Lausunto

Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosille 2023-2027 ja suunnitelman ympäristöselostus

1. Strategia ja interventiologiikka

Strategia ja inverventiologiikka on kuvattu varsin kattavasti, joskin viittaukset EU:n komission kanssa tehtävään kumppanuussopimukseen puuttuvat ainakin tästä osiosta. CAP-suunnitelman toteutus on tärkeä yhteensovittaa muiden alueilla toteutettavien EU-rahastoista rahoitettavien ohjelmien kanssa. Keskeisin näistä on Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma. Suomen kumppanuussopimuksessa menettelyt niin ohjelmien valmistelussa kuin käytännön toteutuksessa on kuvattu varsin kattavasti. Alueellinen koordinaatio on keskeisessä roolissa haettaessa rahastojen välistä synergiaa ja yhteensovitettua vaikuttavuutta paikallisessa ja alueellisessa kehittämisessä. Tässä työssä keskeisiä tahoja ovat rahoittavat viranomaiset sekä maakunnan yhteistyöryhmä.

2. Tarveanalyysit

Kokonaisuus on kattava ja tarveanalyysien ja erityistavoitteiden erillisyys toisaalta mahdollistaa riittävän yksityiskohtaisen tarkastelun, mutta toisaalta hieman hämärtää asioiden kytkeytymistä toisiinsa.

2.0. Läpileikkaava tavoite osaamisen, innovaatioiden ja digitalisaation edistämiseksi

Tarveanalyysissä todetaan, että digitalisaatio on mahdollistava tekijä maaseudun tulevaisuudelle ja keskeisinä tarpeina todetaan mm. digitalisaatiota edistävien investointien, saavutettavuuden ja osaamisen tukeminen. Aloitteessa kannustetaan löytämään uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen politiikan sekä eri rahastojen aloilla. Tietoliikenneinfra on olennainen tekijä pitkien etäisyyksien maassa em. tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa mobiililaajakaistan kattavuus on hyvä, mutta nopea 100 Mbit/s laajakaista on saatavilla noin 64 % Suomen kotitalouksista ja yrityksistä ja heikoin tilanne on pitkien etäisyyksien harvaan asutulla maaseudulla. Erityisesti pitkien etäisyyksien maaseudulla laajakaistainvestointien kautta voidaan vastata paremmin sähköisten, sekä julkisten että yksityisten, palvelujen tarjontaan ja hyödyntämiseen.

Koronpandemian myötä tapahtunut digiloikka on osoittanut digitaalisten toimintatapojen mahdollisuudet. Etäopetus, etäneuvonta, webinaarit, videokokoukset ja verkossa tapahtuva muu yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinoille, työllisyydelle ja koulutukselle sekä monipaikkaiselle asumiselle ja työnteolle. CAP-suunnitelman mukaisilla kyläverkkohankkeilla voidaan ratkaista paikallisia tietoliikenneinfrainvestointeja, mutta on edelleen tärkeää, että laajakaistainvestointien koordinointiin ja käytettävissä olevien rahoitusvälineiden yhteensovittamiseen ja hyvien investointihankemallien levittämiseen (mm. yhteisrakentaminen) panostetaan, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin maaseudun digitalisaation osalta. Uusi Älykkäät kylät -kehittämisväline CAP-suunnitelmassa mahdollistaa osaltaan hyvin tarveanalyysiin nostamia kehittämistarpeiden toteuttamista sekä investointien että yhteistyöhankkeiden kautta. Lisäksi toimenpiteissä tulee mahdollistaa monipuolinen digiosaamisen kehittäminen erilaisiin tarpeisiin.

2.1. Erityistavoite 1: Tuki riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa

2.2. Erityistavoite 2: Markkinasuuntautuneisuuden vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen kohdentaen erityisesti huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisaatioon

2.3. Erityistavoite 3: Viljelijän aseman parantaminen arvoketjussa

2.4. Erityistavoite 4: Vaikuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ja myös kestävä energia

2.5. Erityistavoite 5: Kestävän kehityksen edistäminen ja luonnonvarojen (kuten vedet, maaperä ja ilma) tehokas hoito

Maaseudulla on mahdollisuudet erilaisiin alueellisiin kiertotalousratkaisuihin, joista esim. ravinnekierron osalta hyviä esimerkkejä. Niissä kunnalla on rooli alustan ja koordinaation tarjoajana.

2.6. Erityistavoite 6: Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia

2.7. Erityistavoite 7: Nuorten viljelijöiden houkuttelu sekä liiketoiminnan helpottaminen maaseutualueilla

2.8. Erityistavoite 8: Työllisyyden, kasvun, sukupuolten välisen tasa-arvon, sosiaalisen osallisuuden ja paikallisen kehittämisen edistäminen maaseutualueilla, sisältää biotalouden ja kestävän metsätalouden

Tekstissä olevaa arviota työttömyysasteen muutoksista suhteessa covid-19 pandemiaan (osion 2.8. s. 7) tulee päivittää, nyt on nähtävissä, että työvoiman kysyntä lähtee valtakunnallisesti nousuun. Myös maaseutualueilla matkailualalla tulee olemaan haasteita työvoiman saatavuudessa, mikä osin johtuu työn kausiluonteisuudesta. Tekstissä esille tuotu työvoimapula eli käytännössä osaavan työvoiman saatavuus on iso haaste tulevien vuosien kehittämiselle ja tässä ovat keskiössä mm. ne toimet, joilla työvoiman osaamistasoa pyritään nostamaan. Myös kansalliset ratkaisut kuten lupaprosessien toteuttaminen ovat keskeisiä toimia erityisesti kausityövoiman saatavuuden turvaamisessa. Työnantajien monimuotoisuusosaamista tulee lisätä.

Tulevaisuuden mahdollisuuksina osana digitaalisia palveluja ja muita uusia tapoja palvelujen järjestämisessä tulee huomioida myös uudistus, jossa työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen siirretään kunnille v. 2024 alkaen.

2.9. Erityistavoite 9: Parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ruokaa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikki sekä eläinten hyvinvointi

Tavoite vastaa pitkälti kuntien ja muiden julkisten ruokapalveluiden tavoitteisiin. Toimenpanossa tulee varmistaa, että hyväksi todettujen toimintamallien edelleen kehittämistä voidaan jatkaa alueelliset ja paikalliset mahdollisuudet ja tavoitteet huomioiden. Hankkeet ja oppaat vastuullisiin hankintoihin sekä kotimaisen ja lähiruoan käytön lisäämiseksi kuntien ruokapalveluissa ja muissa julkisissa ruokapalveluissa on tavoite, joka vastaa mm. terveyttä ja kestävää kehitystä koskeviin tavoitteisiin.

Julkisten ruokapalveluiden osalta luomua koskevat tavoitteet ovat haasteelliset. Luomutuotteiden käytön lisäämiseen vaikuttavat sekä tuotteiden hinta että saatavuus.

3. Katsaus riskienhallintaan, ympäristö- ja ilmastokokonaisuuteen ja sektoritoimiin

3.1. Katsaus toimenpiteisiin, jotka varmistavat riskienhallinnan johdonmukaisen ja integroidun lähestymistavan

Luvussa keskitytään pitkälti maatalouden riskienhallintaan. Olisi hyvä, jos riskienhallintaa ja varautumista avattaisiin myös asukkaiden ja muiden yritysten näkökulmasta. Tekstissä mainitaan mm. toimintavarmojen laajakaistayhteyksien merkitys ja sähkökatkoista aiheutuvat riskit. Erilaiset kuntien, eri viranomaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten asukkaiden yhteistyöhankkeet (mm. kyläturvallisuus) maaseudun turvallisuuden parantamisessa ovat tärkeä osa maaseudun riskien hallintaa.

Riskienhallinnassa tärkeää on myös mm. ministeriöiden välinen yhteistyö ja rahoituksen ja erilaisten järjestelmien yhteiskäyttö ja yhteensopivuuden parantaminen (esim. maatalouden lomituspalvelut sekä hanhien aiheuttamien vahinkojen ilmoitus- ja korvausmenettelyt).

Riskien hallinnassa tunnistetaan hyvin erilaisia ilmastoriskejä, mutta tulvia lukuun ottamatta ei ole arvioita siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa näiden riskien todennäköisyyksiin.

3.2. Katsaus ympäristö- ja ilmastoarkkitehtuuriin

3.3. Katsaus sektoritoimiin

4. Usealle toimenpiteelle yhteiset asiat

4.1. Määritelmät ja vähimmäisvaatimukset

4.2. Ehdollisuus

4.3. Tekninen apu, kansallinen maaseutuverkosto ja koordinaatio

Kansallisen maaseutuverkoston toiminta on tärkeää varsinkin uusien kohderyhmien tiedottamisessa ja tukimuotojen, erityisesti uusien, jalkauttamisessa. Etäkoulutukset ja -tapaamiset tavoittavat helposti eri puolilla maata olevat osallistujat mutta myös alueellista näkyvyyttä ja läsnäoloa tulisi edelleen lisätä, Covid-pandemiatilanteen niin salliessa.

5. Toimenpiteiden kuvaukset

5.1. Maataloustukirahasto

5.1.1. Perustulotuki

5.1.2. Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki

5.1.3 Ekojärjestelmä

5.1.4. Sektoritoimet

5.1.5. Tuotantosidonnainen tulotuki

5.2. Maaseuturahasto

5.2.1. Hoitositoumukset

5.2.1.1. Ympäristökorvaukset

5.2.1.2. Luonnonmukaisen tuotannon korvaukset

5.2.1.3. Eläinten hyvinvointi

5.2.2. Luonnonhaittakorvaukset

5.2.3. Investoinnit

Toimenpiteillä on useita sekä välittömiä että välillisiä elinvoimavaikutuksia kuntiin ja alueisiin. Toimenpiteessä tulee varmistaa, että maaseudun erilaisuus ja elinkeinorakenteen monipuolisuus ja erot sekä uudet toimialat, huomioidaan siten, että kullakin alueella toimivilla ja aloittavilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää toimintaansa paikalliset ja alueelliset mahdollisuudet ja olosuhteet huomioiden. Lisäksi toimenpiteiden tuloksia arvioitaessa tulee huomioida niiden kerrannaisvaikutukset, kuten tekstissä mainitaankin.

Tavoitteissa ja toimenpiteissä on huomioitu nuorten yrittäjien haasteita ja tarpeita maaseudulla, ml. omistajavaihdokset, sekä maa- ja metsätaloudessa että muilla toimialoilla. Tätä kokonaisuutta voisi nostaa lisää esille ja varmistaa, että esim. aloittavalle yrittäjälle kohdistetut tukimuodot ovat yksikertaisia ja nuorille tarjotaan heille sopivia kanavia sekä tiedottamisen että yhteistyön osalta (huom. Tiedonvälitys-toimenpide).

Maaseutu- ja lähimatkailu on elinvoimanäkökulman lisäksi myös kestävä ratkaisu, mikä voisi toimia vaihtoehtona lentomatkailulle, mm. erilaisten kestävän matkailun (esim. pyöräily- ja luontomatkailu) ratkaisut.

5.2.3.1. Maatalousinvestoinnit

5.2.3.2. Yritysinvestoinnit

1. Uusiutuvan energia ja biopolttoaineiden investoinnit

Biotalouden kehityksellä ja energiantuotannon jalostusketjuilla on kerrannaisvaikutuksia maaseudun elinvoimaan ja alueellisten kehityserojen tasaamiseen. Energiantuotannon osalta alueet eroavat toisistaan, joten koko maan kannalta on tärkeää, että kehittämistoimenpiteet huomioivat nämä erot ja mahdollistavat alueiden omiin luonnonvaroihin, elinkeinorakenteeseen ja tarpeisiin pohjautuvat ratkaisut ja niiden kehittämisen.

2. Maatalous- ja luonnontuotteiden jalostuksen ja kaupanpitämisen investoinnit

Elintarvikkeiden tarjonnan monipuolistaminen ja jalostusasteen nostaminen on paikallisesti ja alueellisesti tärkeä tavoite, jolla on kerrannaisvaikutuksia mm. maatalouden alkutuotantoon sekä paikalliseen ja alueelliseen elinvoimaan.

Lisäksi on kannatettavaa, että yritysten toimitilaratkaisuissa (koskien myös muita toimialoja) pyritään hyödyntämään maaseudun olemassa olevaa rakennuskantaa ja rakentamistapoja. Lisäksi on tärkeää, että tilojen uusiokäyttö ja hyödyntämismahdollisuudet yritystoiminnassa huomioitaisiin myös muissa ko. tiloja koskevissa säädöksissä.

3. Mikro- ja pienyritysten sekä monialaisten maatilojen investoinnit

Interventio on suunnattu maa-ja metsätalouden alkutuotannon ulkopuolisille toimialoille. Esityksen mukaan ” tukea suunnataan yrityksille, joilla on kasvu ja kehityspotentiaalia tuottaa tuotteita ja palveluita yhtä maakuntaa laajemmille markkinoille tai kotimaisille tai ulkomaisille markkinoille”. Tukea tulisi kohdentaa myös paikallisesti toimiville yrityksille, ml. paikalliset palveluyritykset. Tuen kohdentamisessa tulisi huomioida myös yritykset, jotka eivät hae kasvua mutta ovat merkittävästi vaikuttamassa paikalliseen elinvoimaan ja palvelurakenteeseen.

Tulisi selventää, mitä palveluita rahoitus koskee (esim. paikalliset sote-palvelut tai niitä täydentävät palvelut).

5.2.3.3. Laajakaistainvestoinnit

Laajakaistainvestointi on tärkeä elinvoimainvestointi, jonka hyödyt ja vaikutukset on tunnistettu suunnitelmassa. Laajakaistainvestointien tuki tulisi kohdentaa harvaan asutun maaseudun lisäksi niille ydinmaaseudulle, joille yhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakenneta.

Laajakaistainvestointeja tuetaan myös elpymisrahoituksella (RRF), joka ei edellytä kuntarahaosuutta. CAP-suunnitelman laajakaistainvestoinneissa tulee menetellä vastaavasti kuntarahoituksen osalta.

Lisäksi kansallisten tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi on tärkeä panostaa kaikkien laajakaistainvestointien rahoitusvälineiden koordinointiin.

Laajakaistainvestointien tarpeesta ja merkityksestä on kirjattu myös lausunnon muihin kohtiin.

5.2.3.5. Yleishyödylliset investoinnit

Voisiko yleishyödylliset investoinnit termin sijaan käyttää termiä ”yhteisölliset investoinnit”? Toimenpiteen tavoitteet vastaavat kuntien tavoitteisiin ja on tärkeää, että kunta voi olla tuen hakijana myös näissä investoinneissa ko. investoinneissa.

Tarkoittavatko ”tuottamattomat investoinnit samaa kuin ei-tuotannolliset investoinnit?

Yleishyödyllisten investointeja koskevien kappaleiden lukemista voisi selventää siirtämällä ”Tukea ei myönnetä” listauksen kappaleen alkuun, mikäli lista on sama kaikille toimenpiteille.

Maaseudun toimintaympäristön kehittämisen investoinnit toimenpiteessä aineellisten investointien tuen kohteena voi olla ”rakenteita, rakennelmia ja koneita”. Sulkeeko tämä pois rakennukset, vaikka tavoitteiksi on mainittu mm. kulttuuri ja virkistysmahdollisuuksien ja monipalvelukeskusten ja yhteistyöskentelytilojen ym. kehittäminen.

On hyvä, että pienimuotoiset vesihuoltoinvestoinnit ovat mukana toimenpiteessä.

5.2.4.2. Yritysten käynnistäminen maaseudulla

Toimenpiteessä tulee varmistaa, että maaseudun erilaisuus ja elinkeinorakenteen monipuolisuus ja alueelliset erot huomioidaan siten, että kullakin alueella yritystoiminnan käynnistäminen mahdollistetaan paikalliset ja alueelliset mahdollisuudet ja olosuhteet huomioiden. Lisäksi toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia arvioitaessa kasvua ei tulisi nähdä ainoana tavoitteena, myös niillä yrityksillä, joilla jatkuvan kasvun tavoitteet eivät täyty, tulisi päästä toimenpiteen piiriin.

5.2.5. Yhteistyö

Yhteistyöhankkeissa tulee mahdollistaa aiempien hyvien yhteistyömallien ja kumppanuuksien jatkuvuus - uusien kumppanuuksien luomista unohtamatta.

5.2.5.1. Maaseudun innovaatioryhmät / EIP

5.2.5.2. Leader

On hyvä, että tavoitteena on edelleen kattaa Leader-toiminnalla kaikki maaseutualueet. Tämä tukee asukkaiden, toimijoiden ja yritysten yhdenvertaisuutta maaseudulla.

Leader-ryhmien kriteerit -kohdassa kuvataan hallituksen kokoonpanon periaatteet. Yhteisöihin lasketaan ”yhdistykset ja suuret yritykset”. Tulisi selventää, mitä tässä tarkoitetaan suurilla yrityksillä? Tulisiko tässä olla sama määrittely kuin yritystukien tuensaaja-määrittelyissä?

Leader-toiminta edellyttää 20% kuntarahoitusosuutta. Sellaisiin toimenpiteisiin, joihin kuntarahaosuutta ei vaadita (Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen) sitä ei tule edellyttää myöskään Leader-rahoituksessa.

Suunnitelmassa esitetään uusia tukimuotoja ja uusia kohderyhmiä. On kannatettavaa, että tukimuotoja kehitetään päättyvän ohjelmakauden aikana saatujen kokemusten perusteella. Toimeenpanossa tulee varmistaa, että hallinnon määrä/byrokratia on oikeassa suhteessa tuen määrään. isäksi toimeenpanossa tulee varmistaa, että ohjeistus sekä uusien tukimuotojen että kohderyhmien osalta on alusta asti valmiina ja selkeää, jotta tuen hakijat ovat tasa-arvoisessa asemassa ja eri rahoittajien/ rahoitusvälineiden välinen työjako ja yhteensovittaminen on tehty.

5.2.5.3. Yhteistyöhankkeet

Yhteistyöhankkeiden osalta todetaan, että ”toimenpiteessä ei tueta kuntien tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalveluiden tuottamista, mutta hankkeilla voidaan suunnitella uusia toimintamalleja, joilla peruspalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa”. Tulisi täsmentää, mitä tässä tarkoitetaan peruspalveluilla ja millaiset toimenpiteet ovat mahdollisia. Suunnittelun lisäksi tarvitaan resursseja uuden toimintamallin testaamista/kokeilua/pilotointia ja edelleen kehittämistä.

5.2.6. Tietämyksenvaihto ja tiedottaminen

Tuensaajat on määritelty eri tavalla koulutuksen ja tiedonvälityksen osalta. Nähtävästi molemmissa mahdolliset tuen hakijat ovat samat (koulutusta tarjoavat yhteisöt on mainittu tiedonvälitys -toimenpiteen alla, ei koulutuksen alla).

5.2.6.1. Koulutus

Toimenpide sisältänee esim. digiosaamisen kehittämisen, joka on maaseudun digitalisaation edellytyksenä? Digi-koulutuksessa tulee huomioida erilaiset väestöryhmät ja niiden tarpeet.

5.2.6.2. Tiedonvälitys

Tiedonvälityksen merkitys korostuu ohjelmakauden vaihtuessa erityisesti silloin, kun mukaan tulee uusia kohderyhmiä ja uusia tukimuotoja. Eri tukimuotojen, tukikelpoisten kustannusten sekä tuen hakijoiden määrittelyjä tulisi selventää.

6. Tavoitteet ja rahoitussuunnitelma

Tavoitetaulukossa on Tavoite R32: 3400 hanketta. Tarkoittaako tämä hankkeita vai hankkeen toteuttanutta yritystä?

Tavoitetaulukossa on Tavoite R31: Uudet työpaikat tuetuissa hankkeissa 400 työpaikkaa. Tarkoittaako tämä hankkeen aikana työllistyneitä vai hankkeden kautta luotuja uusia työpaikkoja? Onko 400 työpaikkaa koko-aikaisia (htv)?

7. Hallinto- ja valvontakuvaukset

8. AKIS-organisointi ja digitalisaatio

CAP-suunnitelman valmistelussa toimijoiden osallistaminen on tehty laajasti ja monipuolisin menetelmin. Myös lausuntovaiheessa (huom. virallinen jakelulista) olisi ollut hyvä huomioida laajempi toimijajoukko.

SUOMEN KUNTALIITTO

Huovinen Jarkko
johtaja

Taina Väre
erityisasiantuntija