Omaishoitoa kehitettävä Kelan rahoitusmallin pohjalta
(Kuntaliitto tiedottaa 19.3.2014) Omaishoidon tukeminen on Kuntaliiton ja kuntien mielestä tärkeää ja edistää merkittävästi vanhusten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden kotona selviytymistä. Omaishoidon tukea pitää Kuntaliiton mielestä laajentaa valtion kustannuksella Kelan kautta. Kuntien velvoitteita ja kustannuksia ei voida lisätä. Kuntaliitto sekä Helsingin kaupunki ja Lempäälän kunta jättivät täydentävän lausuman tänään julkistettuun työryhmän esitykseen.
Työryhmä on valmistellut kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaa vuosille 2014–2020. Ohjelmassa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta, joka korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Sopimusomaishoidon kehittäminen työryhmän esittämän ohjelman mukaisesti lisäisi omaishoidon tukemiseen käytettäviä kustannuksia arviolta 468 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Työryhmä esittää sopimusomaishoidon järjestämiseen ja rahoittamiseen kahta vaihtoehtoista mallia: Vahvennettua kuntamallia ja Kelan rahoitusmallia. Kuntaliiton, Helsingin ja Lempäälän edustajien mielestä jatkovalmisteluun on valittava Kelan rahoitusmalli, jossa Kela vastaisi sopimusomaishoidon hoitopalkkioista ja ne rahoitettaisiin valtion varoista.
Kela-mallissa sopimusomaishoitajan oikeus lakisääteiseen vapaaseen syntyisi Kelan hoitopalkkiota koskevan päätöksen myötä. Kelan rahoitusmalli parantaisi sopimusomaishoidon järjestämismahdollisuuksia ja lisäisi sopimusomaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta koko maassa.
Kunta kuitenkin vastaisi vapaanaikaisten palvelujen järjestämisestä hoidettavalle. Tämän vuoksi valtion tulee korvata vapaanaikaisten palvelujen kustannukset kunnille täysimääräisesti.
– Jatkovalmistelussa on arvioitava myös sopimusomaishoidon hoitopalkkioiden ja Kelan hoitotukien yhteensovittamista. Yhteensovittamisessa on otettava huomioon myös ne vanhukset, vammaiset ja sairaat henkilöt, joilla ei ole omaisia tai läheisiä auttamassa ja jotka ovat kokonaan riippuvaisia ulkopuolisista palveluista, todetaan Kuntaliiton ja kuntaedustajien täydentävässä lausumassa.
Vahvennettu kuntamalli tarkoittaisi subjektiivista oikeutta hoitopalkkioihin ja vapaapäiviin, ja loisi siten sopimusomaishoitoon vahvemmat oikeudet kuin muihin lakisääteisiin, määrärahasidonnaisiin palveluihin. Maan hallitus on linjannut, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita karsitaan eikä laajenneta, kuten tässä vaihtoehdossa kävisi.
Työryhmän esitys kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaksi on vuosina 2014– 2020 toteutettava ohjelma, jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen perustuvan sopimusomaishoidon ja muun omaishoidon.
Omaishoidon tukea sai vuoden 2012 aikana noin 41 000 hoidettavaa. Kunnat maksoivat hoitopalkkioita omaishoitajille yhteensä 173 miljoonaa euroa ja sotu-maksuja noin 35 miljoonaa euroa. Omaishoidon tukena annettavien palvelujen kustannuksia ei tilastoida valtakunnallisesti, mutta niiden arvioidaan olevan vähintään samaa luokkaa kuin hoitopalkkioiden kustannukset. Omaishoidon tuen kokonaiskustannukset ovat siten nykyisin arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, 040 334 5813
Sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen, 050 596 9866
Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes, 050 357 3478
Idän palvelualueen johtaja Merja Etholén-Rönnberg, Helsingin kaupunki, 050 599 4507
Sosiaali- ja terveysjohtaja Raimo Nieminen, Lempäälän kunta, 0400 765 177