Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle 11.9.2017, dnro 687/03/2017, Minna Antila

Lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 72/2017 vp) laiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä.

Laissa säädettäisiin perustettavasta perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tietovaranto olisi uusi tietojärjestelmä, johon tallennettaisiin perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opiskelua, suorituksia ja tutkintoja, läsnäoloa sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämistä koskevia tietoja, joita henkilö tarvitsee hakeutuessaan koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä hakiessaan koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Tietovarantoon tallennettaisiin lisäksi tietoja, joita tarvitaan myönnettäessä opetuksen ja koulutuksen rahoitusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimisivat tietovarannon rekisterinpitäjinä ja Opetushallitus teknisenä yläpitäjänä.

Ylioppilastutkintorekisteristä, opiskelijavalintarekisteristä ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta säädettäisiin pääasiassa vastaavasti kuin samanaikaisesti kumottavassa opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa.

Lisäksi laissa säädettäisiin Opetushallituksen ylläpitämästä palvelusta, jossa edellä mainituissa rekistereissä ja tietovarannoissa olevia tietoja tarjottaisiin henkilön nähtäväksi ja käytettäväksi sekä luovutettaisiin tietoja niiden saamiseen oikeutetuille.

Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti sähköisten palvelujen kehittämiseen ja pitää valtakunnallisen tietovarannon perustamista kannatettavana. Kuntaliitto edellyttää, että tietojärjestelmä sekä tietojen luovuttamiseksi perustettava palvelu toteutetaan siten, että tästä ei tosiasiallisesti synny kunnille ja koulutuksen järjestäjille uusia tai laajenevia tehtäviä tai hallinnollista työtä.

Esityksen mukaan perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon käyttöönotto ja tietojen siirtäminen edellyttää muutoksia opetuksen ja koulutuksen järjestäjien järjestelmiin.

Kuntaliitto toteaa, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä on käytössään erilaisia tietojärjestelmiä ja niiden yhteensopivuus esitetyn järjestelmän kanssa on varmistettava. Uuden, perustettavan valtakunnallisen tietovarannon sekä tietojen luovuttamiseksi perustettavan palvelun ylläpito kuuluu Opetushallituksen tehtäviin, joten kustannukset tulee kattaa valtion rahoituksesta täysimääräisinä. Kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä on edelleen rekisterinpitäjän tehtävä, johon ei ole kohdennettu erillistä rahoitusta. Esitetystä uudesta tietojärjestelmästä sekä tietojen tallentamiseen ja siirtämiseen rakennettavasta rajapinnasta ei saa aiheutua kunnille ja koulutuksen järjestäjille lisäkustannuksia ja jos niitä syntyy, ne tulee kunnille ja koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti korvata.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan esityksessä tulisi myös selvittää ja arvioida tietosuoja-asetuksen vaikutukset lain sisältöön ja rekisterinpitäjien toimintaan.

Esityksen mukaan Opetushallitus toimisi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon teknisenä ylläpitäjänä, mutta opetuksen ja koulutuksen järjestäjät toimisivat tallentamiensa henkilötietojen rekisterinpitäjinä.

Lakiesityksen 6-9 §:ssä säädetään tiedoista, joita perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestäjän, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän olisi tietovarantoon tallennettava. Esitys sisältää lisäksi valtuutussäännöksen, jonka nojalla Opetushallitus voisi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten tiedon tallentajien on pidettävä tallennettavat tiedot ajantasaisina sekä tietovarantoon tallennettavien tietojen tietorakenteista.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esitys ei saa lisätä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tiedonkeruun taakkaa.

Kuntaliitto toteaa, että ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatillisen koulutuksen osalta tiedonkeruu laajenee ja erityisesti rahoituksen painotusperusteena käytettävien tietojenkeruu on haastavaa. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeellisina ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräämistä varten, käydään opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kuntaliiton välillä.

Ehdotuksen mukaan oppijanumero olisi pysyvä tunnus, jota käytettäisiin henkilön yksilöintiin tallennettaessa käsiteltäessä ja luovutettaessa laissa tarkoitettuja tietoja. Oppijanumero annettaisiin, kun henkilöstä ensimmäisen kerran tallennettaisiin tietoja johonkin lain soveltamisalaan kuuluvaan rekisteriin tai tietovarantoon. Käytännössä pääsääntöisesti silloin, kun henkilö otetaan perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäjän oppilaaksi. Tällöin opetuksen järjestäjän tulee kysyä oppijanumero Opetushallitukselta.

Kuntaliitto katsoo, että pysyvä oppijanumero ja oppijanumerorekisteri on kannatettava kehityssuunta. Oppijanumeron laaja käyttöönotto vaatii opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä voimavaroja ja todennäköisesti järjestelmämuutoksia. Myös tältä osin Kuntaliitto edellyttää, että valtio korvaa kunnille ja koulutuksen järjestäjille uusista tai laajenevista tehtävistä aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Minna Antila
lakimies

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme