Kustannuslaskenta
Esittelemme aineistoa, jonka tavoitteena on palvella kuntien sisäistä laskentaa.
Kustannuslaskennan osa-alueita ovat:
- budjetoinnissa ja talouden suunnittelussa tarvittavan informaation tuottaminen
- tuotekohtaisten kustannusten selvittäminen
- hinnoittelun menetelmät
- katetuottolaskenta
- investointien edullisuusvertailut
-
tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi.
Kunta-alalla kustannuslaskentaan liittyy myös maksuja ohjaava lainsäädäntö, verotuskysymykset ja valtionosuusjärjestelmät.
Lue lisää:
Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille
***Kustannuslaskentaopasta päivitetään parhaillaan. Uusi versio julkaistaan tällä sivulla alkuvuodesta 2027.***
Kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat vertailukelpoista, luotettavaa ja läpinäkyvää tietoa toimintansa kustannuksista.
Palvelujen kilpailuttaminen, tuottavuuden parantaminen ja tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotto edellyttävät palvelujen tuotteistamista, omakustannusarvon selvittämistä sekä toiminta- ja investointivaihtoehtojen edullisuusvertailujen tekemistä.
Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille on käsikirja, jossa annetaan ohjeistusta vertailukelpoiseen hinnoitteluun, kustannusvaikuttavuuden arviointiin sekä kannattavuus- ja investointilaskelmien tekemiseen.
Tällä sivustolla on julkaistuna Excel-laskentapohjia, jotka ovat samoja laskuesimerkkejä kuin julkaisussa. Esimerkkilaskelmat on julkaistu myös nettiversiona, jotta niiden soveltaminen käytäntöön olisi mahdollisimman yksinkertaista.
Kustannuslaskentaoppaan liitteet:
Liite 2: Investointikannattavuuslaskuri
Edullisuusvertailut
Edullisuusvertailut ovat kustannuslaskennan olennainen osa.
Edullisuusvertailuja voidaan tehdä:
- eri investointien välillä
- investoinnin ja leasingin ja vuokraamisen välillä
- oman toiminnan ja ostopalvelujen välillä
Yleensä investointilaskennassa on otettava huomioon seuraavat lähtötiedot:
- hankintahinta
- käyttökustannukset
- pitoaika
- jäännösarvot
- aiheutuneet tuotot ja/tai kustannussäästöt
- sekä korko investointiin sitoutuneelle pääomalla
Myös laatu pitäisi ottaa vertailulaskelmassa huomioon.
Liitteet:
Annuiteettilaskuri
Annuiteettimenetelmä
Laskuri vertaa investoinnin vuotuista pääomakustannusta (annuiteettia) vuosittaiseen tuottoon. Liittyy Kustannuslaskentaoppaan kunnille ja kuntayhtymille liitteeseen 1.
| Tulokset | Vaihtoehto A | Vaihtoehto B |
|---|---|---|
| Annuiteetti €/v | – | – |
| Vuosittainen tuotto €/v | – | – |
| Erotus €/v | – | – |
Miten laskuri laskee?
Annuiteetti on se tasasuuruinen vuotuinen erä, jolla hankintakustannus ja sille laskettu korko katetaan pitoajan kuluessa, kun jäännösarvo vähennetään. Kaava vastaa Excelin funktiota MAKSU(korko; pitoaika; -hankintakustannus; jäännösarvo):
A = (H · (1+i)n − J) · i / ((1+i)n − 1)
jossa H = hankintakustannus, J = jäännösarvo, i = laskentakorkokanta ja n = pitoaika vuosina. Kun korko on 0 %, A = (H − J) / n.
Erotus = vuosittainen tuotto − annuiteetti. Positiivinen erotus tarkoittaa, että investointi on kannattava valitulla laskentakorkokannalla. Vaihtoehtoja verrattaessa edullisempi on se, jonka erotus on suurempi.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
- valtionosuusasiat
- TE -uudistuksen raha-asiat, osa TE -muutostukitoimistoa
- taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
- kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu