Johtaja Leena Karessuo, Suomen Kuntaliitto, avaus kuntien 7. ilmastokonferenssissa Tampereella 8.5.2014
(Kuntaliitto tiedottaa 8.5.2014) - Joukkoliikenteen tuen leikkaaminen ja polttoaineverotuksen korottaminen eivät ole valtiolta kovin johdonmukaista ilmastopolitiikkaa, sanoi Kuntaliiton johtaja Leena Karessuo avatessaan kuntien ilmastokonferenssin Tampereella torstaina 8.5.
- Onnistunut ilmastotyö vaatii kaikilta osapuolilta kunnianhimoisia tavoitteita ja johdonmukaista sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Kunnat odottavat valtiolta yhteistä vastuunkantoa ja toisaalta lainsäädännön kautta välineitä ilmastotavoitteiden toteuttamiseen - sekä muutoksen hillintään että sen vaikutuksiin varautumiseen, Karessuo sanoi.
Joukkoliikenteen osuuden pitäminen edes nykyisellä tasolla vaatii suuria panostuksia erityisesti kaupunkiseuduilla. Karessuon mukaan kuntien kannettavaksi on jätetty liian suuri vastuu.
- Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan valtion panosta. Valtion tulee kantaa oma vastuunsa yhdyskuntien tulvasuojelusta. Todetuilla 21 tulvariskialueella laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien toteutuminen on varmistettava.
- Vaikka ilmastonmuutos on viime kädessä globaali ilmiö, se on myös mitä suurimmassa määrin paikallinen kysymys. Kuntien rooli on tärkeä, mutta onnistunut ja vaikuttava paikallinen ilmastotyö edellyttää laajaa yhteistyötä ja kumppanuutta.
- Kunta tarvitsee kumppanikseen valtion, järjestöt, tutkimuslaitokset, yksityisen sektorin ja ennen kaikkea kaikki kunnan toimialat - ja tietysti myös asukkaat. Ilmastotyö kunnissa ei ole vain ilmastovastaavien tai ympäristösektorin asia, vaan kaikille yhteinen asia.
Kuntien kannattaa hyödyntää EU:n rahoitusmahdollisuudet. Suomen Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmassa vuosille 2014-2020 on tavoitteena osoittaa vähintään noin 190 miljoonaa euroa vähähiilistä taloutta tukevaan toimintaan. EU:n ohjelmatyöllä tuetaan tavoitetta saada Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä.
- Unohtaa ei myöskään pidä innovatiivisia rahoituskeinoja, joita esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeihin on tarjolla.
Tuore IPCC:n raportti toteaa, että päästöt ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2010 välillä vielä nopeammin kuin edellisinä kolmena vuosikymmenenä.
Karessuo uskoo, että tilanne voidaan korjata, mutta se edellyttää laajaa uusien teknologioiden käyttöä, yhteistyötä ja käyttäytymisen muutoksia.
- Ilmaston hyväksi tehtävä työ voi tarkoittaa myös uutta elinvoimaa. Olennaista on etsiä ympäristöosaamisen ja ympäristöliiketoiminnan kumppanuuksia. Kunnilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa vihreän talouden kasvuun vaikkapa hankintojen kautta, Karessuo sanoi.
Kansallisella laaja-alaisella hankkeella, jossa on mukana myös monia kuntia ja Kuntaliitto, etsitään uusia konkreettisia keinoja cleantech-hankintojen edistämiseen. Kunnista löytyy hyviä esimerkkejä myös vihreän talouden edistämisessä yhteistyössä yksityissektorin kanssa.
Lisätietoja:
Johtaja Leena Karessuo, 050 66738
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.