Kuntaliitto torjuu pakkoliitokset ja kannustaa kuntien omiin toimiin

(Kuntaliitto tiedottaa 16.1.2013) Kuntaliitto suhtautuu kielteisesti kuntarakennelain muutosesitykseen, joka lisäisi hallituksen mahdollisuuksia kuntaliitoksiin suurilla kaupunkiseuduilla vastoin kuntien omaa tahtoa. Liitto korostaa edelleenkin kunnallista itsehallintoa ja kuntien omaa aktiivisuutta parhaiden tulosten aikaansaamiseksi.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta keskusteli lainmuutosesityksestä torstaina. Työvaliokunta katsoi, että valtioneuvoston toimivallan lisääminen esitetyllä tavalla on vastoin kunnallisen itsehallinnon henkeä. Työvaliokunnassa ovat edustettuina kaikki Kuntaliiton hallituspuolueet: SDP, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät.

Aiemmin liiton hallitus on todennut, että kaupunkiseuduillakin tulee tavoitteena olla toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Liiton hallitus on linjannut, että kunta- ja palvelurakennemuutokset pitää tehdä paikallisista aloitteista ja paikallisilla päätöksillä.

Kuntaliitto tukee kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämistä. Riippumatta siitä, muodostuuko kaupunkiseutu yhdestä tai useammasta kunnasta, seutujen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.

Kuntien pakkoliitokset olivat mahdollisia yleisen edun nimissä vuoteen 1993 asti. Pakkokuntaliitoksia tehtiin 1940-luvulla neljä, 1950-luvulla kaksi, 1960-luvulla kuusi ja viimeiset kahdeksan 1970-luvulla. Kuntajakoa on myös mahdollista muuttaa säätämällä muutoksesta suoraan lailla.

Voimassa olevan kuntarakennelain mukaan kokonaisten kuntien pakkoliitos on mahdollinen taloudellisesti erittäin vaikeassa asemassa olevien kriisikuntien kohdalla tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella, jos kunnallisessa kansanäänestyksessä ao. kunnan asukkaiden enemmistö puoltaa kuntaliitosta. Nyt valtiovarainministeriössä valmistellussa muutosesityksessä ei ole perusteena palvelujen turvaamisen välttämättömyyskriteeri, eikä se täytä lain mukaisia demokratiaedellytyksiä.

Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja Antti Lindtman, p. 040 577 6255
Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Markku Andersson, 0400 653 403
Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tapani Tölli, p. 050 511 3180

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen, p. 0400 850 232

Tagit