Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle 18.10.2021 (965/03.01.01/2021) Johanna Vilkuna

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen; miten edennyt ja miten jatkuu ensi vuonna, resurssien tarve ja riittävyys?

HE 146/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua liikennejaostolle asiasta.

Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on olennainen osa liikenteen ilmastotyötä. Samalla parannetaan terveellisen ja turvallisen liikkumisen houkuttelevuutta, yhdyskuntarakenteen viihtyisyyttä ja myös pyörämatkailun edellytyksiä. Valtio on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi, mutta valitettavasti rahoituksesta on puuttunut jatkuvuutta ja linjakkuutta.

Suomi tavoittelee 30 prosentin kasvua kävelyn ja pyöräilyn matkamääriin vuoteen 2030 mennessä. Valtio haluaa parantaa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalla kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kunnissa sekä tukea liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kansanterveyden parantamista (valtioneuvoston periaatepäätös 2018). Hallitusohjelman tavoitteena on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Liikenne12 -suunnitelman strategisena linjauksena on, että kestävien liikkumismuotojen osuus kasvaa ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Valtio ohjaa tukea kuntien vaikuttaviin kävely- ja pyöräilyhankkeisiin investointiohjelmalla. Valtionavustuksen ehtona on kuntien omarahoitusosuus (vähintään 50 %). Avustusta on jaettu seuraavasti: vuosina 2018 ja 2019 3,5 milj. euroa/v, vuonna 2020 31,5 milj. euroa ja vuonna 2021 28,5 milj. euroa.

Talousarvioesityksessä vuodelle 2022 kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan esitetään 4 milj. euroa. Valtioneuvoston 6.5.2021 hyväksymässä fossiilittoman liikenteen tiekartassa investointiohjelmaan on tavoitteena kuitenkin kohdentaa 30 milj. euroa/vuosi vuosina 2022-2024.

Kuntaliitto pitää erittäin valitettavana, että talousarvioesitys osoittaa vain 4 milj. euroa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan. Kunnat ovat aktiivisesti hakeneet avustusta tästä ohjelmasta, jonka laatukriteerit ovat myös tiukat. Rahoitustason jyrkät heilahtelut viestivät väistämättä kuntiin siitä, että valtio ei ole sitoutunut asiaan.

Kuntaliitto esittää kävelyn ja pyöräilyn edistämisen vaikuttavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, että investointiohjelman rahoitus nostetaan vuoden 2022 talousarviossa viime vuosien tasolle.

Määrärahana 4 milj. euroa on hyvin pieni kävelyn ja pyöräilyn infran parantamisen tarpeisiin nähden. Summalla pystytään edistämään laadukkaan infrastruktuurin toteutusta hyvin rajallisesti. Todettakoon vertailun vuoksi, että esimerkiksi Joensuun kaupungin pyöräilyn ja jalankulun investoinnit olivat vuonna 2020 3,6 milj. euroa. Erilaiset kunnat ympäri Suomea ovat sitoutuneita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Pyöräilykuntien verkoston jäseneksi on tähän mennessä liittynyt 143 kuntaa (yhteensä 4,7 miljoonaa suomalaista).

Valtion panostukset maantieverkolla

Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisen tavoitteet eivät voi toteutua ilman, että kunnat ja valtio lisäävät rahoitustaan tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Jotta jalankulun ja pyöräilyn isot hyödyt yhteiskunnalle saataisiin realisoitumaan, valtion tulisi nostaa rahoitusta myös sen omaan kävelyn ja pyöräliikenteen infraan perusväylänpidossa ja kehittämishankkeissa. Liikenne12:ssa osoitetaan vuosille 2021-2032 perusväyläpidon parantamisrahoitusta kävelyä ja pyöräilyä edistäviin kohteisiin valtion verkolla varsin vaatimattomasti 10 milj. euroa/vuosi. Tarpeellisten kehittämisinvestointien toteutus ei myöskään saa olla kiinni siitä, osallistuuko kunta rahoitukseen. Toisaalta ELY-keskusten rahoituksen nosto parantaisi myös mahdollisuuksia kuntien kanssa toteutettaviin seudullista pyöräilyverkoston parantaviin hankkeisiin.

Pyörämatkailu

Pyörämatkailu on Suomelle iso mahdollisuus niin kotimaan kuin ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun osalta. Kuntien ja alueiden kannalta on olennaista, että pyörämatkailun kehittämiseen, koordinointiin ja yhteistyöhön saadaan pysyviä rakenteita.  Pyörämatkailukeskuksen hyvin käynnistyneen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. Tähän tulisi kohdentaa valtion hankerahoitusta.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Vilkuna
Kehittämispäällikkö

 

LIITE

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2022 ja kuntatalouden näkymät

Vaalikauden alusta lähtien valtion päätökset ovat lisänneet kuntien menoja kaikkiaan noin 1,2 mrd. eurolla vuoden 2022 tasolla. Kuntien tuloja on vastaavana aikana lisätty valtiovarainministeriön mukaan noin 1,5 mrd. eurolla. Vaalikaudella kuntataloutta on heiluttanut myös koronapandemia. Kuntatalouden koronatuet ylsivät vuonna 2020 noin 2,97 miljardiin euroon. Vuodelle 2021 kuntien koronatukia on budjetoitu 2,46 miljardia euroa, mutta terveysturvallisuuteen kohdistuvan tuen lopullinen taso on yhä linjaamatta. Kuntien valtion-osuuksia leikataan vuonna 2022 aikaisemille vuosille myönnettyjen koronatukien vuoksi.

Sanna Marinin hallitus tekee kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksen 2022

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteita edistetään kuntataloudessa vuonna 2022 niin pysyvillä tehtävien laajennuksilla, tulevaisuusinvestoinneilla kuin EU-elvytyspaketin investointiohjelmilla. Valtion talousarvioehdotus vuodelle 2022 ei sisällä enää koronapandemian vaikutusten kompensointiin liittyviä kuntapäätöksiä, minkä vuoksi valtion kuntatalouteen kohdistamien tukitoimien euromäärä pienenee. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus on vuonna 2022 kuntataloutta heikentävä.

Suuri osa Sanna Marinin hallituksen päättämistä julkisen sektorin tehtävien lisäyksistä tai laajennuksista on käynnistetty jo aikaisemmin tällä hallituskaudella, mutta päätösten kustannusvaikutukset nousevat asteittain. Vuonna 2022 kuntien kustannusten arvioidaan nousevan hallituksen päätöksistä johtuen noin 120 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia nostetaan kunta-valtio-suhteessa vastaavalla määrällä.

Kunnille korvataan myös lakisääteisten tehtävien arvioitu 2,5 prosentin kustannustennousu, muut laskentatekniset muutokset sekä valtion päättämistä veroperustemuutoksista kunnille aiheutuneet verotuottomenetykset.

Valtionosuutta lisäävien tekijöiden ohella valtion linjaukset sisältävät kuitenkin myös huomattavan ison valtionosuusleikkauksen, sillä lakisääteinen peruspalveluiden kustannustenjaon tarkistus [1] , +564 milj. euroa, jätetään huomioimatta. Kustannustenjaon tarkistuksen huomioimatta jättäminen tai ”neutralisointi” on siis puhdas valtionosuusleikkaus. Kuntien peruspalveluiden valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisellä noin 246 miljoonan euron korotuksella. Nettona edellä mainitut päätökset vähentävät kuntien valtionosuutta pysyvästi noin 320 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan kuntatalouden mittavilla koronatuilla vuonna 2020 sekä vuonna 2021.

Kuntien valtionosuutta leikataan vuodesta 2022 alkaen pysyvästi myös ns. kiky-vähennyksellä, joka pienentää kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta 234 miljoonalla eurolla. Vähennys viedään valtionosuusprosenttiin, vaikka kunta-alan työmarkkinaratkaisussa luovuttiin pääosin kilpailukykysopimukseen liittyneestä työajan pidennyksestä.

Yhteensä Sanna Marinin kuntatalouteen vuonna 2022 kohdistama valtionleikkausleikkaus nousee siis reiluun 550 miljoonaan euroon.

 

 

Yleiskatteellisen valtionosuuden ohella ministeriöt myöntävät vuonna 2022 kunnille ja kuntayhtymille myös erikseen haettavia valtionavustuksia. Avustusten yhteismäärä on vuonna 2022 noin 1,3 miljardin euroa, kun vuodelle 2021 avustuksia budjetoitiin peräti kolmella miljardilla eurolla. Vuoden 2021 avustussummaa kasvattaa oletus terveysturvallisuuteen liittyvien koronakorvausten määrästä. Vuonna 2022 keskeisimmät valtionavustusohjelmat liittyvät STM:n sektorilla käynnissä olevaan palvelurakenteen ja tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämiseen sekä OKM:n harkinnanvaraisiin valtionavuksiin. Valtionavustuksista noin 134 miljoonaa euroa rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Kuntien valtionavut (laskennalliset valtionosuudet, valtionavustukset ja veromenetysten korvaukset) yhteensä ovat vuoden 2022 talousarvioesityksessä 13,0 mrd. euroa, mikä on 1,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Jos koronatukien vaikutus jätetään huomioimatta vuosilta 2020 ja 2021 niin valtionapujen määrä kasvaa vuonna 2022.

Valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta vuonna 2022

Sanna Marinin hallituksen linjausten tavoitteena on pitää kuntatalous neutraalina päätösperäisten toimien suhteen. Kunnille korvataan hallituksen tehtävien lisäyksistä tai laajennuksista aiheutuvat lisämenot tai tulomenetykset täysimääräisesti. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille veroperusteiden muutoksista aiheutuneet verotuottomenetykset ja on sitoutunut valtionosuusleikkausten päättymiseen. Hallitus on ohjannut kuntatalouteen myös koronatukea kuntien toimintakyvyn turvaamiseksi koronapandemian keskellä. Hallituksen kunnille ohjaamien kompensaatioiden ja vastaavien kustannusten kunnittainen kohtaanto vaihtelee kuitenkin paljon.

Vuonna 2022 Sanna Marinin hallituksen tavoitteet kuntatalouden tukemiselle eivät toteudu, sillä päätöksiin sisältyy kuntien valtionosuuksiin kohdistettu uusi leikkaus. Yhteensä valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta peräti 1,2 miljardilla eurolla, mutta valtaosa heikennyksestä aiheutuu koronatukien päättymisestä. Kun kokonaisuudesta vähennetään koronatuet ja muut kustannusten kompensointiin kohdistetut valtionavut niin hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2022 verrattuna kustannustason muutosten huomioimiseen täysimääräisesti. Leikkaus on asukasta kohden noin 100 euroa.

Kuntien perusrahoitukseen kohdistettu leikkaus tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat rahoittamaan vuonna 2022 kokonaan niin kuntatalouteen kohdistuvat uudet ja laajenevat tehtävät kuin monet muutkin käynnistyvät kehityshankkeet. Jos kunnan tulorahoitus ei ole riittävällä tasolla niin kunnat joutuvat käynnistämään uusia sopeutusohjelmia vuoden 2022 aikana.

Kuntatalouden näkymät

Vakka kuntatalousohjelmaa varten laaditun kuntatalouden kehitysarvion lähtökohdat vuodelle 2022 ovat erittäin myönteiset (kansantalous kasvaa, koronapandemia väistyy pois) niin kuntatalouden tila heikkenee vuonna 2022 dramaattisesti.

Ennusteen mukaan kuntatalouden toimintakate heikkenee vuonna 2022 lähes kahdella miljardilla eurolla, kun toimintamenot kasvavat ja toimintatulot pienenevät. Samaan aikaan kuntien muu tulokehitys on vaimeaa, sillä kuntien tärkein tuloerä, verotulot, ei kasva kuntien korotetun yhteisövero-osuuden poistumisen myötä. Vaimeaa verotulokehitystä paikkaa jonkin verran valtionosuuksien kasvu, mutta siitäkin huolimatta kuntatalouden tilikauden tulos painuu ensi vuonna lähelle nollaa.

Kuntien investointien oletetaan pysyvän vuonna 2022 kuitenkin korkealla tasolla. Sen vuoksi kuntien toiminnan ja investointien rahavirta painuu noin 1,5 miljardia euroa miinukselle ja kuntien lainakanta kasvaa vastaavalla määrällä. Ennusteessa ei ole huomioitu kuntien omia sopeutustoimia velkaantumisen hillitsemiseksi vuonna 2022. Talouden sopeutumispaineet kohdistuvat kaikkiin kuntakokoryhmiin.

Kuntatalouden ennusteeseen sisältyy hyvin suuria epävarmuuksia muun muassa koronapandemian, kuntien saamien koronakorvausten sekä lähestyvän sote-muutoksen taloudellisten vaikutusten vuoksi niin vuonna 2022 kuin sen jälkeenkin.
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Minna Punakallio

[1] Sote-lakien yhteydessä on linjattu, että kunta-valtio-suhteessa tehtävästä kustannustenjaon tarkistuksesta luovutaan kokonaan 2023-2024 talousarviokäsittelyiden yhteydessä. Päätös on erittäin poikkeuksellinen.

 

 

 

tags