Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle 10.11.2021 (987/03.01.00/2021) Matti Holopainen

Luonnos asetuksiksi kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista ja – kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta vuonna 2022

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ministeriön KTJ-asetusluonnoksista. Kuntaliitolla ei ole huomauttamista maksupalveluasetuksesta.

Tulonjakoasetuksen esityksen perustelujen mukaan 3 § pykälän 1 momentissa säädettävät Maanmittauslaitoksen ja kuntien väliset tulonjako-osuudet ehdotetaan pidettäväksi ennallaan. Asetusehdotuksen 3 §:n 2 momentissa säädettäisiin perusteista, joiden mukaan yksittäinen kunta saa saman pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kuntien yhteisestä osuudesta oman osuutensa. Ehdotuksen mukaan kiinteistörekisterin pitäjänä toimivan kunnan osuus määräytyisi kunkin kunnan vuoden 2020 kiinteistörekisterin rekisteröintitapahtumien lukumäärän ja tammikuun 2021 väkiluvun perusteella. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että sen viimeinen virke irrotetaan omaksi momentikseen. Viimeisen virkkeen säännös määrittelee tahon, jolle rekisterinpidosta luopuneen kunnan osuus maksetaan. Säännös ei koske kiinteistörekisterin pitäjänä toimivan kunnan jako-osuuden määräytymistä kuntien yhteisestä osuudesta. Pykälän 3 momentin mukaan, jos kunta luopuisi asetuskaudella kiinteistörekisterin pidosta, sen osuus maksettaisiin rekisterinpidon vastaanottavalle viranomaiselle.

Tulonjakoasetuksessa toteutetaan periaatetta, jonka mukaan tuloja kerätään ja ne kohdennetaan maanmittauslaitoksen ja kuntasektorin välillä kiinteistörekisterinpidon niiden kustannusten kattamiseen, joita ei kiinteistönmuodostus- ja rekisteröintitoiminnan asiakasmaksuilla ja taksoilla kateta. Kustannustarkastelu tehdään asetuskausittain. Tulonjako-osuudet eivät riipu rekisterinpitäjäorganisaatioiden lukumäärästä. Rekisterinpitovastuut muuttuvat sen mukaan, millä asemakaava-alueilla kunnat päättävät pitää kiinteistörekisteriä. Muutoksia tapahtuu kuntaliitosten ja kuntayhteistyön kautta sekä yksittäisillä kunnan tekemillä päätöksillä asemakaava-alueiden kiinteistörekisterinpitoa koskien. Kiinteistörekisterinpidon kustannukset sektorikohtaisessa tarkastelussa eivät ole riippuvaisia kiinteistörekisteriä pitävien kuntien lukumäärästä.

On perusteltua, että 3§:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen viimeinen virke irrotetaan omaksi momentikseen. Viimeisen virkkeen säännös määrittelee tahon, jolle rekisterinpidosta luopuneen kunnan osuus ko. asetuskauden aikana maksetaan. Säännös ei koske kiinteistörekisterin pitäjänä toimivan kunnan jako-osuuden määräytymistä kuntien yhteisestä osuudesta. Esitettyä 3§:n pykälän 3 momenttia tuleekin tarkentaa muotoon, jonka mukaan, jos kunta luopuisi asetuskaudella kiinteistörekisterin pidosta, sen osuus meneillään olevan asetuskauden osalta maksettaisiin rekisterinpidon vastaanottavalle viranomaiselle, joka voi olla maanmittauslaitos tai kunta. Seuraavalla asetuskaudella maanmittauslaitoksen ja kiinteistörekisteriä pitävän kuntasektorin välinen tulonjakotarkastelu tehdään normaalissa järjestyksessä tarkastelemalla kummankin sektorin kustannuksia kokonaisuutena.

 

Miira Riipinen
Johtaja, yhdyskunta ja ympäristö                                                                 

 

Matti Holopainen
Kehittämispällikkö
 

 

 

 

tags
Matti Holopainen

Matti Holopainen

Maapolitiikan kehittämispäällikkö
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö
+358 9 771 2269, +358 50 563 4622
Vastuualueet
  • maapolitiikka
  • kuntien teknisen sektorin toimintaprosessit
  • kiinteistönmuodostus
  • kiinteistöverotus