Nyt tarvitaan innovatiivisia rahoitusinstrumentteja

(Kuntaliitto tiedottaa 4.12.2014) Teollisuuden uudistumiselle välttämättömien innovaatioinvestointien väheneminen talouskriisin aikana on vakava uhka Euroopan tulevaisuudelle, arvioi Euroopan unionin alueiden komitea lausunnossaan EU:n teollisuuspolitiikkapaketista. Yhtenä huolenaiheena alueiden komitea pitää myös rakenteellisten muutosten hidasta täytäntöönpanoa.

- Vahva teollinen perusta on ensiarvoinen Euroopan kilpailukyvylle ja vakaalle kehitykselle. Kilpailuetumme maailmantaloudessa perustuu ennen kaikkea kestäviin, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin, toteaa alueiden komitean lausunnon valmistelusta vastannut komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula.

Komitea suuntaa ehdotuksensa myös 300 miljardin euron kasvua ja työllisyyttä tukevan investointipaketin täytäntöönpanoon. Tarvitaan entistä tehokkaampia, sekä julkisen että yksityisen sektorin paremmin kattavia rahoitusvälineitä. Investoinnit edellyttävät myös uusia innovaatiovälineiden ja infrastruktuuri-investointien yhdistelmiä, joihin liittyy teollisten prosessien uudistamista sekä korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusia muotoja. Teollisuustuotannon elvyttämistä voidaan nopeuttaa parantamalla digitaaliteknologian ja verkkopalveluiden käyttöä.

Teollisuus generoi töitä myös muille aloille

Teollisuuden osuus EU:n viennistä on yli 80 prosenttia ja yksityisestä tutkimuksesta ja innovoinnista 80 prosenttia. Lähes joka neljäs yksityisen sektorin työpaikka on teollisuudessa ja edellyttää usein korkeaa ammattitaitoa. Jokainen valmistusteollisuuden uusi työpaikka synnyttää 0,5–2 työpaikkaa muille aloille.

Alueiden komitea toteaa lausunnossaan, että yhteiskunnalta ja teollisuudelta itseltään tarvitaan tehokkaita reagointivalmiuksia. Teolliseen ja myös poliittiseen osaamiseen kuuluvat enemmän kuin koskaan liiketoimintaprosessien ymmärtäminen, tiedon ja teknologian hallinta sekä henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot.

- Teollisuuden suuryritysten ja pk-yritysten toimintalinjat on kytkettävä aidosti niiden sijaintivaltioiden ja alueiden konkreettisiin teollisuuspolitiikkoihin, painottaa Markkula.

- Erityisesti tarvitaan esimerkiksi EU:n INTERREG-määrärahoja, joilla teollisuuspaikkakunnilla olevien soveltavan korkeakoulutuksen oppilaitosten keskinäistä verkostotoimintaa ja yritysyhteistyötä vahvistetaan.

Palvelujen osuus teollisuustuotteissa kasvaa

Tarvetta panostaa EU:n perinteisen teollisuuden nykyaikaistamiseen on erityisesti aloilla, joiden kilpailukykyyn työvoimakustannukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ja joilla on olemassa korkeatasoista osaamista. Tätä voidaan hyödyntää monin uusin kombinaatioin tulemalla pois omasta laatikosta ja rikkomalla siilojen rajoja.

- Olisi myös huomioitava teollisuuden viimeaikainen kehitys, jossa teollisuustuotteet ja palvelut integroituvat ja täydentävät toisiaan, muistuttaa Markkula. Kukin yritys voi keskittyä omaan ydintoimintaansa ja muodostaa strategisia kumppanuuksia.

- Palvelujen osuus on noin 40 prosenttia eurooppalaisten teollisuustuotteiden viennin jalostusarvosta. Noin kolmannes tällaisten tuotteiden viennin synnyttämistä työpaikoista on yrityksissä, jotka toimittavat vienninharjoittajille tavaroita ja lisäpalveluita. Huollon ja koulutuksen kaltaiset palvelut ovat oleellinen osa monimuotoisten teollisuustuotteiden toimitusta.

Lausunnossaan alueiden komitea arvioi että asiantuntijapalvelujen, kuten rahoituksen, viestinnän, vakuutustoiminnan ja osaamisvaltaisten liike-elämän palvelujen merkitys kasvaa teollisuustuotteiden tuotannossa. Tämä selittää osaltaan palvelujen kasvavan osuuden kansantalouden kokonaistuotoksesta.

- Teollista strategiaa ei voida toteuttaa muista aloista erillään, koska se on moninaisessa vuorovaikutuksessa monien muiden alojen kanssa. Teollisen strategian on oltava tiiviisti yhteydessä energia-, koulutus-, T&K&I-, kauppa-, infrastruktuuri-, sosiaalisen vastuun, terveys- ja turvallisuuspolitiikkoihin, korostaa Markku Markkula ja huomauttaa samalla Suomen EU:lle tekemien yhteisten investointiehdotusten suuruusluokasta. Satojen ja jopa miljardien eurojen suuruiset investoinnit vaativat monien tahojen synergistä yhteistyötä ja rahoitusta.

Komitea esittää, että EU:n tulisi ottaa käyttöön uusia yhteistyö- ja rahoitusmekanismeja, joilla uusinta eurooppalaista teknologiaa ja muuta osaamista saadaan vaativiin ja suuriin perusteollisuuden uudistamishankkeisiin erityisesti vaikean työttömyyden paikkakunnilla.

- Vakaus ja ennustettavuus on edellytys sille, että teolliset investoinnit toteutuvat EU:n alueella. Tämän vakauden ja ennustettavuuden pitää toteutua niin paikallis- kuin aluehallinnon tasolla sekä kansallisella ja EU:n tasolla. EU:n lainsäädännön on edistettävä – mieluiten direktiivien kautta – vakautta ja ennustettavuutta yritysten oikeusvarmuuden takaamiseksi.

Lisätietoja: 
Alueiden komitean jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Markku Markkula, p. 050 464 2455

EU:n alueiden komitea
EU:n alueiden komitea on 350-jäseninen EU:n toimielin, jonka päätehtävänä on tuoda esille EU:n lainsäädännön valmistelussa jäsenmaiden kuntien ja alueiden näkökohdat. Komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille useista EU-lainsäädännön asioista, kuten työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöasioista ja aluepolitiikasta. Komiteassa on yhdeksän suomalaisjäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaata. Suomen Kuntaliitto toimii alueiden komitean Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.

Tagit