Sosiaali- ja terveysministeriö, Dnro 620/03/2017, 1.9.2017

Luonnos hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3 A, 3C ja 3 D § muuttamisesta

Esitysluonnos liittyy hallituksen maakuntauudistusta koskevien esityksien kokonaisuuteen ja sen tavoitteena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukea saaneen nyt kotikunnalle kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta.

Kuten lausuntopyynnössäkin todetaan, luonnos hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamisesta on vielä hyvin keskeneräinen. Luonnoksesta puuttuvat kokonaan vaihtoehtoiset ratkaisumallit sekä arviot esityksen vaikutuksista. On tärkeää, että vaikutusten tosiasiallinen arviointi tehdään huolellisesti jo heti valmistelun alkuvaiheessa, eikä vasta esityksen laatimisen loppuvaiheessa. Lakiluonnosta on vaikea arvioida myös siksi, että kokonaisuuteen liittyvien muiden lakien valmistelu on pikälti kesken. 
Tavoitteena tulisi olla, että käynnissä olevat lainvalmisteluhankkeet muodostaisivat hyvin toimivan kokonaisuuden, jossa myös kunnan tarjoamat työllisyyttä edistävät palvelut ja niihin kertynyt osaaminen tunnistetaan.

Kuntien panostukset työllisyyden edistämiseen ovat vuositasolla jo yli 800 miljoonaa euroa. Erityisen merkittäviä ne ovat kaupunkiseuduilla, joissa elinkeinopolitiikan kokonaisuudessa työllisyyden hoidolla on tärkeä rooli. Työllisyysasiat kytkeytyvät elinvoimaan ja työllisyyden hoito on useissa kaupunkiorganisaatioissa siirretty osaksi elinvoimakokonaisuuden toimialaa tai yksikköä. Kuntien taloudelliset panostukset, kasvanut osaaminen ja työllisyyttä edistävät palvelut tulee ottaa huomioon työllisyydenhoidon uudelleenjärjestelyissä siten, että kunnilla on jatkossa mahdollisuus sopia maakunnan kanssa vastuista ja velvoitteista.

Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajan yhteinen kannanotto pohjautuu pitkälti juuri tämän mahdollistamiseen. Kun kunnilla on mahdollisuus ja kannustin hoitaa työllisyyttä, myös työmarkkinatuen osittainen rahoitusvastuu kunnille on perusteltu. Tämä edellyttää kuitenkin myös työmarkkinatuen kehittämistä niin, että sitä voidaan jatkossa entistä joustavammin käyttää aktivoinnin välineenä.

Yhteistyötä tarvitaan nyt ja jatkossa

Moniammatillisen yhteistyön tarve ei tule pitkälläkään tähtäimellä poistumaan ja työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) tarvitaan jatkossakin. Kun TYP-lain säännökset ehdotetaan kumottavaksi ja sote-palvelut ovat kokonaisuudessaan siirtymässä maakuntiin, on luotu vaikutelma, että kuntien työllisyyttä edistäville palveluille ei uudistusten jälkeen olisi tarvetta. Tämä on täysin virheellinen näkemys. Kuntien vastuulla säilyy elinvoiman edistäminen. Sen keskiössä on työllisyyden hoito. Sote-palvelut ovat tärkeitä palveluja matkalla kohti työllisyyttä, mutta ne ovat vain osa kokonaisuutta, jota voidaan hyvin jatkaa TYP -perusteisesti maakuntauudistuksesta huolimatta. Tärkeätä on, että jatkossa kunnat, Kela ja maakunnan liikelaitos yhteistyössä vaikuttavat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen ja työllistymiseen.

Kunnilla on paikallistoimijoina paras tuntemus oman alueensa tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja -tarpeista ja mahdollisuus yhdistää työt ja sen tekijät. Jatkossa yhteistyö maakunnan, kunnan ja Kelan kanssa on entistä tärkeämpää.

Kuntouttava työtoiminta on yksi työkalu monien muiden työllisyyttä edistävien palveluiden joukossa, joiden tavoitteena on työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen, työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä työllistyminen. Kunnat rahoittavat ja järjestävät vapaaehtoisesti myös lukuisia muita työttömien työllistymistä edistäviä palveluja, kuten esimerkiksi erilaisia valmennuspalveluja, työpajatoimintaa, rekrytointitapahtumia, talous- ja velkaneuvontaa, osaamisen kehittämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn lisäämiseen liittyviä palveluja. Kaikki Suomen kunnat ovat myös mukana ja rahoittavat TYP-toimintaa. Kunnat ovat myös hyödyntäneet sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa ja sitä kautta edistäneet työllisyyttä.

Kunnat ovat olleet viime vuosina työllisyyden edistämisessä aloitteellisia, edistäneet aktivointipalveluiden laatua ja riittävyyttä erityisesti palveluja kehittämällä sekä seuraamalla muilta toimijoilta hankittujen palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kunnat tekevät paikallistasolla laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja esimerkiksi toiminnasta kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on saatu hyviä kokemuksia.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantaja painottavat, ettei hyväksi koettuja käytäntöjä tule purkaa, vaan lainsäädäntöä tulee kehittää ja syventää uuteen toimintaympäristöön sopivaksi. Lisäksi olisi tarpeen luoda rahoitusmekanismi, joka mahdollistaa ja turvaa monialaisen yhteistyön. 

Aikaisempien työmarkkinatukiuudistuksien vaikutuksia

Uudistuksien keskeisinä tavoitteina on ollut kuntien kannustaminen tehokkaaseen työttömyyden hoitoon. Uudistuksia on perusteltu sillä, että kunta voi omilla toimillaan ja itsehallintonsa puitteissa tekemillä päätöksillään vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien määrään ja sitä kautta myös työmarkkinatukimaksuihin. Erilaisten aktivointitoimien ja työllisyyden edistämiseen liittyvien monien palvelujen avulla kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa työmarkkinatuen rahoitusosuutensa lisäksi myös oman alueensa elinvoimaisuuteen sekä kuntalaisten hyvinvointiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2014 teettämän tutkimuksen mukaan (Arvio työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksista, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 28/2014) rahoitusuudistus on selvästi vaikuttanut kuntien aktivointipalveluiden tuottamisympäristöihin ja toimintatapoihin. Kunnissa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja, jotka ovat olleet vaikutuksiltaan palveluiden tuottamisprosesseja laajalti tukevia ja kehittäviä. Konkreettiset muutokset ovat olleet tuottamisprosessia tukevia tai olemassa olevien palveluiden volyymin kasvattamiseen liittyviä. Tutkimuksen mukaan ilman rahoitusuudistusta yli 500 päivää työmarkkinatuella olevien määrä olisi ollut noin 25 % suurempi. Toteutetut työmarkkinatuen rahoitusuudistukset ovatkin selkeästi täyttäneet niille asetetut tavoitteet.
Vaikka osa kunnista on kokenut rahoitusosuuden raskaana, on uudistus osaltaan johtanut kuntien aktivoitumiseen, suunnitelmallisempaan työllisyydenhoitoon ja julkisen toiminnan ja talouden parempaan kokonaisuuden ymmärtämiseen ja hallintaan.

Esityksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin

Uudistus tehtäisiin tälläkin kertaa lähtökohtaisesti kustannusneutraalisti, mikä esitetyssä muodossaan merkitsee, että kuntien puolittuvat kustannukset siirretään vahvistamaan maakuntien taloutta. Tämä tehdään valtionosuuksia muuttamalla.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantaja esittävät, että kuntien valtionosuuksia muutetaan vuodelle 2020 niin, että laskennallisena pohjana on yksittäisen kunnan maksama viimeisin vahvistettu työmarkkinatuen kuntaosuus, joka puolitetaan. Näin laskettu muutos siirretään kunkin osalta valtionosuusjärjestelmässä kohtaan lisäykset ja vähennykset.

Uudenmaan erillisratkaisu

Työttömyysturvalain muuttaminen jää luonnoksessa epäselväksi Uudenmaan maakunnan alueelle esitetyn kasvupalveluiden erillisratkaisun osalta.  Esityksestä ei käy selkeästi ilmi, millä tavoin työttömyysturvan rahoitus tullaan järjestämään Uudellamaalla, jossa kasvupalvelujen järjestämisvastuu olisi maakunnan sijasta kuntayhtymällä.

Paikalliselle osaamiselle vahva tarve

Paikallistuntemuksesta on suuri hyöty. Paikallistasolla tunnetaan alueen omat vahvuudet sekä myös tarpeet ja pystytään tekemään ketterästi päätöksiä. Kohtaanto-ongelmaa ratkaistaessa ehdottomana edellytyksenä ovat paikallistuntemus sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden tuntemus, joilla voidaan vähentää väärien ratkaisujen tekemistä ja vääränlaisiin palveluihin ohjautumista. Asiakaslähtöiset, toimivat ja kestävällä pohjalla tehdyt ratkaisut säästävät pitkällä aikavälillä julkiselle taloudelle työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Työllisyyden edistämiseen tehdyt satsaukset ovat panostuksia hyvinvointiin, koko julkisen sektorin talouteen sekä elinvoimaan.
Työpaikat syntyvät ja sijaitsevat kunnissa ja kunnilla on niistä paras tuntemus. Työllisyys ja kunnan elinvoimaisuus kulkevat käsi kädessä. Kunnilla on suurin mahdollinen intressi edistää työllisyyttä ja sitä kautta lisätä kunnan elinvoimaisuutta.

Kuntien työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Esityksessä ehdotetaan, että nykyinen kuntien työmarkkinatukien maksuosuus jaettaisiin jatkossa puoliksi maakunnan ja henkilön kotikunnan kesken. Kunnan rahoitusvastuu ei edelleenkään toteutuisi eikä maakunnalle syntyisi rahoitusvastuuta silloin, jos työmarkkinatuen saaja osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantaja kannattavat kuntien rahoitusvastuun alentamista työmarkkinatukimenoissa.

Samalla Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantaja katsovat, että kunnille voi jäädä edelleen rahoitusvastuuta edellyttäen, että kuntien mahdollisuudet toimia työllisyyden hoidossa turvataan ja että kuntien ja maakuntien kesken voidaan sopia työnjaosta, vastuista ja velvoitteista työllisyyspalveluiden toteuttamisessa. Kuntien merkittäviä työllisyyden edistämiseen kohdentamia panostuksia ja resursseja ei ole varaa menettää. Kuntien olemassa olevien hyvien toimintatapojen ja käytäntöjen tulee voida jatkua. Tämä korostuu vaikeimmin työllistyvien kohdalla.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden (kasvupalveluiden) järjestämisvastuun siirrosta sopimisen tarve korostuu suurimmilla kaupunkiseuduilla, jolloin maakunta vastaisi muun alueensa kasvupalveluista. Tämän tulisi olla myös jatkovalmistelun lähtökohtana tilanteessa, jossa näiden kaupunkiseutujen olosuhteet, tarpeet ja kasvupanostukset ovat pitkälti verrannollisia jo hyväksyttyyn pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun. Ratkaisu selkeyttäisi työnjakoja ja tehostaisi julkisten kasvupalveluvoimavarojen vaikuttavuutta. Asiassa olisi mahdollista edetä myös kokeilujen kautta, jolloin lähtökohtaisesti kaupunki toimisi järjestäjänä tarkoituksenmukaisten kasvupalvelujen osalta.
Esitys tulee laittaa uudelle lausuntokierrokselle sen jälkeen, kun kokonaisuudesta ja kasvupalvelu-uudistuksen linjauksista on tarkempaa tietoa.

Suomen Kuntaliitto  KT Kuntatyönantajat

Timo Reina
varatoimitusjohtaja 

Markku Jalonen
työmarkkinajohtaja

tags
Timo Reina

Timo Reina

Varatoimitusjohtaja, työvapaalla kevääseen 2023 saakka
Johtajisto
Vastuualueet
  • kuntatalousasiat
  • alue- ja elinkeinoasiat sekä EU:n rakennepolitiikka
  • työllisyys ja maahanmuuttoasiat
  • työmarkkina- ja henkilöstöasiat (ml. kehittäminen ja eläkepolitiikka)
  • yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasiat
  • kuntakehitys, tuottavuus ja tutkimustoiminta
  • toimitusjohtajan varamies