Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Valtioneuvoston asetusluonnoksesta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023-2027 (jäljempänä ”Energiatukiasetus”).
Kansainvälinen kehitys on nostanut energiapolitiikassa huolto- ja toimitusvarmuuden merkitystä Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja aloitettua jo vuoden 2021 puolella energiasodan Eurooppaa vastaan. Maakaasun tuonti Venäjältä Suomeen on päättynyt ja sen hinta on noussut ja sähkön keskihinta on noussut rajusti. Viimeisen vuoden aikana pörssisähkön hintavaihtelut ovat olleet ennennäkemättömiä. Samaan aikaan hiilidioksidipäästön hinnan kallistumisen takia energiaturpeen tuotanto on supistunut, mikä on heikentänyt energiantuotannon huolto- ja toimitusvarmuutta.
Toimitus- ja huoltovarman, kohtuuhintaisen ja kestävästi tuotetun energian lisäämiseen vihreä siirtymä on keskeinen reitti, mutta uudet energiateknologian ratkaisut eivät vielä lähivuosina ole kypsiä kaupalliseen, pilottihankkeiden ulkopuoliseen käyttöön. Esimerkiksi geolämpö ja pienet modulaariset ydinreaktorit ovat vasta tulossa. Toisaalta sähkökattilat soveltuvat jo nyt hyvin lämmöntuotantoon sähkön ollessa edullista, mutta niiden laajamittainen käyttö ei ole energiajärjestelmän näkökulmasta järkevää pitkän ja tyynen pakkasjakson aikana, jolloin tuulisähköä ei ole juuri saatavilla ja sähkötehontarve on suurimmillaan.
Uuden energiateknologian kaupallistamisen perusvaatimuksena on myös riittävä toimitus- ja huoltovarmuus, johon bioenergia kytkeytyy vahvasti. Bioenergialla on myös paikallisia ja aluetaloudellisia hyötyjä. Polttamalla tuotetun energian merkitys säilyy suurena pitkälle 2030-luvulle, kunnes uudet teknologiat ovat teknis-taloudellisesti sekä huolto- ja toimitusvarmuuden puolesta valmiita laajamittaiseen tuotantokäyttöön.
Hukkalämpöä kannattaa hyödyntää kaukolämmöntuotannossa, joskin sen hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat paikallisesti. Kaupungeissa sitä on usein hyvin saatavilla, kun taas pienissä taajamissa hukkalämmönlähteitä on useimmiten niukalti, jos lainkaan.
Energiatukea voidaan nykyään myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka edistävät muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Etenkin energiatehokkuussopimukseen liittyneille kunnille tarjolla ollut korotettu energiatuki on ollut tärkeä taloudellinen kannustin liittyä Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) ja liittymisen jälkeen toteuttaa sopimusta energiakatselmuksilla ja energiansäästötoimenpiteillä.
Kuntasektorilla energiatuki on ollut tärkeää myös biolämpöhankkeille, joiden rahoitus on etenkin pienissä kunnissa ollut ongelma. Kuntaomisteiset lämpöyhtiöt ovat useimmiten pieniä osakeyhtiöitä, joiden investointien rahoitus on ollut hyvin lainapainotteista. Tytäryhtiön lainamäärä puolestaan vaikuttaa kuntakonsernin taloustilanteeseen, sillä ns. kriisikuntakriteerien täyttymistä tarkastellaan kuntakonsernitasolla. Kriisikuntatarkastelussa otetaan huomioon sekä peruskunnan että tytäryhtiöiden talousluvut. Energiatuki ja muu rahoitus vaikuttavat yhdessä kaukolämmön kilpailukyvyn säilymiseen lämmitystapojen kilpaillessa nykyisin vapailla markkinoilla.
Energiatukiasetuksen luonnos sisältää Kuntaliiton mielestä pääosin kannatettavia energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisen elementtejä, jotka tukevat hyvin sekä pyrkimystä päästä ripeästi eroon fossiilisesta energiasta että Suomen kansallisten ja EU-tasoisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Hukkalämmön lisääminen tuettavien hankkeiden joukkoon on syytä erikseen mainita myönteisenä laajennuksena. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmössä on järkevää siellä, missä sitä on kaukolämpöverkon varrelta saatavilla ja missä sen osuuden merkittävä lisääminen ei vaaranna kaukolämmön huolto- ja toimitusvarmuutta.
Tuettavien hankkeiden (5 §) määrittely sisältää kuitenkin joitakin kohtia, joihin Kuntaliitto ehdottaa muutoksia. Hyväksyttävien kustannusten nykyinen raja (10 000 euroa) on kohtuullinen ja syytä säilyttää. Rajan nostaminen 50 000 euroon (5 §, 3 momentti) kuitenkin vaikeuttaisi energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa, sillä alle 50 000 euron hankkeita on runsaasti myös kuntasektorin kiinteistöillä. Se jättäisi esimerkiksi suuren osan palvelurakennusten aurinkosähköjärjestelmistä tuen ulkopuolelle. Sama ongelma koskisi myös kuntaomisteisia kiinteistöyhtiöitä. Lisäksi 5 § 5 momentin 4 kohdassa rajataan erikseen pois myös hyväksyttävien kustannusten alarajan ylittävät uudisrakennusten investoinnit silloin, kun ne edustavat tavanomaista energiatekniikkaa. Molemmat muutokset haittaisivat uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden edistämistä kuntien rakennuksissa ja heikentäisivät täten myös energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa.
Polttoon perustuvien lämmöntuotantohankkeiden sulkeminen pois tukikelpoisten investointien (5 § 5 momentti, kohta 5) joukosta on Kuntaliiton mielestä ennenaikaista, koska uuden tekniikan eri vaihtoehdot vasta kehittyvät eikä niiden kaupallistaminen tapahdu ainakaan vielä tukikaudella 2023-2027. Tiukat linjaukset voivat ohjata tekemään harkitsemattomia investointeja lämmöntuotannossa. Voimakas uuden teknologian suosiminen energiatuen myöntämisessä heikentää myös ilmasto- ja energiatyön vaikuttavuutta, joka perustuu suurelta osin tavanomaisen tekniikan hyödyntämiseen.
Uuden teknologian energiainvestoinnit sisältävät usein teknis-taloudellisia riskejä, joiden kantokyky vaihtelee peruskunnissa ja niiden tytäryhtiöissä. Sen vuoksi ilmasto- ja energiatyössä joudutaan useimmiten päätymään vakiintuneeseen ja vaikuttavaan tekniikassa. Tavanomaisen tekniikan investoinnit voivat silti olla kalliita ja niiden takaisinmaksuaika voi olla pitkä. Rahoitettavien hankkeiden etusijajärjestys (6 § 4 momentti) on asetusluonnoksessa määritelty varsin tiukasti, mikä voi johtaa siihen, että energiatukea ei riitä uuden ja yleensä kalliin teknologian jälkeen tavanomaista tekniikkaa edustaville mutta vaikuttavammille hankkeille.
Kuntaliitto esittää, että energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen osalta investointien hyväksyttävien kustannusten raja säilytetään nykyisellä 10 000 euron tasolla (5 §, 3 momentti: täydennetään kustannusrajoja energiatehokkuussopimusten osalta).
Kuntaliitto esittää myös, että energiatuen koskevat edelleen myös uudisrakennusten tavanomaista teknologiaa (5 §, 5 momentti, 4 kohta: poistetaan) ja että polttoon perustuvat lämmöntuotantohankkeet säilytetään energiatukikelpoisten investointien joukossa (5 § 5 momentin 5 kohta: poistetaan).
Lisäksi rahoitettavien hankkeiden etusijajärjestystä (6 § 4 momentti) olisi Kuntaliiton mielestä muutettava kohtuullisemmaksi siten, että uuden teknologian hankkeiden rahoitus ei vaaranna tavanomaista tekniikkaa edustavien mutta vaikuttavien hankkeiden rahoitusta.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.