Valtioneuvoston asetusluonnoksesta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan yhteensovittamiselimestä

Kiitos mahdollisuudesta lausua uudelleen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisen poikkihallinnollisen yhteensovittamiselimen perustamisesta. 

​

Yleissopimus liittyy kuntiin monella tavalla palvelujen tarjoajina ja työnantajina. Kuntien palveluissa sekä ennaltaehkäisevässä hyvinvointia edistävässä toiminnassa vaikutetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin asenteisiin, sukupuolten tasa-arvon arvostamiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen mm. varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajan toimessa. Kunnilla on yleinen velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kunnat toteuttavat tällä hetkellä lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden palveluja moniammatillisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ratkaisujen jälkeen kuntien rooli ennaltaehkäisevässä työssä korostuu. Väkivallan ennaltaehkäisy on osa eri toimialojen hyvinvoinnin edistämistä. Muun muassa opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa voidaan toimia ennaltaehkäisevästi sekä kannustaa väkivallattomaan ilmapiiriin ja sukupuolten tasa-arvoa arvostavaan käyttäytymiseen. Esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa ja -rakentamisessa vaikutetaan turvalliseen fyysiseen ympäristöön.

Istanbulin sopimuksen toimeenpano edellyttää yhteensovittamiselimen perustamista (artikla 10). Asetusluonnoksessa yhteensovittamiselimen tehtävänä on koordinoida Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa, vastata tietojen kokoamisesta seurannasta ja arvioinnista sekä pitää yhteyttä muiden maiden toimielimiin. Yhteensovittamiselimen tehtävät liittyvät ja vaikuttavat monella tavalla kuntiin.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yleissopimus toimeenpannaan tehokkaasti toimeen niin, että yhteensovittamiselimen työssä kunnat sekä jatkossa maakunnat otetaan huomioon keskeisinä toimijoina. 

Asetusluonnoksessa esitetään, että toimikunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja että jaostoihin voi kuulua myös toimikunnan ulkopuolisia jäseniä. Esityksen perusteluissa nämä voisivat olla mm. järjestöjä. Huolimatta Kuntaliiton aikaisemmasta lausunnosta  (25.9.2015, Dnro 1563/03/2015) asetuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa kuntia ei mainitaan lainkaan.

Kuntaliitto esittää, että yhteensovittamiselimen toiminnassa tulee kiinnittää huomiota kuntien sekä myöhemmin maakuntiin toimintaan Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa ja että yhteensovittamiselimessä tulee olla Kuntaliiton edustus.

Samalla Kuntaliitto muistuttaa, että sopimuksen toimeenpanossa kuntien ennaltaehkäisevään työhön on resursoitava niin viestinnässä, opetuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa että julkisen tilan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Asetusluonnoksessa esitetään, että toimikunnalla on sihteeristö ja että sosiaali- ja terveysministeriö määrää henkilöt tehtävään ja että toimikunnan sihteeri olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa ei ole mainintaa resurssien määrästä.

Kuntaliitto katsoo, että suunnitellun resursoinnin on oltava riittävä elimen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Muun muassa toimikunnan tehtäväksi suunniteltu tietojen kokoamisen yhteensovittaminen, tietojen analysointi ja tiedottaminen vaatii merkittävästi asiantuntevia resursseja.

Lisäksi Kuntaliitto edelleen tähdentää, että sopimuksen ratifiointiin liittyvä kehitystyö on tehtävä yhteistyössä kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä.