Lausunto Valtion liikuntaneuvostolle 22.2.2021 ( 64/03.01.00/2021) Mari Ahonen-Walker, Jussi Niemi

Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaluonnos

Kuntaliitto kiittää Valtion liikuntaneuvostoa mahdollisuudesta lausua liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaluonnoksesta. Suunta-asiakirjalla linjataan liikuntarakentamiseen liittyvää valtion avustuspolitiikkaa. Luonnoksessa asemoidaan liikuntapaikkarakentaminen osaksi laajempaa liikuntapolitiikkaa ja linjataan tulevien vuosien avustuskäytännöt sekä esitetään muutos- ja kehittämistarpeet liikuntapaikkarakentamista koskevissa säädöksissä.  

Kokonaisuudessaan Kuntaliitto arvioi liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan lisäävän läpinäkyvyyttä valtion liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen liittyvässä päätöksenteossa ja pitää tätä hyvänä lähtökohtana. Asiakirja on taustoitettu huolellisesti ja erityisesti liikuntaolosuhteisiin liittyvät kehittämishaasteet on tunnistettu erinomaisesti.

Suunta-asiakirjassa esitetyt muutokset sääntelyyn

Suunta-asiakirjassa linjataan liikuntapaikkarakentamisen avustamisen ehdoista, kriteereistä sekä valtionapuviranomaisesta. Esitettyjen ehtojen ja valionapuviranomaisen delegointirajan muuttaminen edellyttävät muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa asetuksessa (1766/2009, 26 §) säädetään avustuskelpoisen hankkeen euromääräiseksi alarajaksi 20 000 euroa. Luonnoksessa esitetään tämän rajan nostoa 35 000 euroon. Samalla esitetään Vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen (805/1998, 5 a §) perusteella liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeille myönnettävien avustusten alarajan nostoa nykyisestä 32 000 eurosta samaiseen 35 000 euroon. Muutosesityksiä perustellaan vakiintuneilla avustuskäytännöillä ja sääntelyn harmonisoinnilla.

Toinen sääntelymuutosesitys koskee asetusta liikunnan edistämistä (550/2015, 11 §), jossa säädetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen, kun hankkeen kustannukset ovat yli 700 000 euroa (alv 0 %). Kustannusarvioltaan tätä pienempien hankkeiden valtionapuviranomaisena toimii aluehallintovirasto. Luonnoksessa esitetään tämän ns. delegointirajan nostoa 1,2 miljoonaan euroon (alv 0%). Käytännössä muutoksen ei arvioida aiheuttavan merkittävää muutosta hankkeiden kohdentumisessa OKM:n ja AVI:n välillä. Samalla myös esitetään, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1410/2014, 42 §) säädetty, opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain aluehallintovirastoille toimittama nelivuotinen opetus ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallinen rahoitussuunnitelma muutetaan kolmivuotiseksi. Suunnitelman toimitusaikaa esitetään myös jatkettavan vuoden lopusta huhtikuun loppuun. Näitä muutoksia perustellaan vakiintuneilla käytännöillä ja avustusprosessin joustavoittamisella.

Kuntaliitto arvioi, että sääntelymuutosesitykset ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä, ja pitää niitä kaikkia perusteltuina. Erityisesti rahoitussuunnitelmien jättöaika huhtikuun loppuun on uudistuksen jälkeen paremmin linjassa kunnallisen päätöksenteon kanssa. Kuntaliitto kuitenkin huomauttaa, että avustusrajojen noston myötä kuntien tulisi jatkossa voida hakea rahoitusta projektimuotoon kootuille pienemmille perustamis- ja korjaushankkeille. Tämä turvaisi myös heikoimmilla taloudellisilla edellytyksillä toimivien kuntien mahdollisuuden hyödyntää valtion avustusinstrumentteja jatkossa.

Avustamisen linjaukset

Suunta-asiakirjan avustuskriteerit on tiivistetty neljään kokonaisuuteen. Avustettavien hankkeiden tulee 1) olla selkeästi tarpeelliseksi osoitettuja ja niiden tulee vastata laajojen käyttäjäryhmien muuttuviin olosuhdetarpeisiin, 2) edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, 3) edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä 4) kestävää kehitystä liikuntapaikkarakentamisessa. Nämä kriteerit ovat Kuntaliiton näkemyksen mukaan selkeitä ja tarkoituksenmukaisia sekä kuntien strategisen toiminnan kannalta olennaisia. 

Suunta-asiakirjassa esitetään varsinaisesti kolmea kategoriaa korotetulle avustukselle. Näitä ovat: 1) monipuolisilla ja laajoilla allastilaohjelmilla varustetut uimahallit, 2) eri toimijoiden (eri kunnat, järjestöt, yksityinen sektori, muut yhteisöt) merkittävällä yhteisrahoituksella toteutettavat hankkeet sekä

3) samassa yhteydessä toteutettavat tai peruskorjattavat useammat toiminnallisesti merkittävät liikuntapaikat. Nämä on hyviä ja kannatettavia korotetun avustuksen kohteita, mutta luonnoksessa esitetyt euromääräiset korotukset eivät vaikuttaisi olevan linjassa esimerkiksi valtionapuviranomaisen uuden delegointirajan kanssa.

Korotettujen avustusten lisäksi avustuksen enimmäismäärää linjattaessa todetaan, että lähiliikuntapaikkojen osalta avustus voi normaalin 30 prosentin sijaan kattaa enintään 40 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Näiden ohella valtakunnallisiin rakentamishankkeisiin voidaan myöntää korotettua valtionavustusta. Valtakunnallisten hankkeiden rahoitussuunnitelmakauden avustussumma voi olla vuosittain enintään 15 prosenttia OKM:n jakamista liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että korotetut kategoriat on nimenomaisesti suunnattu joko laajojen kuntalaisryhmien liikkumisen mahdollistamiseen tai eri toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistamaan. Lisäksi se pitää lähiliikuntapaikkojen perustasoa vahvempaa avustamaista erinomaisena. Lähiliikuntapaikat ovat osoittautuneet ulkoilureittien, puistojen ja muiden ulkoilmakohteiden rinnalla merkittäviksi kuntalaisten liikuttajaksi Covid-19 -pandemia-aikana. Kuntaliitto näkee, että normaalia suurempia avustuksia tulisi olla mahdollista hakea lähiliikuntapaikkojen rinnalla laajemmin myös esteettömiin ulkoilukohteisiin. Tämä edistäisi liikuntapaikkojen tarjonnan yhdenvertaista käyttöä ja lisäisi niiden saavutettavuutta. Lisäksi lisäys auttaisi osaltaan varautumaan myös tulevaisuuden pandemioihin ja muihin poikkeusoloihin.  

Korotettujen avustusten kohdentumisen lisäksi myös toteutus- ja rahoitusmuodoilla on merkitystä tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisessa. Kunnat käyttävät rakennushankkeissa taserahoituksen rinnalla jo nyt erilaisia omistusjärjestelyjä, toteutusmalleja ja rahoituksen ratkaisuja. Nämä muut omistamisen ja rahoittamisen mallit on tunnistettu hyvin asiakirjan taustoituksessa sekä nähtävissä osittain myös avustamiselle asetettujen ehtojen linjauksessa (Avustamisen linjaukset, kohta 6). Linjauksen soveltamista käytäntöön tulisi kuitenkin selkeyttää ja kuntia tiedottaa uusista käytännöistä. Kuntaliiton selvitysten mukaan mm. erilaisten elinkaari- ja leasingrahoitusmallien käyttö tulee jatkossa yleistymään. Kuntaliitto katsoo, että valtionavustusten ehtoja tulisi kehittää siten, ehdot eivät poissulkisi taserahoituksen rinnalla olevia omistus-, rahoitus- ja toteutusjärjestelyjä, vaan ne mahdollistaisivat monipuolisesti erilaisten mallien hyödyntämisen ja tulkinnat erilaisten mallien avustettavuudesta viestittäisiin selkeästi.

Kuntaliitto huomauttaa, että asiakirjassa ei tuoda selkeästi esiin sitä, kuinka pitkällä ajanjaksolla asiakirjalla olisi tarkoituksena linjata liikuntapaikkarakentamiseen liittyvää avustuspolitiikkaa. Oletettavasti linjauksia on laadittu tiettyä ajanjaksoa silmällä pitäen. Tämän aikajänteen ilmoittamatta jättäminen hankaloittaa esitettyjen linjausten arviointia. On ilmeistä, että mitä pidemmäksi aikajänne määrittyy, sitä enemmän esimerkiksi edellä kuvattu rahoitusmallien monimuotoistuminen haastaa luonnoksessa esitettyjä rahoituslinjauksia. 

Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät yhteiskunnalliset tavoitteet

Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan luvussa 5 on tunnistettu hyvin ja kattavasti keskeisiä liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Kuntien taloudellisen liikkumavaran rajallisuus vaarantaa liikuntapaikkojen huolelliseen ja suunnitelmalliseen ylläpidon ja korjaustoiminnan. Myös liikuntapaikkarakentamisen avustuksissa on myös nähtävissä voimakas painottuminen uudiskohteisiin. Tämä voi osaltaan olla merkki siitä, että olemassa oleva liikuntapaikkakanta on käyttöikänsä päässä ja vaatii siten nykyisten kohteiden korvaamista kokonaan uudella rakennuskannalla. Toisaalta se voi osaltaan kertoa myös kuntien tiedon ja kokemuksen puutteesta, että avustuksia ei haeta laajasti jo olemassa olevien kohteiden korjaamiseen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtionapuviranomainen kiinnittää asiaan huomiota ja pyrkii ohjaamaan kuntia hakemaan avustuksia myös suunnitelmalliseen korjaustoimintaan.  

Liikuntapaikkaverkosto laajenee ja sen ylläpitäminen vaatii jatkossa kasvavia julkisia investointeja niin peruskorjaamiseen kuin uudisrakentamiseen. Liikuntapaikkahankkeiden avustusmekanismeissa olisi keskeistä huomioida investointimenojen lisäksi liikuntapaikasta tulevina vuosina aiheutuvat käyttömenot. Kuntaliitto esittää, että avustusmääriä ja -mekanismeja kehitetään suunta-asiakirjassa tunnistetut kehittämistarpeet huomioiden.

 

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Terhi Päivärinta                         
johtaja, hyvinvointi ja sivistys   

Mari Ahonen-Walker
erityisasiantuntija

tags
Jussi Niemi

Jussi Niemi

Tilapalvelupäällikkö
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö
+358 9 771 2115, +358 50 4077 920
Vastuualueet
  • Kunnallisen toimitilaomaisuuden kehittäminen; kiinteistöjohtamisen ohjaus.