Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 - alueiden kehittäminen

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 - alueiden kehittäminen

Kuntaliiton kiittää mahdollisuudesta lausua alueiden kehittämisen teemasta. Lausunto keskittyy talousarviossa olevaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kohtaan 32.50 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka. Alueiden kehittämiseen ja rakennerahastopolitiikkaan vuodelle 2018 osoitettavien varojen osalta Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa siinä mielessä, että ne noudattelevat aiempaa linjaa eikä yllättäviä muutoksia ole esitetty. Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulujen muutoksen vuoksi tulee ensi vuoden aikana tarkastella alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan sekä alueellisen kuljetustuen määrärahan jatkoa vuodelle 2019. Pk-yritysten kansainvälistymishankkeiden rahoitus ollaan ajamassa alas tilanteessa, jossa tavoitellaan kansainvälisyyttä ja kasvua.

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen:

Osana sote- ja maakuntauudistusta myös aluekehittämisjärjestelmä on muutoksessa. Kehittämisen välineet säilyvät pitkälti samoina (mm. maakuntaohjelma ja EU -ohjelmat). Uutena menettelynä järjestelmässä on valmisteilla valtion ja maakunnan välinen keskustelu maakunnan kehityksen tilannekuvasta (edeltää julkisen talouden suunnitelmasta käytäviä neuvotteluja), johon valmistautuminen edellyttää maakunnalta yhteistyötä alueensa kaupunkien ja kuntien kanssa.

Vaikka aluekehittämisjärjestelmän uudistus painottuu vahvasti valtion ja maakunnan yhteistyön puitteiden muovaamiseen, säilyvät kunnat edelleen alueiden kehittämisen keskeisenä yhteistyötahona ja kehittämistoimien rahoittajana ja eteenpäin viejänä. Alueiden kehittämisen kokonaisuudessa on useilla hallinnonaloilla (työllisyys, elinkeinot, liikenne, maa- ja metsätalous, ympäristö, opetus ja kulttuuri, turvallisuus) keskeinen merkitys. Aluekehittämisjärjestelmän muutoksessa edellytetään myös ministeriöiltä tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä eri hallinnonalojen tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisessa suhteessa maakunnassa tunnistettuihin kehittämisen mahdollisuuksiin ja tarpeisiin.

Kasvupalvelut:

Kuntaliitto haluaa tässä yhteydessä nostaa muutamia näkökohtia valmisteilla olevaa kasvupalvelulainsäädäntöä koskien, vaikkakin niihin tullaan tarkemmin ko. lainsäädäntöesityksen käsittelyn yhteydessä palaamaan. Aluekehittämisjärjestelmän muutokseen kytkeytyvän työ- ja elinkeinoministeriön vetämän kasvupalvelu-uudistuksen tarkoitus on koota nykyiset työllisyys- ja yrityspalvelut yhteen. Kasvupalvelut tulevat jatkossa olemaan keskeinen väline työllisyyden ja elinkeinojen edistämisessä. Kuntaliitto on niin aiempien kuin nyt käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä korostanut, että olosuhteiden poiketessa voimakkaasti maan eri osissa lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisesti eriytyneisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Tämä on tärkeää huomioida myös aluekehittämisen ja kasvupalvelujen osalta. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tulisi kehittää ja alueellisesti toimivia, hieman erilaisiakin ratkaisuja, tulisi hyväksyä.

Keväällä 2017 Kuntaliitto on lausunut, että maakunnan tulee voida tarvittaessa sopia kasvupalvelujen järjestämisestä kunnan/kuntien kanssa. Kasvupalveluiden järjestämisvastuun siirrosta sopimisen tarve korostuu suurimmilla kaupunkiseuduilla, jolloin maakunta vastaisi muun alueensa kasvupalveluista. Tämän tulisi olla myös jatkovalmistelun lähtökohtana tilanteessa, jossa näiden kaupunkiseutujen olosuhteet, tarpeet ja kasvupanostukset ovat pitkälti verrannollisia jo hyväksyttyyn pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun. Ratkaisu selkeyttäisi työnjakoja ja tehostaisi julkisten kasvupalveluvoimavarojen vaikuttavuutta.

Erityisesti työllisyyteen liittyen kunnat tuottavat nykyisin laajasti työllisyyttä edistäviä palveluja ja niillä on oltava mahdollisuus ottaa kokonaisvastuu vaikeasti työllistyvistä monialaiseen lähestymistapaan perustuen. Kokonaan yhtiöittämisen ulkopuolelle on voitava jättää vaikeimmin työllistyville tarkoitettu palvelukokonaisuus, johon sisältyy esim. työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä palvelutarpeen arviointi, työpajatoiminta, piilotyöpaikkojen etsiminen, matalan kynnyksen työpaikkojen räätälöinti sekä palvelujen yhteensovittaminen (TYP-toiminta). Kuntien mahdollisuus tuottaa kasvupalveluja on mahdollistettava kasvupalvelulainsäädännössä.

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen:

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoituksen (ns. AIKO-rahoitus) viimeinen määrärahavuosi on 2018. Rahoituksella on toteutettu kooltaan pieniä, ketteriä ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on ollut myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien liikkeelle lähtöä. Lisäksi AIKO-rahoitusta on käytetty valtion ja kaupunkien välisiin kasvusopimuksiin (7 sopimusta), kehityskäyväsopimuksiin (2 sopimusta) sekä kahteen verkostoon (MAL- ja seutukaupunkiverkosto). Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulujen siirtymisen vuoksi on syytä pohtia mahdollisuutta osoittaa AIKO-rahoitusvälineelle määrärahat edellisten vuosien tapaan vielä vuodelle 2019 jotta kehittämistoimintaan ei tule katkosta.

Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen:

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota talousarvioesityksessä siihen, että pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittämishankkeisiin tarkoitettu määräraha on poistumassa kehittämisen tulevaisuuden välineistöstä tilanteessa, jossa samanaikaisesti painotetaan panostusten lisäämistä kansainvälistymiseen ja kasvuun. ELY-keskukset ovat nykyisin vastanneet rahoituksen jakamisesta.

Rakennerahasto-ohjelmatyö 2014-2020:

EU:n käynnissä olevan ohjelmakauden 2014-2020 puitteissa Suomessa toteutetaan yhtä kansallista Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaa. Ohjelmasta rahoitetaan EU-osarahoitteisia kehittämishankkeita kaikissa maakunnissa. Lisäksi kuuden kaupungin yhteistyössä toteutetaan kestävään kaupunkikehittämiseen pohjautuvaa 6AIKA-ohjelmaa. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmat ovat rajanylittäviä ja kansainvälisiä yhteistyöohjelmia joiden osarahoitukseen Suomen valtio on sitoutunut. Venäjän suunnan ulkorajayhteistyöohjelmien toteutus on myös lähtenyt hitaan alun jälkeen liikkeelle. Kunnat ovat olleet mukana kaikissa em. ohjelmissa hankkeiden osarahoittajina ja/tai toteuttajina ja yhteistyökumppaneina.

Seuraavan vuonna 2021 käynnistyvän EU:n ohjelmakauden kansallisten kantojen valmistelussa on huomioitava kuluvalla ohjelmakaudella toteutetun koheesiopolitiikan eli rakennerahastovaroilla toteutetun toiminnan tulokset ja vaikutukset ja lähteä tavoittelemaan mahdollisimman vaikuttavaa koheesiopolitiikkaa ja Suomen kannalta mahdollisimman korkeaa rahoitussaantoa.

SUOMEN KUNTALIITTO