Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Askolan kunnanvaltuustoseminaarissa 8.8.2014:
(Kuntaliitto tiedottaa 8.8.2014) Suomen hallituksen vuosi sitten budjettiriihessä tekemä päätös vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita on historiallinen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen vähentäminen miljardin euron edestä on tavoite, josta on edelleen pidettävä kiinni muutaman viikon kuluttua alkavassa budjettiriihessä, korosti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Askolan kunnanvaltuustoseminaarissa perjantaina.
– Hallitus sopi alkukesän minihallitusneuvotteluissa antavansa syysistuntokaudella 2014 eduskunnalle riittävät esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta. Kuntakentälle on erittäin tärkeää, että tästä lupauksesta pidetään kiinni, sillä valtiolla on suuri vastuu kuntatalouden ongelmista. Ilman poikkeuksellisen suuria valtionosuuksien leikkauksia kuntatalous olisi kutakuinkin tasapainossa, muistutti Kietäväinen.
– Kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat lisääntymässä varovasti arvioituna yli 300 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Hallituksen linjausten mukaan kunnilla on edessä uusia tehtäviä, joihin kuuluu merkittävimpinä vaikeasti työllistyvien aktivoinnin lisääntynyt vastuu, oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella, sosiaalihuoltolain uudistus ja kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken.
– Myönteistä on, että talouspoliittinen ministerivaliokunta on eilen linjannut, että ministeriöiden tulee viipymättä laatia esityksensä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi siten, että tiedot ovat käytettävissä budjettiriihessä, sanoo Kietäväinen.
– Tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset nousevat ensi vuonna yhteensä jo yli 1,5 miljardiin euroon. Menetysten kattamiseksi jouduttaisiin nostamaan kunnallisveroa kaikissa kunnissa laskennallisesti keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä. Laskennallisen korotuksen kunnittainen vaihteluväli on 0,7-2,7 prosenttiyksikköä asukasta kohden verotulojen eroista johtuen. Erot kuntien välillä kasvavat, arvioi Kietäväinen kuntatalouden kehitystä.
– Ensi vuonna uusia kuntien valtionosuusleikkauksia tehdään 100 miljoonalla eruolla. Leikkaukset johtuvat poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa kiinteistöveron alarajan sekä sote-maksujen korotusten tuotot on suunniteltu imuroitavaksi valtionosuusleikkauksien kautta valtiolle.
Perustuslain rahoitusperiaatteen mukaan valtion on osoitettava kunnille riittävät voimavarat niille annettujen tehtävien hoitoon.
– On perusteltua kysyä, toteutuuko tuo periaate enää, kun peruspalvelujen valtionosuus on laskemassa ensi vuonna noin 25 prosenttiin, huomautti Kietäväinen.
Lisätietoja:
Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, p. 0400 486 043
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.