Kehysriihen ratkaisut oikeansuuntaisia - kustannukset arvioitava oikein

(Kuntaliitto tiedottaa 26.3.2014) Kuntaliitto pitää kehysriihen ratkaisuja oikeansuuntaisina mutta kantaa huolta alimitoitetuista kustannusarvioista ja lisätehtävistä. Liitto pitää hyvänä, että säästöjen painopiste kohdistettiin valtion menosäästöihin eikä kuntien valtionosuusleikkauksiin, kuten aiempina vuosina.

- Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hallituksen rakennepoliittisen ohjelman osana päätetty kuntien tehtävien ja velvoitteiden purku miljardilla eurolla toteutetaan. On välttämätöntä, että hallitus päättää näistä asioista ensi syksyn budjettiriihessä uskottavalla tavalla. Tässä yhteydessä myös kuntien henkilöstön kelpoisuusehtoja, erilaisia ryhmäkokosäädöksiä sekä määräaikoja tulee joustavoittaa, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kuntaliitto on huolissaan siitä, että kehysratkaisuun sisältyy lukuisia uudistuksia, joiden kustannuksia aliarvioidaan tai rahoitussuhteita muutetaan. Näistä merkittävimpiä ovat oppivelvollisuuden pidentäminen ja kotihoidon tuen perusteiden muutokset.

- Nämä muutokset voivat enimmillään aiheuttaa yhteensä jopa yli 200 miljoonan euron lisäkustannukset. Ratkaisujen kustannukset on arvioitava oikein, vaatii Kietäväinen.

- Merkittävin budjettiriiheen siirtyvä asia on työmarkkinatukiuudistus, jonka kuntataloutta kiristävä vaikutus on aiemmin valtion arvion mukaan noin 150 miljoonaa euroa. Kuntaliitto vaatii, että uudistus tehdään siten, ettei se kiristä kuntien taloutta. Kunnille tulee antaa riittävä toimivalta vastata vaikeasti työllistyvien aktivoinnista.

Ratkaisut toisen asteen koulutuksen rahoituksessa johtavat valtion rahoitusosuuden vähenemiseen.  Tämä nostaa kuntien rahoitusosuuden yli seitsemäänkymmeneen prosenttiin samalla kuin kuntien vaikutusmahdollisuudet toiminnan järjestämiseen ja kustannuksiin pienenevät. Liitto on huolissaan toisen asteen koulutuksen saavutettavuudesta.

Kuntaliitto vastustaa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen poistamista, sillä se kohdistuu erityisesti rakennemuutospaikkakuntien palvelujen rahoitukseen. Perusväylänpidosta vähennetään 100 miljoonaa, joka vyöryttää väylänpidossa edelleen kustannusvastuuta kunnille.

- Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle on kannatettavaa, mutta myös rahoitus tulee samassa yhteydessä siirtää kunnilta valtiolle, vaatii Timo Kietäväinen.

Liitto pitää myönteisenä myös päivähoito-oikeuden rajaamista. Pelastustoimen osalta on tärkeää, että nyt on päätetty hakea todellisia säästöjä, eikä teknisiä hallintorakenneuudistuksia, jotka vain lisäisivät kustannuksia.

Kuntaliitto ei voi hyväksyä valtion kuntatalouden uuden ohjausjärjestelmän toteuttamista siten, että tasapainoa haetaan ensisijaisesti valtionosuuksien leikkauksien eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen kautta. Kuntien tuottavuuden esteitä on poistettava.

- Puolet julkisen talouden kestävyysvajeesta kohdistuu kuntiin. Tämän ratkaisemiseksi on kunnille annettava riittävät keinot ja riittävä aika, huomauttaa Timo Kietäväinen.

Veronkiristysten kohdennus toimiva

Kuntaliitto pitää oikeansuuntaisena, että veronkorotukset kohdennetaan valmiste- ja haittaveroihin sekä pääomatuloverotukseen ja suurituloisten verotukseen. Kuntien kannalta on myönteistä, että kiinteistöveron kehittämistä jatketaan. Myönteistä on myös, että asiakasmaksuja kehitetään.

Kuntapalvelujen rahoituksen kannalta on ratkaisevaa, että kuntaverojen vähennysten korotukset korvataan kunnille täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043 
Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999
Reijo Vuorento, apulaisjohtaja, kuntatalous, p. 050 66 741
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 7515175

 

Lisää aiheesta

Tagit