Luonnos digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi

Suomen Kuntaliitto ry, jäljempänä Kuntaliitto, kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta digitaalisen infrastruktuurin strategiaksi. Kuntaliitto pitää tärkeänä kokonaisuuden kannalta viranomaistoimenpiteiden huomioimisen kansallisella tasolla tulevaisuuden kehitystä palvelevien verkkojen kysynnän ja tarjonnan kehittymiselle. 

Yleiset kommentit

Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että strategiassa on tunnistettu ja huomioitu

• datatalous on osa kansallista arvonluontia (tiedon saatavuuden ja siirrettävyyden kautta)
• tiedon jakamisen ratkaisut edellyttävät jatkuvasti saatavilla olevia laajakaistayhteyksiä
• strategia sisältää toimenpiteitä sekä 5G:n käyttöönoton edistämiseksi että valokuiturakentamisen tukemiseksi (edistetään niin langattoman kuin kiinteänkin laajakaistan rakentamista ja kehittämistä - molempia tarvitaan)
• alueellisuus
• julkishallinnon suunnittelun ja kehittämisen alla olevia digitalisuuteen liittyviä hankkeita (huomioituna kansalaisen sähköinen asiointi viranomaisen kanssa - laadullisuus ja käytettävyys)
• yritykset (yrityksen sijoittuminen - tietoliikenneyhteydet, tiestö)

2. Strategian visio ja tavoitteet

Kuntien toiminnan kannalta on tärkeää, että digitaalinen infrastruktuuri edistää kilpailukykyä ja hyvinvointia mahdollistamalla asumisen, työskentelyn ja yritystoiminnan kaikkialla Suomessa. Kuntaliitto pitää hyvänä strategian toimenpiteiden tavoitteita kustannustehokkaamman infrastruktuurin rakentamiseksi, sujuvimpien lupamenettelyjen toteuttamiseksi ja palvelukilpailun edistämistä verkkojen avoimuuden kautta.

3.2 Verkkojen kustannustehokkaan ja nopean rakentamisen edistäminen

Toimenpide 3.2 ei pidä sisällään tarvittavia lainsäädäntöviittauksia, eivätkä käsitteet vastaa lainsäädännössä käytettyjä käsitteitä. (Ko. kysymyksiä avattu mm. LVM:n julkaisussa 3/2018 "Maantie- ja rautatiealueen toissijainen käyttö").

Kohdissa 3.2.1-3.2.3 ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia. Myös kuntien omistamat energiayhtiöt voisivat investoida laajakaistaan, mikäli vuokratuloilla voidaan pitkällä aikavälillä kattaa investoinnit.

Toimenpide 3.2.1 voi kunnolla toteutettuna tuoda helpotusta sekä lupien hakijoille, että niiden myöntäjille. Mikäli tämä ’yksi luukku’ on sähköinen lupahakemus, on huolehdittava siitä, että kunnat saavat sen kautta lähetetyt tiedot käyttöön niissä järjestelmissä, joissa luvan käsittely hoidetaan, ilman että se aiheuttaa kunnille ylimääräistä työtä tai kustannuksia.

Toimenpide 3.2.3. Viranomaisnäkökulmasta (kunnan rakennusvalvontaviranomainen) ehdotus tukiasemien sijoittamisesta valtionomistamille alueille on kannatettava, koska yksityisen maalle sijoittaminen vastoin maanomistajan tahtoa on raskas prosessi.

Toimenpide 3.2.4. Yhteisrakentamista on tarpeen edistää, sillä se parantaa hankkeitten kustannustehokkuutta. Verkkotietopiste ei tällä hetkellä vastaa sille asetettuja odotuksia ja tavoitteita. Suuremmilla kunnilla jo käytössä olevien johtotietopalvelujen tiedot olisi voitava hyödyntää nykyisellään ja välttää kaksinkertainen tarpeeton työ ja kustannukset tietojen hallinnassa ja siirrossa. Kriittistä infrastruktuuria - niin telekaapeleita kuin myös esimerkiksi sähkö- ja vesijohtoja - koskevan sijainti- ja muun tiedon turvallisuuden parantaminen liittyen mm. niiden luovuttamiseen on tärkeää ja se on otettava vakavasti huomioon kaikessa datan avaamista koskevassa säätelyssä ja ohjeistuksessa.

Toimenpide 3.2.5 on sinällään kannatettava. Kuntaliitto korostaa, että lupamenettelyihin ja kaivumenetelmien rajoituksiin on syynsä. Kunta on usein maanomistaja, mutta sen lisäksi se huolehtii yleisen edun toteutumisesta lakisääteisissä rooleissaan kaavoittajana, kadun suunnittelijana ja rakentajana, kadun kunnossapitäjänä sekä rakennusvalvontaviranomaisena.

Kunnilla on valmiutta yhdenmukaistaa ilmoitus- ja lupamenettelyjä, kun työssä otetaan riittävästi huomioon yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntateknisten rakenneratkaisujen erilaisuus sekä kunnan kokonaisvastuu katurakenteen ja siihen liittyvien yhdyskuntateknisten laitteiden yhteen sovittamisessa. On huomioitava, että täysin yhteneviin menettelyihin ja esimerkiksi maksuihin ei edellä manituista syistä ole valtakunnan tasolla mahdollista päästä. Lain kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (KPL) 14 b § 3 momentin mukainen maksu perustuu "aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen", eli maksussa huomioidaan ko. paikan olosuhteet ja tilanne. Maksuja ei siten voi harmonisoida, koska tilanteet vaihtelevat. KPL:n mukaisten ilmoitusten käsittelymaksut (KPL 14 b § 2 mom) perustuvat kunnalle ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka nekin vaihtelevat olosuhteiden mukaan (esim. sijainnin vuoksi).

Mikäli ilmoitus- ja lupamenettelyjä koskevaa säätelyä avataan, on samalla huomioitava laajakaistan rakennuttajan mahdollinen menettelyjen vastainen toiminta, esimerkiksi vastaavalla tavalla kuin ehdotetaan säädettäväksi maantiealueelle sijoitettavien kaapeleiden osalta (kohta 3.2.1). Tällä hetkellä kunnalta puuttuvat tehokkaat mahdollisuudet puuttua laiminlyönteihin.

Toimenpiteessä esitetään otettavaksi rakentamisessa laajemmin käyttöön osin uusia menettelyjä, kuten mikrosahaus, passiivisen infrastruktuurin rakentaminen sekä tukiasemien sijoittamisen helpottaminen. Kuntaliitto toteaa, että näiden käyttökokemuksista olisi hyvä saada käytännön tietoa ja harkintavalta menettelyjen käyttöön ottamisessa on tarpeen pysyttää kunnalla. On myös syytä todeta, että varsinkin suuremmissa kunnissa on jo monin paikoin tarjolla laajakaistan rakentamiseen sopivaa passiivista infraa. 5G-tukiasemien sijoittamisen helpottaminen on voitava toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu lisäkustannuksia kunnan tehtävien hoidossa (esimerkiksi katuvalaistuksen ohjaukseen liittyen).

Lisäksi Kuntaliitto kannattaa sen selvittämistä, miten laajakaistarakentaminen voitaisiin huomioida myös kaavoituksessa. Laajakaistarakentamiseen liittyy erilaisia yhteensovittamiskysymyksiä (esimerkiksi maanomistus, kadut ja yleiset alueet, ympäristökysymykset, yhteensovittaminen muun infran kanssa), joita on perusteltua tarkastella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaavoitusprosessiin liittyy myös laaja vuorovaikutus. Kysymysten arvioiminen kaavoitusvaiheessa toisi menettelyyn suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Erityisesti uusien alueiden asemakaavoituksessa olisi järkevää suunnitella laajakaistan pääverkko yhteistyössä verkonrakentajien kanssa ja osoittaa laajakaistalle tarpeelliset varaukset.

3.3 Investointien ja rahoituksen riittävyyden varmistaminen

Strategian linjaukset ovat osin yleispiirteiset. Nopean laajakaistan saatavuuden tärkeyttä kaikkialla maassa korostetaan, mutta konkreettiset toimenpide-ehdotukset (mm. rahoitusratkaisut) puuttuvat. Rahoituksen osalta tarkastellaan nykytilaa ja vuoteen 2020 päättyviä ohjelmia. Kuntia kannustetaan hyödyntämään WiFi4EU-rahoitusta, joka lähinnä liittyy julkisiin palvelupisteisiin langattoman tiedonsiirron osalta (ei sellaisenaan kiinteään laajakaistaverkko-rakenteeseen).

Laajakaista rakentaminen ei ole toteutunut markkinaehtoisesti erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Nopean, symmetrisen ja tasalaatuisen laajakaistainfrastruktuurin rakentamista julkisin varoin tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. Julkisen tuen ohella tulisi ottaa käyttöön uusia innovatiivisia rahoitusmuotoja. Tätä varten tulisi perustaa poikkihallinnollinen rahoitusta selvittävä työryhmä (VM, LVM, MMM, TEM, YM, PLM).

3.4 Markkinoiden toimivuuden edistäminen

Kuntaliitto kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä erinomaisista ehdotuksista markkinoiden toimivuuden edistämiseksi. Erityisesti toimenpiteet 3.4.1 (edistetään avoimia verkkoja ja palvelukilpailun syntymistä) ja 3.4.2 (edistetään passiivisen infrastruktuurin vuokraamista) ovat askelia oikeaan suuntaan.

Markkinoiden toimivuutta tulisi ensisijaisesti edistää palvelukilpailun avulla ts. rakentamalla avoimia verkkoja. Tämä on välttämätöntä erityisesti harvaan asutulla seudulla, mutta usein myös taajamissa. Yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta järkevintä olisi rakentaa yhteiskäyttöistä valokuituverkkoa (ns. mustaa kuitua) aina, kun siihen on mahdollisuus (rakennettaessa uusia asutusalueita, muiden kadunkunnostustöiden ohessa jne.). Käytäntö, jossa jokainen operaattori rakentaa oman verkkonsa taajamissa sijoittaen sen liikenneväylärakenteeseen ei ole perusteltu ja toistuvat rakennustyöt rasittavat tarpeettomasti katu- tai tierakennetta. Kattava yhteiskäyttöinen verkko mahdollistaa kysyntään vastaamisen nopeasti, ketterästi ja edullisesti sekä lisää aitoa kilpailua.

Valtio voisi myös kannustaa kuntia yhteiskäyttöisen verkon rakentamiseen tukemalla sitä taloudellisesti. Myös erilaisia rahoitusmalleja verkon rakentamiseen (esim. public-private-partnership) kannattaisi kokeilla, erityisesti alueilla, joilla ei ole riittävästi kysyntää markkinalähtöiseen lähestymistapaan.

Kuntaliitto yhtyy esitettyyn selkeään arvioon siitä, että lähitulevaisuudessa huippunopeiden yhteyksien tarpeen uskotaan kasvavan merkittävästi uusien palvelujen ja sovellusten kehittyessä. Kuntaliitto yhtyy myös kohdassa 3.4.1 esitettyyn toteamukseen kiinteiden laajakaistayhteyksien tarjonnasta Suomessa ja niiden alueellisesta keskittymisestä yhdelle toimijalle. Sekä ratkaisuna esitettyyn alueelliseen kilpailun lisäämiseen valokuituyhteyksien saatavuuden edistämiseksi.