Tiedote, 

Kunnat ennakoivat sähköisten ylioppilaskirjoitusten lisäävän etenkin laitehankintakustannuksia

(Kuntaliitto tiedottaa 3.4.2014) ​Kunnat arvioivat sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirtymisen vaativan investointeja etenkin laitehankintoihin, selviää Kuntaliiton ja FCG:n toteuttaman kuntien tietotekniikkakartoituksen lukioita käsittelevästä osasta. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kunnista ennakoi joutuvansa investoimaan uusiin tietokoneisiin. Lähes kaikki vastanneet kunnat ilmoittivat muutosten edellyttävän myös opettajille järjestettävää täydennyskoulutusta.

Suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista ei ole ainakaan vielä huomioinut investointitarpeita talousarvioissaan.

– Siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin vaatii kunnilta paljon resursseja, ja ainakaan toistaiseksi valtio ei ole varannut rahoitusta sähköistämiselle. Valtion tulisi myöntää lukiokoulutuksen järjestäjille rahoitusta, jotta ylioppilaskirjoitukset saataisiin hoidettua vaaditulla tavalla. Pelkästään rehtoreiden ja opettajien varustaminen tietokoneilla tulee maksamaan yli 2,2 miljoonaa euroa, arvioi erityisasiantuntija Kurt Torsell.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2016 alkaen. Ensimmäisenä sähköisesti voi suorittaa saksan lyhyen ja pitkän oppimäärän sekä maantieteen ja filosofian ylioppilaskokeet. Kaikkien aineiden kirjoitusten on määrä siirtyä sähköisiksi kevääseen 2019 mennessä.

Tietotekniikkakartoitukseen vastasi puolet kaikista Manner-Suomen kunnista. Vastaukset kattoivat hieman yli 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.

Kyselyssä kartoitettiin kattavasti kuntien tietotekniikan nykytilaa loppuvuodesta 2013. Kartoituksen muut osat, jotka käsittelevät peruskoulujen tieto- ja viestintätekniikan välineitä, sähköisiä oppimisympäristöjä ja -alustoja, oppimateriaaleja sekä opetushenkilökunnan taitoja tieto- ja viestintätekniikassa julkaistaan 23. huhtikuuta. 

Lukiot hyödyntävät verkkotyökaluja entistä tehokkaammin

Lähes jokaisella (94 %) kyselyyn vastanneista kunnista on käytössään sähköinen oppimisalusta, jota lukiot käyttävät toiminnassaan. Kaikilla yli kahdenkymmenentuhannen asukkaan kunnista oli käytössään oppimisympäristö.

Oppimisalustoilla jaetaan yleisimmin sähköisiä oppimateriaaleja ja tehdään kotitehtäviä. Mahdollisuus tehdä kokeita sähköisessä oppimisympäristössä on 68 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista.

Myös sähköinen yhteistyöjärjestelmä on käytössä lähes kaikissa vastanneissa kunnissa (97 %).

Kaikissa kunnissa yhteistyöjärjestelmällä voidaan lukea opiskelijakohtaisia ilmoituksia esimerkiksi poissaoloista ja koetuloksista. Yhdeksässä kunnasta kymmenestä järjestelmässä voidaan tehdä myös kurssivalintoja.

Langaton verkko on rakennettu lukioihin 96 prosentissa kyselyyn vastanneista Manner-Suomen kunnista. Niissäkin kunnissa, joissa langaton verkko vielä puuttuu, kaavaillaan sellaisen käyttöönottoa.

– Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osaaminen on tärkeä osa nykyajan ja tulevaisuuden yleissivistystä ja tämä osaaminen tulee taata kaikille nuorille. Siihen pääsemme ainoastaan kohdentamalla niukat resurssit oikein, valtion, kuntien ja muiden kumppanien sekä sisällöntuottajien yhteistyöllä, Torsell toteaa.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Kurt Torsell, Kuntaliitto, p. 0500 703 117

 

Lisää aiheesta

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme