Lausunto sisäministeriölle 7.12.2017, Dnro 943/03/2017, Hannele Häkkinen, Mari Patronen, Sari Vuorinen

Lausuntopyyntö Ikääntyneiden turvallisuusohjelman päivittäminen 24.11.2017

Sisäministeriö pyytää lausuntoa Ikääntyneiden turvallisuusohjelman päivitysluonnoksesta ”Turvallinen elämä ikääntyneille”. Ikääntyneiden turvallisuusohjelma liittyy valtioneuvoston 5.10.2017 antamaan periaatepäätökseen sisäisen turvallisuuden strategiasta, jossa se on yksi toimenpide toimenpidekokonaisuus kolmessa (Arjen turvallisuus). Luonnoksessa ikääntyneiden turvallisuusohjelmaksi tarkastellaan ikääntyneiden turvallisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä sekä ikääntyneiden turvallisuuden kehittymistä eri näkökulmista tilastojen ja tutkimusten valossa ja esitetään 12 toimenpidettä ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi.

Kuntaliitto lausuu seuraavaa:

Teksti nojautuu aiempaan ohjelmaan ja tutkittuun tietoon ja ikääntyneen/asiakkaan näkökulma on vahvasti esillä. Sote- ja maku-uudistus on aika suppeasti esillä. Paloturvallisuus on nostettu aiempiin selvitykseen ja tutkimuksiin pohjautuen vahvasti esille ja siinä huomioidaan myös viranomaisten velvoitteet ja henkilöstön koulutus jne.

Johdannossa kerrotaan, että toimenpiteet on määrä toteuttaa ennen vuonna 2020 eduskunnalle annettavaa seuraavaa selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Tähän nähden toimenpiteiden aikataulutus vaikuttaa erittäin haastavalta.

Ohjelmassa nostetaan esiin kotihoidon ym. palveluntuottajien vastuuta ja niissä tehtäviä toimenpiteitä. Kansallinen tavoite kotona asumisen tukemisesta tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin muun muassa ihmisten itsensä ja heidän omaisten ja läheisten vastuuta. Myös tätä puolta Kuntaliitto toivoisi nostettavan enemmän esiin. Kotona asuminen on muutakin kuin kotihoidon palvelua.

Luvussa 2 Yhteiskunnalliset muutokset ja ikääntyneet on käyty hyvin läpi ikääntymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.                      

Kuntaliitto toivoo huomiota kiinnitettävän siihen, että tekstissä käytettäisiin yhtä käsitettä ikääntyneistä, nyt tekstissä on sekaisin ikääntyneet, ikäihmiset, iäkkäät. Samoin hyvinvointia edistävät kotikäynnit on määrite vanhuspalvelulaista ja sitä tulisi käyttää. Ennaltaehkäisevä kotikäynti on vanha käsite. Poliisin työssään käyttämä ennalta estävä työ ei ole käytössä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sivun 5 ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan väestön ikääntymisen epätasaisesta jakautumisesta. Kuntaliitto esittää, että tässä nostetaan esiin lainatusta (SYKE 20/2017) raportista myös se, että pidemmällä ajanjaksolla paitsi nuorten myös ikääntyneiden osuus vähenee harvaan asutuilla alueilla ja he muuttavat alueiden keskuksiin.

Saman sivun viimeisessä kappaleessa mainitaan vuoden 2013 ikäihmisten laatusuositusten prosenttiosuudet. Tätä tekstiä voisi harkita uudestaan, sillä 2017 ilmestyneessä laatusuosituksessa prosenttimääräiset suositukset on poistettu.

Kokonaisturvallisuuden ja erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisen voisi nostaa tekstissä vahvemmin esille. Toki kappaleessa 2.2. sivulla 6 on viittaukset STM 19/2016; Saarsalmi & Koivula/Sosiaalihuollon palvelujen turvallisuus -ohjeistukseen ja mm. omavalvontaan.

Kuntaliitto pyytää lisäämään sivulle 7 ensimmäisen kappaleen yhteyteen, että teknologian edistäminen kotona asumisen tukemisessa edellyttää myös eri laitteiden yhteensopivuutta ja laitteista saatavan tiedon yhteensovittamista. Mikäli tätä ei onnistuta tekemään, aiheuttaa se ongelmia seurantatietojen hyväksikäyttämisen suhteen. Myös robotiikasta kerrottaessa sanan tulevaisuudessa voisi poistaa, kyse on jo nyt olemassa olevasta teknologiasta.   

Kappaleessa 2.4. kerrotaan STM:n I&O -kärkihankkeesta. Kuntaliitto toivoo tekstiin hieman ajankohtaistamista. Esimerkiksi näin: Hyvän vanhuuden turvaaminen edellyttää nykyisten palvelurakenteiden muuttamista, sillä nykyisillä rakenteilla ja palveluilla ei voida vastata tulevaisuuden tarpeisiin. Palvelujen rakennemuutoksen onnistuminen edellyttää muun muassa asiakasvirtojen ohjaamista, asiakassegmentointia ja ammattitaitoista ja ratkaisukeskeistä neuvontaa ja ohjausta. Kärkihanke pyrkii tähän KAAPO-mallin avulla, joka tarkoittaa keskitettyä asiakasohjausta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja annetaan kotiin huomattavassa määrin. Yhä suurempi osa sosiaalihuollon asiakkaista asuu kotonaan kotiin annettavien kotihoidon palveluiden ja /tai omaishoidon turvin. Tämän vuoksi kotona asuvien toimintakyky on entistä rajoittuneempi. Näiden palveluiden järjestäminen on kriittistä ja haasteellista häiriötilanteissa, erityisesti pitkäkestoisissa tilanteissa. Siksi kotiin annettavien palveluiden jatkuvuudenhallinta tulee ohjeistaa. Palveluntuottajan tulee valmistautua, miten erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan, miten niiltä suojaudutaan ja miten toiminnan jatkuvuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa esimerkiksi pitkäkestoisessa sähkönjakeluhäiriössä. Samalla tavoin tulee turvata ruoka-, vesi- ja lääkehuollon sekä infrastruktuurin toimivuus.

Kuntaliitto huomauttaa, että sivulla 8 oleva teksti ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ovat jatkossa maakuntien tehtäviä” ei yksinään tule pätemään, vaan kuntien tehtävänä on edelleenkin Kuntalain (410/2015) 1 § 2 mom. mukaan ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Useissa tekstikohdissa on mainittu lähde, toisissa taas ei. Tekstin painavuuden lisäämiseksi kaikkiin tutkimuksiin ja oppaisiin tulisi lisätä lähde ja linkki kyseiselle sivustolle.

Muistisairauksien lisääntyminen ikääntyvien määrän kasvaessa on yksi haaste suomalaisessa yhteiskunnassa. Tässä voisi viitata Finger-tutkimukseen:

Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu 12. maaliskuuta arvostetussa Lancet-lehdessä. Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden.

Tutkimuksessa 1260 suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä. https://www.thl.fi/sv/-/lapimurtotutkimus-elintapaneuvonta-ehkaisee-muistihairioita

Luvussa 3 Turvallinen elämä ikääntyneille 2011 -toimintaohjelman suositusten toteuttaminen samoin lähteet ja linkit puuttuvat monelta osin.

Kuntaliitto ehdottaa lisättäväksi ikääntyneiden kotona asuvien paloturvallisuuden selvittämiseksi kehitetyn PaloRAI-mittarin, joka auttaa arvioimaan poistumisturvallisuutta. http://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/paloturvallisuus/palorai-mittari-auttaa-arvioimaan-poistumisturvallisuutta/

Lisäksi tulisi lisätä Ikäinstituutin johtama Voimaa vanhuuteen, Iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, jonka päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkavia muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Terveysliikunta on osoitettu tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. http://www.voimaavanhuuteen.fi/voimaa-vanhuuteen-ohjelma/

Luvussa 4 Ikääntyneiden turvallisuus 2017 ja sen keskeiset kehittämiskohteet on kuvattu ikääntyneiden turvallisuuden nykytilaa.

Kuntaliitto toteaa, että koulutuksen merkittävyyden esiin nostaminen THL:n STEP-hankkeesta on hyvä ja sitä tulee korostaa jatkossakin.

Luvussa 5 Toimenpiteet ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi

Kuntaliitto toteaa yleisesti, että toimenpiteiden aikataulut ovat tiukkoja ja jos todella halutaan, että toimenpiteet etenevät, on tähän syytä kiinnittää huomiota.

Toimenpide 1 tulisi huomioida linkitys kuntien Hyte-toimintaan ja niissä

seurattaviin mittareihin.

Toimenpide 2 aikataulutus tässäkin toimenpiteessä on vaativa.

Toimenpiteessä 3 tulisi pohtia myös eri toimijoiden hyvien käytäntöjen jakamista ja niiden käytäntöön juurruttamista.

Toimenpide 4 vastuutahojen osalta voisi korostaa STM:n I&O kärkihankkeen KAAPO-mallia eikä yksittäistä kotihoidon ohjausta.

Toimenpide 5 mitä tämä toimenpide tarkoittaa maakuntauudistuksen näkökulmasta. Kunnat eivät ole tulevaisuudessa palveluntuottajia, vaan maakunnan liikelaitokset ovat palveluntuottajia. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Mikäli kunta/maakunta velvoitetaan hankkimaan laitteita, on tämä huomioitava valtionosuuksissa. Tässä olisi nostettava esiin myös ihmisten oma vastuu ja omalla rahalla ostettavien laitteiden ja palvelujen mahdollisuus.

Toimenpide 6 tässä tulee linkittää ja huomioida toimenpiteet 2-5, jotta toimenpiteiden käytännön tekeminen saadaan integroitua.

Toimenpide 11 Vastuutahoihin voisi nimetä Kuntaliiton, sillä tässä toimenpiteessä tulee olla vahva linkki kuntien ja tulevien maakuntien Hyte-toimintaan ja lähitori-toimintatapaan (matalan kynnyksen ratkaisukeskeinen neuvonta).

Lopuksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tulevat tulevaisuudessa tuottamaan yhä enemmän yksityiset palveluntuottajat. Sote-uudistuksen yksi uusi keskeinen periaate on, että yksityissektorin toimijoita palveluntuottajina koskevat samat varautumisvelvoitteet kuin julkisia toimijoita. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä tulisi tukea sellaisten palvelusopimusten laadinnassa, jotka huomioivat varautumisen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. 

Lisäksi tulisi luoda rakenteet ja järjestelmät, miten yksityiset palveluntuottajat käytännössä toimivat yhteistyössä valtion ja maakuntien kanssa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä Valmius ja jatkuvuudenhallinta sote-rakenteissa -projektissa 2017-2019 kehitetään näitä ratkaisuja.

Kuntaliitto toteaa, että sekä kuntien että tulevaisuudessa maakuntien tulee tehdä hyvinvointikertomus. Parhaiten tämä tapahtuu Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen avulla, johon kunnat ja maakunnat voivat sisällyttää turvallisuusindikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata sekä kunnan ja maakunnan kokonaisturvallisuuden että yksittäisen kuntalaisen kokeman turvallisuuden kehittymistä. Kuntaliitto kehittää sähköistä hyvinvointikertomusta ja kartoittaa, mitä indikaattoreita (ml. turvallisuusindikaattoreita) on olemassa kuntakohtaisesti maksuttomana ja selvittää, ovatko ne liitettävissä sähköiseen hyvinvointikertomukseen.

 

SUOMEN KUNTALIITTO       

 

Tarja Myllärinen                                                                Hannele Häkkinen             
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat                                       erityisasiantuntija

tags