Koulutuksen rahoitus ja saavutettavuus huolettavat Kuntaliittoa

(Kuntaliitto tiedottaa 13.11.2014) Koulutuksen rahoituksen on oltava pitkäjänteistä, arvioi Kuntaliiton hallitus 12.11.2014 lausunnossaan koulutuksen järjestämis- ja rahoituslakiesityksistä. Uudistukset koskevat lukio- ja ammatillista koulutusta sekä vapaata sivistystyötä.


Rahoituslakiesityksen mukaan lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoitus ei enää perustuisi laissa säädettyyn kustannuspohjaan, vaan talousarvioon. Lisäksi vuoden 2017 alusta koulutusta rahoitettaisiin yhä enemmän suoritusten ja tulosten, ei opiskeluajan mukaan.

Kuntaliiton mielestä ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoituksen tulisi vastaisuudessakin perustua kustannuspohjaan. Puhdas talousarvioperusteinen rahoitus on ongelmallinen, sillä rahoituksen pitäisi olla koulutuksen järjestäjien kannalta pitkäjänteistä ja ennakoitavissa. Siten koulutusta kyetään tarjoamaan kattavasti koko maassa.

Kuntaliitto vastustaa vaikuttavuuteen perustuvan rahoituksen ulottamista lukiokoulutukseen ja sen osuuden kasvattamista ammatillisessa koulutuksessa.

– Vaikuttavuusrahoitus soveltuu huonosti nuorten koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän pitää huolehtia siitä, että kaikki, myös heikoimmat opiskelijat, saavat tutkintonsa suoritettua, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Uudessa rahoitusjärjestelmässä tulee varmistaa riittävä perusrahoitus koko ikäluokan kouluttamiseen ja oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimiseen. Perustuslain mukaan valtion tulee varmistaa koulutuksen perusrahoituksen tosiasiallinen riittävyys.

Koulutusverkon harventaminen lisää majoitustarvetta

Koulutuksen järjestämistä koskeva lakiesitys pyrkii tiivistämään lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa. Kuntaliitto pelkää uudistuksen heikentävän koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta.

– Toisen asteen opiskelijan tulee voida asua kotona. Jos koulutusverkko harvenee merkittävästi, oppilaiden majoitustarve kasvaa, Päivärinta sanoo.

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkolla on myös keskeinen vaikutus kuntien ja alueen elinvoimaan. Järjestäjille pitää taata riittävästi toimivaltaa tehdä paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja.

Kuntaliitto kannattaa lakiesityksen kirjausta, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitosverkosta. Järjestämislupien myöntämiskriteerit tulee säätää hakijoille riittävän selkeiksi. Ammatillinen ja lukiokoulutus on syytä säilyttää erillisinä koulutusmuotoina.

Lakiesitysten taustalla ovat koulutuksen toimintaympäristön muutokset sekä taloudellisen säästöjen tarve. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 alusta alkaen. Lakiesitysten lausuntoaika oli lyhyt, minkä vuoksi kunnat ja koulutuksen järjestäjät eivät ehtineet perehtyä niihin riittävästi.

Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, puh. 050 590 4796

 

Lisää aiheesta

Tagit