Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 (HE 59/2011 vp), työ- ja elinkeinoministeriön pääluokka, erityisesti sen Luku 32.70 Kotouttaminen

Kuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa:

32.70.  Kotouttaminen

30. Valtion korvaukset kunnille

Pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kunnille maksettavat korvaukset

Talousarvioesityksessä arvioidaan, että vuoden 2012 aikana Suomeen tulisi noin 3000 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa ja heidän perheenjäsentään. Näiden lisäksi Suomi vastaanottaa 750 kiintiöpakolaista. Laskennalliset korvaukset kunnille ovat 6 845 euroa vuodessa 0-6 -vuotiaasta ja 2 300 euroa tätä vanhemmasta henkilöstä.

Uuden kotoutumislain mukaan laskennallisia korvauksia maksetaan kunnalle neljä vuotta. Aikaisemmin korvausaika oli kolme vuotta. Eduskunnalle on 5.10.2011 annettu hallituksen esitys kotoutumislain muuttamiseksi siten, että korvausaika palautetaan muiden kuin kiintiöpakolaisten osalta kolmeen vuoteen. Muutosta hallituksen esityksessä perustellaan sillä, että talousarviossa ei ole osoitettu tarpeeksi rahoitusta toteuttaa eduskunnassa päätettyä korvausajan pidentämistä.  

Hyväksyessään uuden kotoutumislain eduskunta hyväksyi seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa valtion talousarvioesityksiin riittävän rahoituksen kotoutumisen edistämisestä annettavan lain tehokkaaseen ja kattavaan toimeenpanoon kuntakorvausten korottaminen mukaan lukien.

Kuntaliitto vastustaa hallituksen esitystä kotoutumislain muuttamisesta (HE 49/2011 vp), jolla lyhennetään kunnille maksettavien korvausten maksamisaikaa kolmeen vuoteen muiden kuin kiintiöpakolaisten osalta. Korvausaika on säilytettävä neljässä vuodessa kaikkien korvauksiin oikeuttavien ryhmien osalta. Hallintovaliokunta totesi uutta kotoutumislakia säädettäessä, että kolmen vuoden aika, jolta valtion korvauksia on maksettu kunnille, on osoittautunut liian lyhyeksi. Valiokunta ehdotti, että laskennallisen korvauksen maksuaikaa pidennetään kolmesta neljään vuoteen kotouttamistoimien tehostamiseksi. Kuntaliitto yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen.

Hallituksen esityksessä kotoutumislain muuttamiseksi ehdotetaan, että kuntakorvauksia voidaan maksaa kunnalle myös silloin, kun oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija siirtyy kuntaan omaehtoisesti vastaanottokeskuksen ohjaamana tai itsenäisesti. Korvauksen maksaminen tällaisista henkilöistä on sinänsä perusteltua, mutta ongelmallista on se, että tällä muutoksella valtio ikään kuin ”virallistaa” kuntien kannalta vaikean omaehtoisen ja itsenäisen muuton. Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin lain mukaan kunnan kotouttamisohjelmaa sekä sopimusta ELY-keskuksen kanssa. Omaehtoinen ja itsenäinen muutto lisää ongelmia kuntien asuntopalveluissa ja sosiaali- ja terveystoimessa.

Talousarvioesityksessä esitetään, että 7 vuotta täyttäneistä maksettavaa laskennallista korvausta korotettaisiin 10 prosentilla. Tämä on sinänsä kannatettavaa, mutta korotus ei kuitenkaan ole määrältään riittävä. Sen lisäksi korotus olisi tarvittu myös alle 7-vuotiaiden laskennallisiin korvauksiin, sillä palveluissa tapahtunut laadullinen ja määrällinen muutos sekä yleinen kustannustason nousu koskee luonnollisesti kaikkia ikäryhmiä.

Laskennallisten korvausten korotus tulee kohdistaa myös alle 7-vuotiaiden korvauksiin. Korvausten on oltava niin suuret, että ne kattavat kustannukset. 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet

Kotoutumiskoulutus

Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokan luvulla 30. Työllisyys- ja yrittäjyys-politiikka on vaikutuksia kuntien kotouttamistoimiin. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen osalta valtionvarainministeriö oli ehdottanut lisättäväksi opiskelijatyöpäiviä vuoteen 2011 verrattuna, jolloin kotoutumiskoulutukseen olisi varattu 40 miljoonaa euroa. Nyt julkaistussa talousarvioesityksessä kotoutumiskoulutuksen määrärahaa on pienennetty 34 miljoonaan euroon. Tähänkin asti kotoutumiskoulutukseen käytettävissä ollut määräraha on ollut riittämätön. Maahanmuuttajien ohjaaminen omaehtoiseen koulutukseen kotoutumiskoulutuksen sijasta lisää pääosin kuntien rahoituksella tapahtuvaa rinnasteisen koulutuksen käyttöä. 

Kuntaliitto on huolissaan myös siitä, että kotoutumislain mukaisen Osallisena Suomessa -hankkeen 500 000 euron rahoituksen todetaan sisältyvän tähän 34 miljoonaan euroon. Osallisena Suomessa -hanke näin ollen pienentää entisestään nykyisen järjestelmän mukaisen kotoutumiskoulutuksen resursseja. Olisi ollut toivottavaa, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta kehittävään hankkeeseen olisi kohdennettu oma, uusi määräraha.

SUOMEN KUNTALIITTO

Erja Horttanainen
EU-asiain päällikkö