman hallintomalli on tarkoitus valmistua maaliskuun 2013 loppuun mennessä. On tärkeää, että työn alla oleva toimintamalli on mahdollisimman tehokas, yksinkertainen ja selkeä.

Rahoituskehystä koskevat neuvottelut sekä komission neuvottelupositio

Komissio on esittänyt nykyistä pienempää harvaan asuttujen alueiden asukaskohtaista erityisrahoitusta eikä tähän ole tullut puheenjohtajamaa Kyproksen viime viikkoisen rahoituskehysesityksen myötä muutoksia. Suomen liittymissopimukseen sisältyvä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus on Suomen keskeisin edunvalvontakysymys tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. EU:n rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa on kokonaistasoa ja Suomen nettomaksuasemaa tarkasteltaessa myös osana kokonaisuutta huomioitava Suomen rakennerahastovarojen ja maaseudun kehittämispolitiikan varojen ennakoitua suuremmasta pienenemisestä aiheutuvat seurannaisvaikutukset.

Komissio julkaisi lokakuussa ns. positiopaperin, joka toimii pohjana kahdenkeskisille neuvotteluille kumppanuussopimuksen laadintaa varten. Vaikka asia ei selvästi ko. neuvottelupaperista käy ilmi, on komissio suhtautumassa kielteisesti saavutettavuuteen ja tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin. Tämä on pohjoisen harvaan asutun alueen näkökulmasta huolestuttava asia. Saavutettavuus on keskeinen tekijä harvaan asuttujen alueiden elinkeinojen sekä yritysten ja asukkaiden palvelujen järjestämisen kannalta. Toimivat laajakaistayhteydet ovat perusedellytys uudenlaisen palvelutuotannon edistämiselle. Sekä EAKR- että maaseudun kehittämisen varoista tulisi pystyä käyttämään varoja strategisesti merkittävien pullonkauloja poistavien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen.

EU:n budjettikehyksen hyväksymisaikatauluista riippuu, milloin päästään käymään keskustelua valtio-kuntasuhteesta kansallisessa vastinrahoituksessa. Kuntien ja valtion välinen kansallisen vastinrahoitusosuuksien suhde oli pitkään 20:80. Kuluvan ohjelmakauden alussa osuutta muutettiin suhteeseen 25:75. Ottaen huomioon kuntatalouden tulevien vuosien näkymät, kuntien osuutta kansallisesta vastinrahoituksesta ei tule suhteellisesti kasvattaa kuluvalla eikä seuraavallakaan rakennerahastokaudella.

SUOMEN KUNTALIITTO

Annukka Mäkinen
erityisasiantuntija, alueellinen kehittäminen 

Annukka Mäkinen

Etunimi
Annukka
Sukunimi
Mäkinen
Kehittämispäällikkö, aluekehitys

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2530
Kännykkä
+358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • aluepolitiikka, aluepoliittinen suunnittelu
  • Itämeri-asiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot