Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi terveydensuojelulain nojalla tehtävän valvonnan maksullisuutta. Toiminnanharjoittajilta perittäisiin jatkossa veroluonteinen vuotuinen valvonnan perusmaksu, joka olisi määrältään 150 euroa. Esityksellä myös täsmennettäisiin, mitkä toimijat olisivat ilmoitusvelvollisia terveydensuojelulain nojalla. Perusmaksu perittäisiin lain liitteessä mainituilta ilmoitusvelvollisilta toiminnanharjoittajilta. Eräät toimijat, joiden toiminta on pienimuotoista, jäisivät tämän ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä näiltä myöskään perittäisi mainittua perusmaksua. Ilmoitusvelvollisista ja valvonnan perusmaksuvelvollisista toimijoista säädettäisiin tarkemmin lain liitteessä. Lisäksi lain muutoksenhakusäännöstä päivitettäisiin vastamaan yleislainsäädäntöön muutoksenhakua koskevia uudistuksia.
Terveydensuojeluvalvonnan ja elintarvikevalvonnan perusmaksuja koskeva sääntely yhtenäistettäisiin esityksellä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022 samaan aikaan kuin elintarvikelain (297/2021) 72 §:ää aletaan soveltaa
Terveydensuojelulaki on lakina varsin vanha ja laadittu erilaisessa toimintaympäristössä kuin tällä hetkellä toimitaan. Lakia on muutettu useita kertoja, eikä lopputulos ole selkeyden ja luettavuuden kannalta paras mahdollinen. Kuntaliitto esittää, että terveydensuojelulakiin tehtäisiin em. perusteilla vastaava kokonaisuudistus kuin elintarvikelakiin (297/2021) on hiljattain tehty.
Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta osallistua lakiehdotuksen valmisteluun yhdessä kuntien edustajien kanssa. Erityisen hyödyllisenä Kuntaliitto näkee toimintatavan, jossa kunnan viranomaiset pääsevät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön jo ennen varsinaista lausuntokierrosta.
Kuntaliitto kannattaa ehdotettua valvonnan vuosittaista perusmaksua. Valvonnan maksullisuuden laajentamisella voidaan parantaa kuntien terveydensuojeluvalvonnan kustannusvastaavuutta. Muutoksella yhdenmukaistetaan ympäristöterveydenhuollon lakeja valvonnan maksullisuudessa. Maksulla turvataan kunnan toimintakykyä siten, että kunnalla on paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen valvontaan ja palvelun tarjoamiseen.
Valvonnan vuosittainen perusmaksuun liittyvät ohjeet ja linjaukset tulisi olla hyvissä ajoin sekä kunnan viranomaisten että toiminnanharjoittajien tiedossa. Maksujen periminen ei saisi aiheuttaa liikaa hallinnollista työtä. Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän (VATI) muutokset laskutukseen liittyen tulisi saada valmiiksi hyvissä ajoin, jotta myös kuntien laskutusjärjestelmät ehditään päivittämään ennen lain voimaantuloa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan on kannatettavaa, että näytteenotosta peritään suoriteperusteinen maksu. Lakiehdotuksessa näytteenoton maksullisuus poikkeaa elintarvikelain (297/2021) linjauksista, mutta on hyvin perusteltavissa. Esim. talousvettä toimittavien laitosten, uimarantojen ja uimahallien osalta näytteenottokustannukset ovat merkittävä osa valvontakustannuksista. Terveydensuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten valvonnan osalta laboratorioiden näytteenottajat hakevat usein valtaosan näytteenottosuunnitelman mukaisista näytteistä.
Toiminnan lopettamisesta ja keskeyttämisestä ilmoittaminen on lisätty uutena lakiehdotukseen ja näiden käsittely on toimijalle maksutonta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan linjaus on järkevä sillä, toimintansa lopettaneelta toiminnanharjoittajalta maksujen periminen on usein hankalaa, ellei peräti mahdotonta.
Toiminnan lopettamisesta ilmoittamisen lisääminen lakiin, selkeyttää joka tapauksessa valvonnan vuosittaisen perusmaksun perimistä. Valvonnan vuosittainen perusmaksu perittäisiin kalenterivuoden alussa vuosimaksun piirissä olevilta toimijoilta. Kesken vuotta aloittaneilta toimijoilta perittäisiin valvonnan vuosittainen perusmaksu seuraavan vuoden alusta lähtien. Vastaavasti kesken vuotta lopettaneille toiminnanharjoittajille ei vuosimaksua palautettaisi. Maksun perimisen päättymisen edellytyksenä olisi toiminnanharjoittajan ilmoitus toiminnan loppumisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Näiltä osin terveydensuojelulakiin esitetyt muutokset ovat yhteneväiset elintarvikelain (297/2021) kanssa ja tämä helpottaa maksujen perimistä.
Asiakirjatarkastuksen lisääminen lakiin selkeyttää tilannetta asiakirjatarkastuksen maksullisuuden osalta. Hallituksen esityksen perusteluissa on myös kerrottu etätarkastuksen maksullisuudesta ja sen periaatteista. Etätarkastuksia toteutettiin varsin hyvällä otteella mm. koronapandemian aikana, eikä hyväksi havaituista käytännöistä kannata luopua. Kuntaliitto kannattaa maksujen perimistä asiakirjatarkastuksista sekä etätarkastusten maksullisuutta.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan lakiehdotuksen liite ilmoitusvelvollisista ja valvonnan vuosittaisen perusmaksun piirissä olevista toiminnoista selkeyttää lain toimeenpanoa. Koska valvonnan vuosittainen perusmaksu on luonteeltaan veroluontoinen, on toiminnanharjoittajien tasapuolinen kohtelu erityisen tärkeää. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kausiluontoisen toiminnan ilmoitusvelvollisuus sekä mahdollinen vuosimaksun ulkopuolelle jääminen olisi hyvä kuitenkin tarkentaa hallituksen esityksen perusteluihin.
Kuntaliitto ehdottaa muutamia tarkennuksia lakiehdotuksen liitteeseen. Hallituksen esityksessä on kattavasti kerrottu esimerkkejä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista toiminnoista. Joiltain osin ilmoitusvelvollisuus laajenee nykyisestä (esimerkiksi airbnb majoitus). Koska muutoksella voi olla merkittävä vaikutus kunnan viranomaisen työmäärään, olisi selkeintä, että tämä mainittaisiin myös lakiehdotuksen liitetaulukossa. Selvyyden vuoksi myös urheiluhalli ja jäähalli tulisi mainita liitteessä.
Suomen Kuntalitto ry
Miira Riipinen Kaisa Mäntynen
Johtaja, yhdyskunta- ja ympäristö Erityisasiantuntija, ympäristöterveys
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.