Muistio opetus- ja kulttuuriministeriölle 23.11.2021 (1079/03.01.01.01/2021) Jarkko Lahtinen

Varhaiskasvatuksen ajankohtaisia aiheita. Kuntaliiton lyhyt kuvaus henkilöstötilanteesta sekä keskeisistä ratkaisuehdotuksista

Varhaiskasvatukseen on kohdentunut isoja muutoksia nopealla aikataululla, eikä muutosten toimeenpanoon ole annettu riittävästi aikaa. Lisäksi on aiheellista pohtia, onko kaikkien muutosten vaikutusten kustannusarvioinneissa onnistuttu. Käytännössä syntyy tilanne, jossa kunnat paikkaavat resursointivajetta omalla rahoitusosuudellaan. On ymmärrettävää, että kaikille lapsille on palvelu järjestettävä ja esimerkiksi toivomus kiinteistä pysyvistä ryhmistä samanaikaisesti siten, että kaikki palveluun hakevat saisivat paikan toivomastaan toimipaikasta, on mahdotonta. Tyhjien paikkojen ylläpitäminen ei ole mahdollista.

Oppivelvollisuuden-laajentaminen-valtion-talousarviossa-2022

Kuviossa kuvatun lisäksi on huomioitava työehtosopimuksien kautta tulleet muutokset ja velvoitteet. On hyvä, että varhaiskasvatuspalveluita halutaan kehittää, mutta muutosten toimeenpano edellyttää ennakointia ja toimeenpanolle on annettava riittävästi aikaa.    

Henkilöstö

Tällä hetkellä erityinen huoli kohdentuu kelpoisen henkilöstön saatavuuteen. On hyvä todeta, että tilanne ei ole uusi tai yllättävä. Kuntaliitto on jo varhaiskasvatuslakia valmisteltaessa vuonna 2014 esittänyt huolensa kelpoisen henkilöstön riittävyydestä. Sen osalta korjaavia toimia joiltakin osin onkin pyritty tekemään, mutta nyt tiedämme, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT:n mukaan monet kunnat ovat suunnanneet paikallisia järjestelyeriä keskimääräistä enemmän varhaiskasvatuksen opettajille ja tehtäväkohtaiset palkat ovat yleisesti työehtosopimusten vähimmäistasojen yläpuolella. Kunnat eivät yksin pysty ratkaisemaan kelpoisen henkilöstön riittävyyteen liittyvää haastetta. Kuntaliitto muistuttaa erityisesti ruotsinkielisen henkilöstön saatavuudesta ja siihen liittyvien toimien pikaisesta tarpeellisuudesta.

Kuntaliitto selvitti varhaiskasvatusjohtajien verkostoltaan henkilöstötilannetta. Verkostoon kuuluu 28 kuntaa eri puolilta Suomea. Vastausten perusteella kaikissa kunnissa on jonkin verran pulaa varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien osalta, useimmilla myös lastenhoitajissa. Sosionomien osalta ei tilannekuvaa voi vielä muodostaa. Pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa kunnissa haasteet ovat merkittäviä. Kunnat ovat edelleen kehittäneet sijaisjärjestelmiään entistä toimivammiksi. Tyypillisimmin käytetään omia varahenkilöitä, joita on myös merkittävästi lisätty. Lisäksi tarvittaessa käytetään myös vuokratyövoimaa, missä sitä on saatavilla. Haastetta tuottaa tässäkin tapauksessa henkilöstön välitön saatavuus. Sijaisuuksiin käytettävät kustannukset onkin merkittävässä nousussa.

Kuntaliitto ehdottaa seuraavaa:

Kaikkien varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmien koulutusten aloituspaikkojen riittävyyttä tulee arvioida ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin
Joustavia täydennys- ja poikkeuskoulutusvaihtoehtoja tulee olla alueellisesti tarjolla
Varhaiskasvatuksen koulutuksien järjestäjien ja kuntien välistä yhteistyötä tulee edelleen parantaa

Varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin osalta henkilöstörakennemuutos on otettava uudelleen tarkasteluun ja pohdittava olisiko tarkoituksenmukaisempaa muuttaa lainsäädäntöä siten, että koulutetumman henkilöstön osuudesta tulisi 2/3 olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuuden omaavia työntekijöitä eikä niiden keskinäistä suhdetta määriteltäisi erikseen

Selkiyttää toimia minkä osalta asioista tulee päättää valtion toimesta ja miltä osin kunta pystyy tilanteeseen vaikuttamaan omin päätöksin

Hyvänä esimerkkinä Sydkustens landskapsförbund r.f. hanke, jossa tavoitteena on mm. lisätä varhaiskasvatuksen näkyvyyttä ja kiinnostusta hakeutua koulutuksiin perusopetusta ja lukiokoulutusta päättävien osalta.

Varhaiskasvatuksen järjestäminen on tarkasti säädelty

Varhaiskasvatusta on toteuttava varhaiskasvatuslain mukaisin periaattein eikä monenkaan asian osalta ole joustovaraa. Kaikille palvelua haluaville lapsille on järjestettävä varhaiskasvatuspaikka laissa määritellyn hakuajan puitteissa, usein nopeallakin aikataululla. Palveluun voi hakea ympäri vuoden eikä säädöksissä ole tarkemmin määritelty mitään erityistä varhaiskasvatuksen aloituskuukautta tai vastaavaa.

Se mitä varhaiskasvatuksessa toiminnallisesti tehdään, määritellään Opetushallituksen määräämissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja sen pohjalta laadituissa paikallisissa suunnitelmissa.  Jokaiselle lapselle on laadittava lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, mikä laatimisesta laissa määrätyllä tavalla vastaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa määritellään tarkemmin henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta.

Varhaiskasvatuksen järjestäminen perustuu jo nyt tiukkaan sääntelyyn, jossa palvelun järjestämisestä vastaavien kuntien liikkumavara on erittäin pieni.

Kuntaliitto ehdottaa seuraavaa:

Nykyisten päätettävänä olevien muutokseen tulevien asioiden osalta ei aloiteta uusia lakimuutosvalmisteluita
Annetaan varhaiskasvatuksen järjestäjille aikaa saada kaikki toteutetut muutokset haltuun ja rauhoitetaan tilanne tältä osin.

Toimintaedellytysten parantaminen

Varhaiskasvatuksessa tulee huolehtia siitä, että toimintaa voidaan toteuttaa säännösten määrittelemällä tavalla. On välttämätöntä huomioida, että koronaepidemian on vaikuttanut merkittävästi varhaiskasvatuksen järjestämiseen eri paikkakunnilla. Varhaiskasvatusta on lain mukaisesti järjestetty koko pandemian ajan kaikille sitä tarvitsevilla lapsille kulloinkin vallitsevien välillä vaihtuvien ohjeiden viidakossa. On täysin ymmärrettävää, että kaikki ei ole aina sujunut hyvin. Toisaalta kaikki ei myöskään ole huonosti. Kaiken keskellä on hyvä pitää mielessä myös se hyvä työ mitä varhaiskasvatuksessa joka päivä tapahtuu.

Kuntaliitto ehdottaa seuraavaa:

Lähijohtamisen tukeminen ja edelleen kehittäminen.
Kunnat huolehtivat riittävien ja toimivien sijaisjärjestelyjen kehittämisestä resurssiensa puitteissa. Tämä edellyttää kelpoisen henkilöstön riittävää saatavuutta
Työpaikoilla selkiytetään toimintatapoja sen osalta, milloin lapsiryhmän ulkopuolisia tehtäviä voidaan työpäivän aikana tehdä.
Nostetaan keskusteluun myös asioita mitä toiminnassa on mahdollista toteuttaa, vaikka henkilöstöstä on pulaa. Lisätään positiivista puhetta varhaiskasvatuksesta.

Tilannekuva tulevista vuosista

On perusteltua pohtia, väheneekö varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset lähitulevaisuudessa, jonka kautta esimerkiksi henkilöstötilanne voisi helpottua. Valtakunnallisena tavoitteena ja siihen liittyvien politiikkatoimien osalta on tarkoitus nostaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuutta. Valtakunnallisesti tulevaisuudessa vaikuttaa siltä, että lasten määrä ei juurikaan varhaiskasvatuksessa vähene, se voi jopa nousta. Tilanne vaihtelee voimakkaasti eri puolilla Suomea, mutta valtakunnallisen arvion perusteella työntekijöiden tarve ei tule vähenemään, vaan kelpoisia työntekijöitä tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Kuntaliitto on tekemässä alla kuvattua tarkastelua myös maakunnittain.

Oppivelvollisuuden-laajentaminen-valtion-talousarviossa-2022

Nyt tuleekin vakavasti pohtia millä keinoin henkilöstörakenteen muutos voidaan toteuttaa laissa määritellyn siirtymäajan puitteissa. Jotta kelpoista henkilöstöä olisi riittävästi on tarvittavat toimenpiteet tehtävä jo nyt. Samalla on varmistettava riittävä rahoitus varhaiskasvatuksen järjestämisen turvaamiseksi. Tältä osin myös valtion on osaltaan rahoitettava tekemistään muutoksista aiheutuneet haasteet ja huolehdittava riittävästä perusrahoituksesta.

Kuntaliitto ehdottaa seuraavaa:

Selvitettävä paljonko eri koulutuksen omaavia henkilöitä tarvitaan vuosittain osallistumistavoitteeseen pääsemiseksi.
Tehtävä päätöksiä tarvittavan koulutuksen järjestämiseksi alueellisesti.
Pohdittava onko tavoite realistinen tehdyillä henkilöstöön liittyvillä määrityksillä vai pitääkö niitä perustellusta syystä muuttaa tai siirtymäaikaa jatkaa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                               
johtaja, hyvinvointi ja sivistys -yksikkö

Jarkko Lahtinen
kehittämispäällikkö 

tags