Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Valtionosuudet ovat merkittävin osa kuntiin kohdistuvaa valtionapujärjestelmää. Valtionosuudet tulevat kunnille laskennallisin perustein ja maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Sen lisäksi kunnille voidaan myöntää hakemuksesta valtionavustuksia.

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa.

Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta:

  1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta
  2. tulopohjan tasauksesta

Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.  

Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. 

Myös kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 

  1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 
  2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä.

Avaa kaikki

Kunnan peruspalveluiden valtionosuus

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät:

  • sosiaali- ja terveydenhuolto 
  • varhaiskasvatus
  • esi- ja perusopetus 
  • kirjastot 
  • yleinen kulttuuritoimi 
  • asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus
     

Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, kuten veromenetysten kompensaatio.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan vuonna 2010. Edellisen kerran peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntöä muutettiin valtionosuuden määräytymisperusteiden osalta vuonna 2015.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus maksetaan kunnille osana yhdistettyä valtionosuusmaksatusta jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus

Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.

Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä ydinvoimalaitosten kiinteistövero. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai tasausvähennyksen määrään.

Mikäli laskennallinen verotulo on pienempi kuin tasausraja, kunta saa tasauslisää. Tuolloin kunnan valtionosuutta lisätään 80 prosentin osuudella kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Kunnan valtionosuuksiin tehdään puolestaan tasausvähennys, mikäli sen laskennalliset verotulot ovat suuremmat kuin tasausraja. Tasausvähennys on lievästi progressiivinen, ja se on vähintään 30 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta.

Vuonna 2021 tasauslisää saa 265 kuntaa vajaat 1,5 miljardia euroa. Tasausvähennyskuntia on 28, ja vähennyksen määrä noin -700 miljoonaa euroa.

Lisätietoa muualla verkossa:

Artikkeli aiheesta valtiovarainministeriön sivuilla

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 29 §

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus:

  • lukiokoulutukseen ja
  • ammatilliseen koulutukseen

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan.

Perusopetuksen oppilaskohtaista lisärahoitusta myönnetään:

  • lisäopetukseen
  • maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen
  • muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen
  • korotuksena pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville perusopetuksen oppilaille
  • sisäoppilaitoslisänä ja koulukotikorotuksena
  • joustavan perusopetuksen lisänä

Lisäksi myönnetään rahoitusta: 

  • yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen
  • ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen
  • aamu- ja iltapäivätoimintaan
  • taiteen perusopetukseen
  • liikuntatoimintaan ja nuorisotyöhön ja
  • museoille, teattereille ja orkestereille

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille osana yhdistettyä valtionosuusmaksatusta jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. 

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Opetushallitus: Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Kotikuntakorvaukset

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan.

Kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kunnan ei siis tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnalle myönnettyä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta.

Kunnan kirjanpidossa kotikuntakorvauksia ei kuitenkaan käsitellä valtionosuutena, vaan kotikuntakorvaukset esitetään kunnan talousarviossa ja tilinpäätöksessä toimintamenoina ja toimintatuloina. Kotikuntakorvausta koskevat lakipykälät löytyvät kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta säädetyn lain 8. luvusta.

Lausunto 93: Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takaisinperinnän palautusten käsittely kunnan kirjanpidossa
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.2010

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset

Kotikuntakorvaustulot ja -menot perustuvat kotikuntakorvauksen perusosaan, jonka valtiovarainministeriö päättää vuosittain, ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä 31.12. tilastointiajankohdan tilanteesta (vuoteen 2022 asti) ilmoittamaan oppilasmäärään. Vuodesta 2023 alkaen oppilastietojen poiminta-ajankohtaa aikaistuu vuoden viimeisestä päivästä joulukuun 15. päivään. Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen (HE 164/2021 vp), ja laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2022. Vuoden 2023 kotikuntakorvaus perustuu näin ollen oppilastietoon ajankohdan 15.12.2021 mukaan.

Kotikuntakorvaus =
   0,61 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6-vuotiaat
+ 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7-12-vuotiaat
+ 1,60 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 13-15-vuotiaat

Kotikuntakorvauskysely esi- ja perusopetuksen oppilastiedoista toteutetaan Opetushallituksen ylläpitämän KOSKI-tietovarannon kautta. Tilastokeskus yhdistää tiedon oppilaiden kotikunnasta väestörekisteritiedoista. Kotikuntakorvaus perustuu varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevaan tilanteeseen. Esimerkiksi vuoden 2022 kotikuntakorvaukset perustuvat loppuvuoden 2020 tilanteen mukaisiin oppilastietoihin.

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus

Suomen Kuntaliitto on antanut 19.11.2020 yleiskirjeessään (12/2020) suosituksen lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden korvauksen määräytymisestä vuonna 2020.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 §:n 3 momentin mukaan kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia (kuluja) vastaavan korvauksen. Korvauksen maksuvelvollisuus perustuu lakiin, eikä erillisiä kuntien välisiä sopimuksia tältä osin tarvita.

Korvauksen perusteena käytettävien kustannusten laskentaan ei ole tullut muutoksia aiemmista vuosista. Pääperiaatteiltaan vuoden 2020 laskutus tehdään kuten aiemmin. Viimeisin muutos laskutuskäytänteisiin tuli lakimuutoksen yhteydessä vuonna 2014 (HE 66/2013).

Opetuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa oppilaasta aiheutuvat kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta. Laskusta tai sen liitteestä tulee ilmetä korvauksen laskentaperusteet.

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Vuoden 2021 harkinnanvaraiset päätetty: 30 kunnalle valtionosuuden korotusta

Valtioneuvosto on 25.11.2021 tekemällään päätöksellä myöntänyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 30 kunnalle yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta haki 82 kuntaa, ja haettu summa oli yhteensä 144 miljoonaa euroa.

Myönnetyt korotukset ovat 250 000–2 200 000 euroa. Suurimman 2,2 miljoonan euromääräisen korotuksen saivat Hyvinkää, Kirkkonummi ja Vaasa. Asukasta kohti laskettuna korotukset ovat kuitenkin saajajoukon pienimmät 33–55 euroa. Suurimmat korotukset asukasta kohti ovat 185 euroa. Kaikkiaan 17 kunnan korotukset ovat vähintään 150 euroa asukasta kohti.

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle ehtoja, jotka koskevat kunnan talouden tervehdyttämistä. 

Valtiovarainministeriön mukaan kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, koronaepidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, verotulojen yleisellä vähenemisellä, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, valtionosuusleikkauksilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Kuntia on vertailtu niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2019–2020 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat on saatu taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä on painotettu vuoden 2020 tilinpäätösten tietoja. 

Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2021 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2021. 

Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2021 aikana merkittävästi.

Valtiovarainministeriön tiedote aiheesta 25.11.2021

Lista korotusta hakeneista ja saaneista kunnista ja myönnetyt summat 

Vuonna 2020 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa. Hakemuksen jätti kaikki 149 kuntaa, ja haettu summa oli yhteensä lähes 346 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 jaossa oli 10 miljoonaa euroa, ja hakijoita oli 89, joista tukea sai 21.

tags
Mikko Mehtonen

Mikko Mehtonen

Kehityspäällikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö, Kuntatalous
+358 9 771 2645, +358 50 592 8986
Vastuualueet
  • valtionosuusasiat
  • Sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskelmat
  • taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
  • kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu