Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys asetuksesta.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tavoite on edistää rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistä sekä parantaa tilastoinnin tarkkuutta ja laatua. Kiertotalouden edistäminen on kannatettava ja tärkeä tavoite.
Rakentamislain 16 §:n mukaan hankkeeseen ryhtyvän tulee esittää purku- ja rakennusjäteselvitys rakentamis- ja purkamisluvan yhteydessä, jollei purkumateriaalin määrää voida pitää vähäisenä. Uudisrakentamishankkeissa tulee toimittaa tiedot kiinteistöltä pois kuljetettavista maa-aineksista.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys asetuksen mukaan korjaus- ja purkukohteiden osalta tiedot purettavista materiaaleista tulisi ilmoittaa painoyksikköinä asetuksessa esitetyn jaottelun mukaisesti. Vaarallisten aineiden määrä on ilmoitettava erikseen. Rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua tiedot tulee päivittää. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen ensisijaiseksi päivittämiskeinoksi on todettu jätelain mukainen siirtoasiakirja. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan (RakL 16§). Tietokannasta käytetään nimeä Purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmä.
1 § Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
Purkumateriaalin vähäisyys
Purkumateriaali ja rakennusjäteselvitystä ei edellytetä tehtäväksi rakentamislupaa edellyttävistä hankkeista, joissa purkumateriaalin määrä on vähäinen. Rakentamislupaa edellyttävät käyttötarkoituksen muutokset, korjaus ja muut muutostyöt ovat todennäköisesti laajuudeltaan sellaisia, että näihin liittyvän purkutyön yhteydessä syntyvän purkumateriaalin määrää ei voida pitää vähäisenä. Yksittäisen asunnon kylpyhuone- tai keittiöremontti ei edellytä rakentamislupaa. Sitä vastoin linjasaneeraus, joka pääsääntöisesti sisältää kylpyhuonesaneerauksen, edellyttää todennäköisesti rakentamislupaa. Suojellun rakennuksen julkisivumateriaalin muutos edellyttää todennäköisesti rakentamislupaa, kun taas ei suojellun osalta kunnat voivat päättää luvanvaraisuudesta rakennusjärjestyksissään. Luvanvaraisuuden ulkopuolelle voi jäädä varsin merkittäviäkin purkutöitä edellyttäviä toimenpiteitä.
2 § Purkumateriaalit
Pykälän 1 momentin mukaan arvio hankkeessa syntyvien purkumateriaalien määrästä olisi esitettävä painoyksikköinä. Perustelumuistion mukaan kuitenkin niissä tapauksissa, joissa painoa ei pystyttäisi soveltuvilla muuntokertoimilla laskemaan, voitaisiin määrä merkitä tilavuutena (m3). Kuntaliitto katsoo, että pykälän ehdoton vaatimus painoperusteisesta ilmoittamisesta ei vastaa perusteluissa todettua. Siksi olisi hyvä täydentää pykälän 1 momentin kohtaa ilmaisulla ensisijaisesti. Ehdotamme kohtaa muutettavaksi seuraavaksii: ”Rakentamis- tai purkamisluvan hakemisen tai purkamisilmoituksen tekemisen yhteydessä laadittavan selvityksen on sisällettävä arvio hankkeessa syntyvistä purkumateriaalien määrästä ensisijaisesti painoyksikköinä vähintään seuraavan jaottelun mukaisesti:”
Purkumateriaalien jaottelua koskevaan A-vaihtoehdon listaukseen on sisällytetty myös sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Kuitenkin suuri osa ko. laitteista on jätteinä luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi. Perustelumuistion mukaan ne voitaisiin raportoida pykälän 3 mukaisesti vaarallisia aineita sisältävinä purkumateriaaleina, mikäli laitteen sisältämät vaaralliset aineet ovat ilmeisiä. Toisaalta vaarallisia aineita sisältäviä purkumateriaaleja koskevassa 3 §:n 2 momentissa todetaan yksiselitteisesti, että vaarallisia aineita sisältäviä materiaaleja ei sisällytetä tämän asetuksen 2 §:n mukaiseen jaotteluun. Tämä toteamus estää tällöin suuren osan SER-laitteista ilmoittamisen 2 §:n mukaisessa luokittelussa eikä kyse voi olla ilmoittajan tekemästä valinnasta. Mikäli SER-laitteet halutaan pitää 2 §:n jaottelussa mukana, tulee pykälässä todeta, että kyse on vaarattomista SER-laitteista.
Asetuksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoa purkumateriaalien jaotteluun. Vaihtoehto B:n materiaalijaottelu noudattaisi sellaisenaan jätteitä sääntelevän valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 26 §:n mukaista rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvoitetta. Vaihtoehto A:ssa jätteitä olisi jaoteltu hieman toisella tavalla, osin tarkemmin lajikohtaisesti ja osin laajempana kokonaisuutena (esim. eristeet vs. mineraalivillaeriste). Kuntaliiton näkemyksen mukaan käytettyä jaottelua ei ole välttämätöntä kytkeä jäteasetuksen 26 §:ään, mikäli vaihtoehto A voidaan katsoa käytännönläheisemmäksi. Em. 26 § velvoittaa lajittelemaan vähintään pykälässä mainitut jätelajit työmailla, mutta ei estä toimijoita harjoittamasta velvoitetta tarkempaa ja laajempaa lajittelua halutessaan. Jäteasetuksen 26 § on joka tapauksessa suoraan toimijoita velvoittavaa lainsäädäntöä huolimatta nyt säädettävästä tietojärjestelmästä. Kuitenkin johdonmukaisuuden vuoksi ja tukemaan erilliskeräysvelvoitteen toimeenpanoa olisi hyvä, että vaihtoehdossa A säilytettäisiin jaottelussa mukana vähintään samat jätelajit, kuin jäteasetuksen 26 §:ssä on esitetty, vaikka jätelajia ei määrällisesti paljon syntyisikään ja vaikka luokittelu muutoin tarkentuisi ja järjestelmä mahdollistaisi myös muiden kuin velvoitteen piirissä olevien jätteiden ilmoittamisen. Siksi emme poistaisi paperi ja kartonkijätettä vaihtoehdon A jaottelusta.
Kummassakaan vaihtoehdossa ei ole mukana jätelajina sekalaista rakennusjätettä, vaikka usealla työmaalla sellaistakin vielä syntyy. Osa jätteistä jäänee ilmoittamatta, jos niille ei ole löydettävissä sopivaa luokitusta. Kiertotalouden edistäminen ei näkemyksemme edisty sillä, millainen jaottelu on luokituksessa käytössä, vaan sillä, miten työmailla käytännössä toimitaan. Jätteiden jaottelun tulisi siksi olla sellainen, että se on toimijoiden kannalta käytännönläheinen ja ymmärrettävä.
3 § Vaarallisia aineita sisältävät purkumateriaali
Katso kohdassa 2 § lausuttu
4 § Maa- ja kiviainekset
Ei lausuttavaa
5 § Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen päivittäminen
Pykälän mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on rakentamislain 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua huolehdittava, että lupa- tai ilmoitusvaiheessa tehty selvitys päivitetään käyttäen ensisijaisesti jätelain (646/2011) 121 §:n mukaisia siirtoasiakirjojen tietoja.
Perustelumuistion mukaan jätetietojen päivitys tapahtuisi jätteen siirtoasiakirjoista SIIRTO-rekisteriin siirrettyjen tietojen pohjalta. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän tai hänen valtuuttamansa asiantuntijan olisi tarkastettava tiedot ja varmistettava niiden oikeellisuus. Suurelta työmaalta lähtevien kuormien määrä on huomattava ja siksi tarkistamis-/varmistamismenettelyn toteutuksella ja tietojen kokoamistavalla on suuri vaikutus aiheutuvaan työmäärään.
Selvityksen päivittämistä siis täsmennetään perustelumuistiossa, mutta senkin mukaan jää epäselväksi, millä teknisillä tavoilla siirtoasiakirjatietoja on mahdollista hyödyntää. Saako tietoja esimerkiksi siirrettyä sähköisesti SIIRTO-rekisteristä suoraan Purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmään vai tapahtuuko tämä tiedon kokoaminen ja siirtäminen käsin esim. taulukkolaskentaohjelmien välityksellä, jolloin kyse on työläästä prosessista?
Siirtoasiakirjarekisteriä tulisi voida hyödyntää automaattisena tietolähteenä, josta tieto olisi siirrettävissä rajapintojen kautta suoraan toiseen järjestelmään, siltä osin kuin se on mahdollista. Toisaalta kaikkia ilmoitettavia materiaaleja, kuten pilaantumattomat maa-ainekset, ei löydy siirtoasiakirjarekisteristä, koska niiden kuljettaminen ei vaadi siirtoasiakirjan laatimista. Ilmoittamismenettelyyn liittyvä tekninen toteutus vaikuttaa olennaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvälle menettelystä aiheutuvaan hallintokuormaan. Onkin tärkeää, että tietojärjestelmän kehitysprosessissa mahdollistetaan sujuva tietointegraatio eri järjestelmien välillä.
6 § Tietojen ilmoittaminen
Ei lausuttavaa
7 § Voimaantulo
RakL 16 § astuu voimaan 1.1.2025. On toivottavaa, että Purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmään käytettävissä lain voimaan tultua.
Ehdotuksessa ei, Kuntaliiton edellä mainitun mukaisesti, oteta kantaa purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmän toimivuuteen ja rajapintoihin suhteessa muihin viranomaisjärjestelmiin kuten siirtoasiakirja-järjestelmään. Perustelumuistion mukaan valvontaviranomaiset voisivat käyttää uutta tietojärjestelmää osana jätteen käsittelyyn liittyvien epäkohtien valvontaa. Tämä edellyttäisi tietojen suoraa siirtymistä valvontaviranomaisten järjestelmiin tai vähintään suoria käyttöoikeuksia uuden järjestelmän tietoihin. Päällekkäisten, valvontaa hyödyntävien järjestelmien rakentamien on vastoin yleisiä tietohallintoperiaatteita ja lisäävät vain valvonnan hallinnollista taakkaa. Materiaalihyödyntämisasteen seuranta kuuluu ensisijaisesti jätteen haltijoille itselleen. Jätelain valvontaviranomisilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta valvoa purkujätteen materiaalihyödyntämisastetta. Kuntaliitto edellyttää, ettei uudella järjestelmällä luoda uutta valvontavelvollisuutta valvontaviranomaisille.
Asetuksessa ei ole mainittu missään kohden valvontaviranomaisen pääsy tai katseluoikeudesta Purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmään.
Rakentamislain 61 § määrää rakentamisluvan liitteistä, jotka tulee toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Purkumateriaali ja rakennusjäteselvitys ei ole rakentamislupahakemuksen liite, eikä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä ole mainintaa rakennuksen purkamista koskevissa säädöksissä RakL 55 § ja 56 §. Selvitys tulee rakentamislain RakL 16 § mukaan esittää rakennusvalvontaviranomaiselle, muttei toimittaa. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen esittäminen ei juurikaan lisää rakennusvalvontaviranomaisen työtä.
Selvityksen laatija voi olla hankkeeseen ryhtyvä itse tai hänen avustajansa. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa selvityksen oikeellisuudesta ilmoitettujen materiaalien ja niiden määrien osalta. Ei ammattirakentajalle tehtävä voi olla haasteellinen, joten selvityksen laadinnan tueksi tarvitaan ohjeita ja erilaisia malliesimerkkejä. Haitta-aineiden määrää on mahdollista arvioida haitta-ainekartoituksen perusteella. Kuntaliitto on esittänyt joitakin kommentteja pykäläkohtaisten kommenttien yhteydessä.
Purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmään toimitettava purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tavoitteena on osaltaan edesauttaa kiertotalouden mukaista talousmallia, mitä voidaan pitää tärkeänä ja kannatettavana tavoitteena.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen esittäminen rakennusvalvonta-viranomaiselle ei juurikaan lisää viranomaistyötä, eikä sillä siten ole merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Paula Mäenpää
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.