Lukiokoulutus

Sininen maaliroiske oikea ylänurkka

Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta, joka antaa valmiudet lukion jälkeiseen, etenkin korkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.  

Lukiokoulutuksen järjestämiseen ei kunnilla tai muilla toimijoilla ole velvollisuutta. Sen sijaan lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja myös valtio voi järjestää lukiokoulutusta.

Lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen. Valtaosa nuorten lukiokoulutuksen opiskelijoista hakeutuu lukiokoulutukseen valtakunnallisen yhteishaun kautta, mutta koulutuksen järjestäjä voi päättää myös jatkuvan haun hyödyntämisestä.

Lukiokoulutuksen oppimäärän tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Opiskelijalla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus käyttää opintoihin neljä vuotta. Lukiokoulutusta järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Nuorille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot mitoitetaan päätoimista opiskelua varten (150 opintopistettä) ja aikuisille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot sivutoimista opiskelua varten (88 opintopistettä).

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus muodostaa oppimäärän, jonka tavoitteellinen suorittamisaika on yksi vuosi (50 opintopistettä). Se on tarkoitettu maahanmuuttajille ja vieraskielisille.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista, oppiaineista, opintojen rakenteesta sekä opintojen laajuuksista. Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet määrittävät opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (14.12.1998/986) on kuvattu opetushenkilöstön kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii paikallisen opetussuunnitelman, jossa päätetään tarkemmin opetuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoille tarjottavista opintojaksoista ja opetuksen toteuttamisesta. Opetussuunnitelma laaditaan erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuja lukiokoulutuksen oppimääriä ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärää varten, sekä erikseen suomen, ruotsin ja saamen kielillä ja tarvittaessa muilla kielillä annettavan opetuksen oppimääriä varten.

Lukiokoulutukseen liittyvää lainsäädäntöä

Lukiolaki

Lukiolaki (714/2018)external link

Lukiolaki (629/1998)external link (kumottu)

Lukioasetus

Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta (810/2018)external link

Lukioasetus (810/1998)external link (kumottu)

Tavoitteet ja tuntijako

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme