Lausunto Verohallinnolle 9.12.2016, dnro 1108/03/2016, Henrik Rainio

Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista vuoden 2016 verotusarvoa määrättäessä

Päivitys 9.12.2016 

Verohallinto on 28.11.2016 muuttanut päätösluonnostaan rakennusmaan laskentaperusteista ja tämän vuoksi pyytänyt Kuntaliitolta uutta lausuntoa. Uusi päätösluonnos sisältää ehdotuksen, että tietyille kiinteistöille maapohjan arvoksi katsottaisiin 20 % tavoitearvosta, mikä on alempi kuin muutoin määritelty vähimmäisarvo (0,75 € / neliömetri). Poikkeamismahdollisuus koskee kiinteistöjä, joille ei voida myöntää rakennuslupaa tai poikkeamispäätöstä, eikä maapohja ominaisuuksiensa vuoksi voida hyödyntää osana rakennuspaikkaa, tai kiinteistö ei sen maaperän takia sovellu rakentamiseen.   

Kuntaliitto vastustaa esitettyä muutosta tässä muodossa ja tällä aikataululla. 

​Kuntaliitto ei ylipäätänsä kannata uudenlaisen kaavamaisen arvonalennuksen lisäämistä kiinteistöveromenettelyyn. Verohallinto perustelee muutosta sillä, että nykyinen arvostamisratkaisu aiheuttaa paljon oikaisuvaatimuksia. Kiinteistöverolain 32 §:n mukaan kiinteistön verotusarvo voi käytännössä olla korkeintaan kiinteistön käypä arvo. Verovelvollisella on käytössään normaalit muutoksenhakukeinot, jolla varmistetaan, että verotusarvo on korkeintaan kiinteistön käypä arvo.

Kiinteistöveron taso on Suomessa varsin alhainen, jonka lisäksi ääritapauksessa verovelvollisella on mahdollisuus hakea vapautusta kiinteistöverosta, joten rakennusmaan nykyinen arvostamisratkaisu ei ole verovelvollisille kohtuuton.  

On olemassa riski, että kiinteistöveropohja alkaisi vuotaa. Verovelvollisella olisi tietyissä tilanteissa kannustin esittää, että maapohja ei sovellu rakentamiseen, mutta miten verotus toteutuu, jos maapohjalla rakennetaankin rakennus useiden vuosien kuluttua? Verovelvollisen selvityksen siitä, että maapohja ei sovellu rakentamiseen, tulisi siten olla varsin laaja, jotta kiinteistöveron kaavamainen alennus voitaisiin myöntää. Myös kytkös rakennusoikeuteen on ongelmallinen, koska rakennusoikeus voi muuttua ajan myötä. Samoin on ongelmallista todistaa, että poikkeamispäätöstä ei voida myöntää.      
 
Kuntaliitto ehdottaa, että Verohallinnon päätöksestä poistetaan siihen nyt lisätty ehdotus, ja asia palautetaan perusteellisempaan valmisteluun. Asian valmistelun yhteydessä on ainakin arvioitava nyt mainittujen oikaisuvaatimusten määrä, niiden taloudelliset vaikutukset veronsaajille ja verovelvollisille sekä minkälaista kiinteistömassaa kaavamainen alennus koskisi. Samoin veropohjaan liittyvät riskit on arvioitava.

 

Lopuksi on vielä syytä todeta, että Kuntaliitto kannattaa verotuksen tehostamista ja Verohallinnon hallinnollisen taakan keventämistä. Kunnat maksavat noin kolmanneksen Verohallinnon kustannuksista, joten kuntien kannalta kaikki ehdotukset Verohallinnon kustannusten alentamisesta ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Nyt kyseessä oleva muutosehdotus sisältää kuitenkin liian paljon riskitekijöitä ja vajaita tietoja, että Kuntaliitto ei voi sitä kannattaa. 

 

Lausunto 24.11.2016 (edelleen voimassa soveltuvin osin)

Verohallinto on 4.11.2016 pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista, joita sovelletaan määrättäessä rakennusmaan verotusarvoa vuodelta 2016. Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta.

 

Verohallinto vahvistaa vuosittain arvostamislain 29 §:n 4 momentin nojalla kunkin kunnan osalta tarkemmat laskentaperusteet, joiden mukaan rakennusmaan verotusarvo lasketaan. Verohallinnon päätöksen mukaan laskennassa käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita.

Kuntaliitto huomauttaa, että kiinteistöverotuksessa käytettävät rakennusmaan verotusarvot sekä niiden pohjana käytettävät tonttihintakartat ovat kauttaaltaan jälkeen jääneitä niiden käyvistä arvioista. Paikoin tonttihintakarttoihin perustuva verotusarvo on vain murto-osa tontin käyvästä arvosta. Aluehintoja ei ole juuri muutettu vuoden 2008 jälkeen. 

 

Kuntaliitto korostaa, että kiinteistövero on erinomainen rahoitusmuoto kunnille, koska sen tuotto on vuodesta toiseen vakaa ja ennustettava, eikä veropohja karkaa ulkomaille. Kansantalouden näkökulmasta on järkevämpää verottaa kiinteistöjä kuin työn tekemistä tuloverotuksen kautta. Maakuntauudistuksen jälkeen kiinteistöveron merkitys kunnan palveluiden rahoitusmuotona tulee korostumaan huomattavasta. Kiinteistöveron taso on edelleen Suomessa varsin alhainen.

 

On tärkeää, että kiinteistöverotuksen perusteena käytettävät verotusarvot vastaavat tarkoitustaan kaikkialla Suomessa. Kuntaliitto katsoo, että lähivuosina toteutettavassa kiinteistöveron kokonaisuudistuksessa verotusarvoihin liittyvät aliarvostukset tulee korjata. Tämän vuoksi Kuntaliitto katsoo, että Verohallinnon päätös olla korottamatta aluehintojen vuodelle 2016 on hyväksyttävissä.

 

Muilta osin Kuntaliitolla ei ole Verohallinnon lausuntopyyntöön huomautettavaa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Henrik Rainio  
erityisasiantuntija

tags