Sote-uudistuksessa varmistetava julkisesti tuotetut palvelut

(Kuntaliitto tiedottaa 11.4.2014) – Kuntalaisten tarpeet ja peruspalvelujen toimivuus on pidettävä kirkkaina mielessä suuren sote-uudistuksen valmistelussa, muistutti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen perjantaina Mikkelissä Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliiton ajankohtaispäivässä.

Haatainen totesi, että kuntien rooli palveluiden tuottamisessa sekä uuden sote-mallin rahoituksessa on määrittelemättä.

– Kunnan rooli pitää ensi tilassa selkiinnyttää, jotta julkiseen järjestelmään vahvasti perustuva hyvinvointimallimme säilyy ja vahvistuu.

Hallitus ja oppositiopuolueet linjasivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun viidelle sote-alueelle, jotka toimisivat kuntayhtyminä. Uuden järjestämislakiesityksen on tarkoitus olla valmiina toukokuussa, ja kuntien lausuntoaika olisi kesällä. 

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen täysremonttia tehdään nyt hyvin kireällä aikataululla, ja avoimia kysymyksiä on paljon. Rahoituksen sekä järjestämisvastuun ja tuottamisen selkiinnyttämisen ohella on varmistettava muutokset vireillä olevaan hankintalain uudistukseen sekä kuntalakiin.

– Linjaamista tarvitaan, miten ja missä tuotetaan kansalaisille keskeiset hyvinvointipalvelut kuten vanhuspalvelut, lastensuojelu, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Kunnan rooli on hyvinvointia ja terveyttä edistävissä palveluissa keskeinen ja sitä pitää voida sote-ratkaisulla vahvistaa.

Uusi sote-rakenne astuisi voimaan vuoden 2017 alusta. Kuntaliitto kannattaa nykyisten yhteistoiminta-alueiden jatkamista kunnes uusi rakenne astuu voimaan. Liiton hallitus tukee eduskuntaan tulossa olevaa lakiesitystä, joka edellyttää kuntia pysymään sovituissa yhteistoiminta-alueissa.

– Sote-ratkaisun parlamentaarinen valmistelu on erittäin hyvä lähtökohta uudistuksen edistämiseksi. Valmistelussa pitää käyttää hyödyksi kuntien vahva käytännön kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä asukaslähtöisesti, Haatainen sanoi.

– Viiteen sotealueeseen perustuvan organisaatiomallin myötä on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä tietojärjestelmäinvestoinneissa sekä kalliiden laiteinvestointien ja infrastruktuurin rakentamisen osalta. 

–  Kuntaperusteisen järjestelmän vahvuutena on ollut kyky limittää toisiinsa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja ja sosiaali- ja terveyspalveluja käytännön arjessa. Tätä ei pidä organisaation muutoksissa menettää.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, 040 334 5813

Tagit