Lausunto Ylioppilastutkintolautakunnalle 15.4.2024 (87/03.01.00/2024), Kyösti Värri

Lausunto ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden uudistamisesta

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Ylioppilastutkintolautakunnan suunnitelmasta ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden uudistamisesta.

Ylioppilastutkintolautakunta aikoo uudistaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita. Tällä hetkellä yksipäiväisinä toteutettavat kokeet aiotaan jakaa kahdelle päivälle. Muutosehdotukset koskevat osittain myös kokeiden rakennetta, tehtäviä ja arviointikriteerejä.

Uudistus eittämättä lähentää suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita suomen tai ruotsin kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeisiin, jotka ovat jo kaksipäiväisiä. Oppimäärätkin ovat lukiokoulutuksessa rinnakkaisia toisilleen. Uudistusta puoltaa myös se, että lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistuksissa oppimäärien rakenteet ja sisällöt ovat lähentyneet toisiaan. Uudistetussa kokeessa käytettävät aineistot ja tehtävätyypit voisivat siten vastata nykyistä paremmin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin.

Ylioppilastutkintolautakunta perustelee muutosta myös kokelaiden ajankäytöllä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeissa. Suurin osa kokelaista käyttää kokeen suorittamiseen kaiken sallitun ajan. Suuri osa kokelaista myös kirjoittaa vastauksiaan aivan viimeistenkin tuntien aikana. Osalla kirjoittajista aika ei ole riittänyt esimerkiksi kirjoitelman viimeistelyyn. Lautakunnan esittämä muutos on siten kokelaiden kannalta perusteltu. Kokeen vaatimustaso on tarkoitus säilyttää entisellään.

Muutos ei lisäisi tutkintokerran koepäiviä tai vaatisi oppilaitoksilta tai koulutuksen järjestäjiltä juuri erityisiä lisäjärjestelyjä. Kun tällä hetkellä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet järjestetään toisena suomi tai ruotsi äidinkielenä ja kirjallisuus -koepäivänä, järjestettäisiin ne jatkossa samanaikaisesti molempina suomi tai ruotsi äidinkielenä ja kirjallisuus -koepäivinä. 

Lautakunnan esittämä muutos lisäisi yhdenmukaisuutta suomi tai ruotsi äidinkielenä ja kirjallisuus -kokeiden kanssa. On kuitenkin huomautettava, että esitetty muutos eriyttäisi suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet kauemmaksi vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen kokeista. Ne ovat yksipäiväisiä, eikä niitä ole tarkoitus muuttaa kaksipäiväisiksi. Päinvastoin vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen kokeet ovat ylioppilastutkinnon digitalisoitumisen myötä muuttuneet kaksipäiväisistä kokeista yksipäiväisiksi. Lisäksi saame äidinkielenä ja kirjallisuus -koe järjestetään yhtenä koepäivänä. Olisi siten hyvin perusteltavissa, että myös sekä suomi tai ruotsi äidinkielenä ja kirjallisuus -kokeet että suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet järjestettäisiin yksipäiväisinä. 

Kuntaliitto huomauttaa, että pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus kaavailee yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaamisen mahdollistamista lukiodiplomilla. On siten hyvin mahdollista, että vielä tällä vuosikymmenellä on syntymässä taito- ja taitoaineiden ylioppilaskoe. Mikäli taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe vaatii oman koepäivänsä, lisääntyvät ylioppilastutkinnon koepäivät. Tämä on ongelmallinen monelle koulutuksen järjestäjälle, jotka joutuvat käyttämään myös muussa käytössä olevia koetiloja.

Siksi on syytä aidosti harkita, onko tässä vaiheessa enää tarkoituksenmukaista lisätä kaksipäiväisten kokeiden määrää vai pyrkiä mieluummin kehittämään kokeita yksipäiväisiksi. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ylioppilastutkinnon keskeisiä kehittämistarpeita sekä tehdä ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi, esitti 18.4.2017 valmistuneessa raportissaan (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79746/OKM16_…) äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen muuttamista yksipäiväiseksi. 

Yhteenvetona Kuntaliitto toteaa seuraavaa:

  1. Tarkasteltaessa kapeasti ainoastaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden uudistamista, on Ylioppilastutkintolautakunnan ehdottama muutos perusteltu ja kannatettava.
  2. Tarkasteltaessa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita koko ylioppilastutkinnon osana ja ottaen huomioon muut ylioppilastutkintoon suunnitteilla olevat muutokset, ei Ylioppilastutkintolautakunnan ehdottama muutos ole kannatettava.  

Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa kokeiden rakenteesta, tehtävistä ja arviointikriteereistä. Mikäli kokeita päädytään uudistamaan ehdotetulla tavalla, olisi parempi noudattaa ylioppilastutkinnon uudistusten yleistä siirtymäaikaa, jolloin kaksipäiväiset kokeet olisi mahdollista järjestää aikaisintaan kevään 2027 tutkinnossa.
 

Suomen Kuntaliitto ry
 

Kyösti Värri
erityisasiantuntija  

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme