Hallituksen esitys (HE 148/2021 vp) eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä (HE 148/2021 vp) liittyen varhaiskasvatuslain muuttamiseen. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022

Yleiset huomiot

Kuntaliitto pitää kannatettavana, että lapsen tukemisen osalta pyritään säädöspohjaa uudistamaan ja selkiyttämään. Asia on ajankohtainen ja tärkeä. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotettu uudistus ja sillä tavoiteltavat asiat ovat laajoja suhteessa varattuun rahoitukseen.

Kuntaliitto nostaa esiin, että yhtenä tavoitteena on mainittu luoda nykyistä vahvempi lainsäädännöllinen ja käsitteellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja pe-

rusopetukseen. Tuen ja säädösten kokonaisuutta tulisi kehittää tavoitteen mukaisesti kokonaisuutena, mikä ei nyt toteudu. Olisi toivottavaa, että tuen ja säädösten kokonaisuutta olisi kehitetty tavoitteen mukaisesti myös kokonaisuutena eikä vain toiminnoittain kuten nyt on tapahtunut.  Nyt esitetyn muutoksen osalta esiopetuksessa ja sen lisäksi varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle tehdään omat erilliset päätökset esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen ottamisesta sekä omat päätökset erityisestä tuesta. Myös opetussuunnitelmat ovat omansa. Kuntaliitto huomauttaa, että parhaillaan kokeillaan kaksivuotista esiopetusta, jonka osalta tilanne on edellä mainitun kaltainen. Säädöspohja tältä osin tulisi tarkastella ja selkiyttää pikaisesti. Kuntaliitto pohtii voisiko esiopetuksen kokonaisuus olla nykyistä selkeämmin osana varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen säädöspohjaa.

Esityksen mukaan Opetushallituksen tulisi määrätä varhaiskasvatuksen perusteet siten, että varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat voisivat ottaa ne käyttöön lain voimaantullessa eli 1.8.2022. Kunta ei voi aloittaa paikallisen suunnitelman laatimista ennen Opetushallituksen antamaa määräystä. Kuntaliitto muistuttaa, että paikallisten suunnitelmien laatimiseen ja päätöksiin on jätettävä riittävästi aikaa ja Opetushallituksen on otettava tämä huomioon määrätessään varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.

Taloudelliset vaikutukset

Esityksen mukaan ei ehdoteta uusien tukimuotojen luomista, vaan nykyisinkin käytössä olevien keinojen suunnitelmallisempaa käyttämistä. Kustannusvaikutuksia syntyisi erityisesti erityisestä tuesta tehtävistä hallinnollisista päätöksistä, niiden valmistelusta ja niihin liittyvistä muutoksenhausta. Kokonaiskustannusten arvioidaan lisääntyvän yhteensä 15 miljoonalla eurolla.

Kuntaliitto esittää huolensa esityksestä syntyvästä vaikutelmasta, että kunnille määritellään uusia tehtäviä osin myös lain perusteluiden kautta.  Kuntaliitto muistuttaa, että kuntien tehtävistä tulee kaikilta osin säätää lailla ja ne on korvattava täysimääräisesti.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että erityisen tuen valmistelu-, päätös- ja muutoksenhakuprosessi on varhaiskasvatuksen osalta kokonaan uusi tehtävä. Kyse on vaativaa valmistelutyötä edellyttävästä päätöksenteosta. Päätöksessä tulisi esityksen mukaan määritellä 15 b §:n mukaiset tuen muodot, varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja 15 c §:n mukaiset tukipalvelut. Kokonaisuus on laaja ja edellyttää henkilöstön kouluttamista sekä tuen toimintojen tarkastelua, mikä osaltaan vaikuttaa varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksiin. Tätä kokonaisuutta esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole huomioitu vaan on keskitytty erityisesti päätöksen tekniseen tekemiseen ja muutoksenhaun johdosta mahdollisesti syntyviin kustannuksiin. 

Kuntaliitto esittää huolena, että lakimuutos tosiasiallisesti aiheuttaa nyt esitettyä suuremmat kustannukset. Kuntaliitto vaatii lakimuutoksesta aiheutuneiden kustannusten seurantaa ja tarvittaessa tulee kompensaatiota varhaiskasvatuksen järjestämiskustannusten osalta tarkentaa.

Kustannusten korvaaminen kuntien välillä jaetun järjestämisvastuun tilanteessa

Kuntaliitto huomauttaa, että kunnalla on velvoite järjestää varhaiskasvatusta varhaiskasvatuslain 6 §:n mukaan myös lapselle, jonka kotikunta on joku muu tai lapsella ei ole kotikuntaa ollenkaan. Kunnan järjestämisvastuuta on tarkasteltava myös työelämän ja työn teon tapojen muutosten johdosta. Työn tekeminen ei enää ole sidottu paikkakuntaan, vaan esimerkiksi etätyötä voi tehdä käytännössä missä tahansa. Esityksessä ei ole arvioitu tätä kokonaisuutta ollenkaan eikä asiaa ole millään tavalla huomioitu erityisen tuen päätöksen tekemiseen liittyen. Kuntaliitto esittää huolena, että jääkö tukimuotojen ja palvelujen järjestämiskustannukset kokonaan oleskelukunnan vastuulle tilanteessa, jossa kaksi kuntaa on palvelun järjestämisvastuussa.

Kuntaliitto vaatii lainsäädännön täydentämistä siten, että mikäli kunta järjestää varhaiskasvatusta lapselle, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan varhaiskasvatuksen järjestäjälle peruspalvelujen valtionosuuden mukaisen korvauksen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

Lisäksi Kuntaliitto vaatii varhaiskasvatuslain 6 §:ään lisäystä siitä, miten kuntien väliset korvaukset toteutetaan tilanteessa, jossa kunta joutuu järjestämään varhaiskasvatusta ja mahdollisia lakiluonnoksessa esitetyn mukaisia tukitoimia toisessa kunnassa asuvalle lapselle, joka oleskelee kunnassa huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsen kotikunta on kotikuntalain perusteella toinen kunta. Tässä yhteydessä on myös huomioitava uudet työn tekemisen muodot ja mahdollisuudet sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat varhaiskasvatuksen järjestämisen velvoitteet ja kustannukset.

Pykäläkohtaiset huomiot

Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin uusi 3 a luku. uusien pykälien lisäksi lukuun koottaisiin hajallaan laissa olevat säännökset, mikä selkeyttäisi lapselle annettavan tuen säädöspohjaa ja lain sovellettavuutta.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet 3 §

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslain 3 §:n 1 mom. 2 kohtaan siten, että varhaiskasvatuksen tavoitteena olisi tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Inklusiivisuus on ollut varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteena jo pitkään, mutta periaatteen toteuttamista vahvistetaan kirjaamalla inklusiivisuuden tavoite lakiin.

Esityksen mukaan ”Inklusiivisten periaatteiden mukaisesti jokaisella lapsella on lähtökohtaisesti oikeus omassa lapsiryhmässään toteutuvaan varhaiskasvatukseen sekä kehityksen ja oppimisen sekä hyvinvoinnin tukeen.”

Kuntaliitto toteaa, että voimassa olevan varhaiskasvatuslain 5 §:n 4 mom. mukaan kunnan on jo pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Esityksessä on laajasti kuvattu inklusiivisuutta ja pyritty määrittelemään mitä se tarkoittaa. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että esityksessä tai sen perusteluissa ei kuitenkaan ole riittävästi selvitetty ja arvioitu, minkälaisia vaikutuksia inklusiivisuuden periaatteella ja esityksessä ehdotetuilla tuenmuodoilla voi olla esim. kunnan varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuuteen.

15 a §. Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 a pykälä. Ehdotettu pykälä olisi nykytilaan nähden uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lapsen oikeudesta saada tukea varhaiskasvatuksessa. Pykälässä säädettäisiin varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta: yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta.

Pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin varhaiskasvatuksessa annettavan tuen rakenteesta. Ehdotetun 3 mom. mukaan jos 2 mom. tarkoitettu tehostettu tuki ei olisi riittävää on tukea annettava yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena. Perustelujen mukaan ratkaisu, milloin lapsen tuen tarve vaatii tehostettua tukea ja milloin erityistä tukea on arvioitava tapauskohtaisesti. Edelleen esityksen mukaan tehostettu tuki olisi tosiasiallista hallintotoimintaa, josta ei tehdä hallintopäätöstä. Sen sijaan erityisestä tuesta olisi tehtävä hallintopäätös. Kuntaliitto toteaa, että säännöksen ja sen perustelujen perusteella rajanveto eri tuen tasojen välillä on liian tulkinnanvaraista. Esityksen perusteella jää epäselväksi mm. se, milloin lapsen tukeminen olisi sellaista, että varhaiskasvatuksen järjestäjän olisi tehtävä asiassa hallintopäätös, johon on muutoksenhakumahdollisuus. Kuntaliitto katsoo, että kuntien tehtäviä ja lapsen oikeuksia koskevan sääntelyn tulisi olla selkeää ja täsmällistä. 

15 b § Lapsen tuen toteutus

Varhaiskasvatuslakiin esitetään lisättäväksi uusi 15 b §, jossa säädetään lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisesta.

Pykälän 1 mom. mukaan tuki voisi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia järjestelyjä. Säännöksen perusteluissa kuvataan pedagogisia tuen muotoja ja järjestelyjä yksityiskohtaisesti. Esityksen pykäläkohtaisissa perusteluissa kuvatut listaukset tuen muodoista ei olisi katsottava tyhjentäväksi, vaan tuen käytännön toteuttamistapa jäisi paikalliseen ja tapauskohtaiseen harkintaan siten, että ratkaisu toteuttaa lapsen etua ja tuen tarvetta.

On ymmärrettävää, että tuen muotoja halutaan kuvata tarkasti, mutta Kuntaliitto toteaa, että kuntien tehtävistä ja yksilön oikeuksien perusteista tulee säätää lailla. Sääntelyn tulee olla täsmällistä ja uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti. Kuntaliitto muistuttaa, että lain perusteluilla ei voi luoda eikä laajentaa kuntien tehtäviä, velvoitteita tai lapsen oikeuksia. Nyt esitys ongelmallinen koska pykälän perustelut ovat pykälän sanamuotoa huomattavasti laajemmat.

Kuntaliitto toteaa, että varhaiskasvatuksessa on kyse ryhmämuotoisesta inkluusion periaatteisiin perustuvasta toiminnasta ja nyt säädöspohja rakentuu yksilön tukemiseen liittyvien eriyttävienkin rakenteiden luomiseen. Olisi toivottavaa, että lain perusteluissa huomioitaisiin enemmän toimintakulttuurin vahvistamisen merkitys ja koko lapsiryhmän toimintaa tukevien rakenteiden vahvistaminen.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota erityisesti kyseisen pykälän perusteluissa olevaan lääke- ja sairaudenhoitoon hoidollisen tuen muotoina. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen toimipaikoissa tulee aina tapauskohtaisesti arvioida, voidaanko lääke- tai sairaudenhoito toteuttaa osana perustoimintaa. Lapsen lääke- tai sairaudenhoito ei kuitenkaan olisi riippuvainen varhaiskasvatuslain mukaisesta tuen tasosta, vaan hoitoa annettaisiin tuen tasosta riippumatta lapsen tarpeen mukaan. Kuntaliitto pitää erikoisena, että varhaiskasvatuksen tehtäväkenttää laajennetaan nyt kuvatun kaltaisesti lapsen sairaudenhoidollisiin kokonaisuuksiin.

Pykälän 2 momentin mukaan lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen kirjattaisiin lain 23 §:ssä tarkoitettuun lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kuntaliitto pitää toimintatapaa perusteltuna. On hyvä, että kyseinen muutos ei tuo mukanaan uusia laadittavia asiakirjoja. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kirjauksista vastaa esityksen mukaisesti edelleen varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Kuntaliitto muistuttaa, että tältä osin tilanne saattaa joidenkin kunnassa olevien toimipisteiden osalta muodostua haastavaksi, koska juuri kelpoisista varhaiskasvatuksen opettajista on pula. Kuntaliitto ehdottaa, että vastuuta lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kirjauksista tulisikin laajentaa myös varhaiskasvatuksen sosionomeille, joilla on vastaavan tasoinen korkeakoulututkinto kuin varhaiskasvatuksen opettajillakin. Toki koko henkilöstön on syytä olla osallisia suunnitelmaprosessissa.

15 c §. Lapselle annettavat tukipalvelut

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi lapsen oikeudesta saada tuen tarpeen vaatiessa pykälässä säädettyjä tukipalveluita. Esitetyn pykälän mukaan lapsella olisi hänen tuen tarpeensa sitä edellyttäessä oikeus saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta, sekä varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämiä tulkitsemis- ja avustamispalveluja ja apuvälineitä.

Kuntaliitto huomauttaa, että pykälän perusteella säädetyt palvelut ovat uusi lakisääteinen tehtävä kunnille. Lisäksi kyseisten asioiden osalta tulee tehdä hallintopäätös. Tämän kokonaisuuden kustannuksista ei kuitenkaan ole esitetty mitään arvioita.  

15 d § Tuen tarpeen arviointi

Esityksen pykäläkohtaisten perustelujen mukaan lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista olisi arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tarkastamisen yhteydessä tai tuen tarpeen muuttuessa. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että lapsen tuen tarpeen arviointi toteutetaan osalta lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaista arviointia.

Pykälän perustelujen mukaan tarpeen arviointi voisi käynnistyä huoltajien, huoltajan, neuvolaterveydenhuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tekemän huomion pohjalta. Kuntaliitto huomauttaa, että lapsen tuen tarpeen arviointi on varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävä. Kuntaliitto toteaa, että esitys laajentaa kunnan arviointivelvoitetta nykyiseen verrattuna. 

15 e § Päätös annettavasta tuesta ja tukipalveluista.

Pykälässä säädettäisiin päätöksenteosta erityistä tukea ja tukipalveluita annettaessa. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulisi viipymättä tehdä päätös 15 a §:n 3 momentin mukaan annettavasta erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätöksessä olisi mainittava 15 b §:n mukaiset tuen muodot, varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja 15 c §:n mukaiset tukipalvelut. Päätöksessä päätettäisiin ehdotetun lain 15 a §:n 3 momentin mukaisesta erityisestä tuesta ja lain 15 c §:n mukaisista lapselle annettavasta tuen muodoista ja palveluista. Päätös tehtäisiin lain 15 d §:n mukaisen tuen tarpeen arvioinnin perusteella. Myös lapsen huoltaja voisi tehdä hakemuksen erityisen tuen antamisesta.

Kuntaliitto pitää erikoisena, että erityisen tuen päätöksessä päätettäisiin myös varhaiskasvatuksen järjestämispaikasta. Varhaiskasvatuslain 18 §:n mukaan säädettyyn päiväkotitoimintaan tai perhepäivähoitoon osallistumisen tulee perustua kunnan tekemään päätökseen. Kunta voi kuitenkin päättää tarkemmasta palvelun toteuttamistavasta ja paikasta. Vaikuttaa erikoiselta, että nyt erityisen tuen päätöksen osalta tuleekin päättää myös järjestämispaikasta, johon tämän päätöksen osalta saisi vaatia oikaisua aluehallintoviranomaiselta.  Kuntaliitto vaatii kyseistä mainintaa varhaiskasvatuksen järjestämispaikasta poistettavaksi.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että hallintopäätöksen sisällöstä säädetään hallintolain 44 §:ssä. Säännös edellyttää, että hallintopäätöksestä ilmenee mm. yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että esityksessä tulisi selkiyttää hallintopäätöksen ja varhaiskasvatussuunnitelmaan tehtävien kirjausten välistä suhdetta.

Kuntaliitto muistuttaa, että varhaiskasvatuslain 6 §:n mukaisesti kunnalla voi olla velvoite järjestää varhaiskasvatusta myös väliaikaisesti kunnassa oleskelevalle lapselle. Kuntaliitto huomauttaa, että ratkaisut tuen järjestämisestä voivat kuntien välillä erota paljonkin, eivätkä erityisen tuen päätökseen kuuluvat rakenteelliset tukitoimet ja muodot ole välttämättä molempien kuntien päätöksissä samanlaisia, vaikka ne olisikin valmisteltu hyvässä yhteistyössä. Kuntaliitto vaatii, että lain perusteluissa tulisi tarkemmin kuvata erilaiset varhaiskasvatuslain 6 §:n mukaiset varhaiskasvatuksen järjestämisvastuuseen vaikuttavat tilanteet. Käytännössä voi syntyä tilanne, että erityisen tuen päätös lapsen osalta katsotaan olevan tarpeen vain toisessa kunnassa. esimerkiksi edellä mainittua tilannetta ei lain perusteluissa ole millään tavalla kuvattu.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että esiopetuksen lisäksi lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta ja nyt näyttää syntyvän tilanne, jossa lapselle tulee tehdä kaksi erityisen tuen päätöstä sekä esiopetuksen että varhaiskasvatuksen osalta, vaikka lapsi olisikin käytännössä koko päivän samassa paikassa. Kuntaliitto näkemyksen mukaan jatkossa tässä tilanteessa pitäisi erityisen tuen ratkaisun osalta lapsella olla yksi voimassa oleva päätös. Kuntaliiton mukaan on tarpeellista arvioida nykyistä laajemmin erillisen esiopetustoiminnan kokonaisuuden toimivuutta ja sitä, olisiko jatkossa tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa tämä osana varhaiskasvatusta tai perusopetusta.

Kuntaliitto huomauttaa, että esityksen pykäkohtaisten perustelujen mukaan myös huoltaja voisi tehdä hakemuksen erityisestä tuesta. lakipykälissä ei kuitenkaan ole tällaisesta hakuprosessista, hakuajoista ym. menettelyistä mitään mainintaa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan huoltajalle annettava hakuoikeus varhaiskasvatuksessa toteutetun erityisen tuen piiriin on epäselvä. Kuntaliitto ei pidä perusteltuna tällaisen hakukäytänteen tuomista varhaiskasvatukseen. Lapsen tuen järjestäminen toteutetaan kuitenkin osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, jossa huoltaja on osallisena joka tapauksessa. Erillisen hakutoiminnon toteuttamista ja siihen sisältyvää työtä ei ole millään tavalla arvioitu tai edes kuvattu.  

Päätösprosessi yksityisen varhaiskasvatuksen osalta

Esityksen mukaan varhaiskasvatusta ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa tekisi hallintopäätöksen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta. Vastaavasti palvelusetelin myöntänyt kunta tekisi tukea koskevan hallintopäätöksen. Tältä osin kuntaliitto pitää erityisen tuen osalta tehtävää päätöstapaa perusteluna.

Sen sijaan tilanteessa, jossa asiakas tekee sopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa käyttäen yksityisen hoidon tukea, kyse ei ole enää kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Esityksessä ehdotetaan, että tässä tilanteessa kunta tekisi lapsen erityisen tuen päätöksen. Varhaiskasvatuslain 5 §:n 2 momentin mukaisesti kunta järjestää varhaiskasvatusta siten kuin kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään ja yksityisen hoidon tuki ei ole tältä osin kunnan varhaiskasvatuksen järjestämismuoto. Kunnalla ei ole tässä tapauksessa roolia lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisessä eikä tarkempaa lapseen liittyvää tietoa mikä olisi lapsen edun kannalta oleellista. Yksityisen hoidon tuen osalta on kyse perheelle maksettavasta tuesta lapsen hoitojärjestelyjen osalta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisesti. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena eikä lapsen edun kannalta hyväksyttävänä, että kunta tekisi erityisen tuen päätöksen yksityisen hoidon tuella toteutetun varhaiskasvatuksen osalta. Tähän on löydyttävä toinen ratkaisu. Asia on ongelmallinen myös salassapito- ja tietosuojasäännösten näkökulmasta. Kuntaliitto huomauttaa, että erityisesti yksityisen hoidon tuen osalta lakiin tehtävä muutos lapsen tuen osalta tulisi pohtia uudelleen. Päätöksen tekeminen lapsen erityisen tuen osalta tulisi toteuttaa toisella tavalla tai asiaa tulisi tarkentaa ja selkiyttää sekä kustannusvaikutusten että päätösprosessin osalta.

Muutokset mitoituksen osalta

Esityksen mukaan varhaiskasvatuslain mitoituksia koskevia säännöksiä päiväkotitoiminnan ja perhepäivähoidon osalta ehdotetaan tarkennettavaksi viittaamalla lapsen tarvitsemaan tehostettuun tai erityiseen tukeen. Ehdotetun muutoksen osalta pykälissä viitattaisiin lapsen tuen tarpeen osalta lain 15 a §:n 2 ja 3 momentteihin ja siltä osin tämä olisi otettava huomioon lasten tai henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa.

Kuntaliitto pitää mitoituksen osalta olevaa kirjausta erikoisena erityisesti tehostetun tuen järjestelyjen osalta. Esityksessä ehdotetun 15 b §:n mukaan tuki voisi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia järjestelyjä. Nyt kuitenkin edellytetään, että erilaisten tuen muotojen lisäksi tulee tuen osalta huomioida asia mitoituksessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan erityisesti tehostetun tuen osalta vaadittu mitoituksen muutos vaikuttaa ongelmalliselta. Kuntaliitto ehdottaa, että mitoituksen osalta asia tulee huomioida laissa määritellyin perustein vain erityisen tuen toteuttamisen osalta, koska tehostettua tukea voidaan antaa myös sellaisin toimintatavoin mitä mitoituksen osalta ei olisi tarvetta huomioida.  

Muuta kommentoitavaa

Kuntaliitto pitää hyvänä esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön momentilta 29.10.20 maksettavaa 8,75 miljoonan euron avustusta tuen toimeenpanon tukemiseen vuonna 2022. Kuntaliitto esittää, että avustus jaetaan kunnille tasapuolisesti ilman hakumenettelyä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                       Jarkko Lahtinen
johtaja                                   kehittämispäällikkö