Valtionosuusleikkaukset näkyvät kuntaverotuksessa:
(Kuntaliitto tiedottaa 18.11.2014) Heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, nostaa kunnallisveroprosenttiaan ensi vuodelle. Verotus kiristyy noin 100 miljoonalla eurolla.
- Valtio on siirtänyt valtionosuusleikkauksilla veronkorotuspaineita kunnille ja tulokset näkyvät tämän ja ensi vuoden veronkorotuksissa. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt tasapainossa. Vuosia 2012-2015 koskevat valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yhteensä 1,5 miljardia euroa. Jotta summa saataisiin katettua veronkorotuksin, tulisi kunnallisveroa korottaa laskennallisesti keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa, analysoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
- Kunnallisverojen korotuksia on ensi vuonna vähemmän kuin tänä vuonna, jolloin yli puolet kunnista korotti kunnallisveroa. Kaksi vuotta peräkkäin veroprosenttia korottaneita kuntia on yhteensä 42, mikä kuvastaa kuntatalouden vaikeutunutta tilannetta. Tästä huolimatta veronkorotuspaineita jää vielä tuleville vuosille, analysoi Kietäväinen.
Korkein kunnallisveroprosentti on ensi vuonna Kiteellä 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa 16,50 prosenttia. Kunnallisveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja ensi vuonna noin 100 miljoonaa euroa. Yhteensä kunnallisvero- ja kiinteistöverotulojen korotukset tuottavat 170 miljoonaa euroa. Kuntaliitosten johdosta kuntia on ensi vuonna yhteensä 317.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 19,84 mikä merkitsee 0,10 prosenttiyksikön kasvua tästä vuodesta.
Yleisimmän, eli 0,5 prosenttiyksikön suuruisen korotuksen tekeviä kuntia on yhteensä 54. Suurin korotus on 1,0 prosenttiyksikköä. Yhteensä 16 kuntaa korottaa kunnallisveroprosenttiaan tämän verran.
Kunnallisverojen kiristykset kohdistuvat ensi vuonna lähinnä pienempiin kuntiin, mikä näkyy kohtuullisen maltillisena keskimääräisen kunnallisveron nousuna. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista kunnallisveroprosenttiaan nostavat Kouvola ja Pori 0,5 prosenttiyksikköä ja Hämeenlinna 0,25 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan kunnallisveroprosenttiaan nostavissa kunnissa asuu noin 1,2 miljoonaa ihmistä.
- Kunnat ovat kuitenkin tehostaneet merkittävästi toimintaansa jotta kuntaveron korotukset voidaan minimoida. KT Kuntatyönantajien arvion mukaan kuntien henkilöstösäästöt nousevat tänä vuonna 600 miljoonaan euroon. Kokonaissäästöt nousevat tätä suuremmaksi, sanoo Kietäväinen.
Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuksia menettäneet kunnat ovat nostaneet kunnallisveroprosenttiaan keskimääräistä enemmän. Uudistuksessa valtionosuuksia menetti yhteensä 188 kuntaa, joista 68 nostaa ensi vuoden kunnallisveroprosenttiaan.
Kiinteistöverossa on lakisääteiset ylä- ja alarajat, joiden puitteissa kunnat voivat määrittää oman kiinteistöveroprosenttinsa. Yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin lailla vuodelle 2015. Alarajojen lakisääteisen korotuksen seurauksena 63 kunnan kiinteistöveroprosentti nousee.
- Nämä kiinteistöveron korotusten verotuotot eivät kuitenkaan helpota kuntien taloudellista tilannetta tai tulevien vuosien veronkorotuspaineita. Syynä on hallituksen päätös leikata lakimuutoksen aikaansaamat verotuotot valtiolle valtionosuusleikkausten kautta, sanoo Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola.
- Menettely on ennenkuulumaton ja ylimitoitettu. Valtio arvioi kiinteistöveron ylä- ja alarajojen muutosten tuotoksi 48 miljoonaa euroa, jonka mukaan valtionosuuksia leikataan. Kuntaliiton arvio on alhaisempi, noin 41 miljoonaa euroa, eli kunnilta leikataan noin 7 miljoonaa euroa verotuottoa, jota ei todellisuudessa tule kertymään.
Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee noin neljässäkymmenessä prosentissa kunnista. 132 kuntaa nosti ainakin yhtä kiinteistöveroprosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin keskimääräinen veroprosentti nousee 0,04 prosenttiyksikköä ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentit 0,03 prosenttiyksikköä. Veroprosenttien korotukset lisäävät kuntien kiinteistöverotuloja vuonna 2014 noin 70 miljoonaa euroa.
Yhteensä 131 kunnassa kunnallisveroprosentti on ensi vuonna vähintään 21 prosenttia ja 25 kunnassa vähintään 22 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna korkeimmat keskimääräiset kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Kainuussa 21,13 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 21,07 prosenttia.
Yleisin kunnallisveroprosentti ensi vuonna on 20,50 prosenttia, tällä prosentilla verotetaan 55 kunnassa. Yksikään kunta ei laske kunnallisveroprosenttiaan ensi vuodelle.
Alhaisimmat kunnallisveroprosentit ovat Ahvenanmaalla 17,73 prosenttia ja Uudellamaalla 18,85 prosenttia. Ahvenanmaan kuntien tehtävät eroavat muun Suomen kuntien tehtävistä, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Suomessa on ensi vuonna 317 kuntaa. Näistä 16 sijaitsee Ahvenanmaalla.
Ero korkeimman ja matalimman kunnallisveroprosentin välillä pysyy ensi vuonna ennallaan kuudessa prosenttiyksikössä.
- Kuntalaiselle kuusi prosenttiyksikköä merkitsee suurta eroa maksetuissa kunnallisveroissa. Palkansaaja, joka tienaa 3000 euroa kuukaudessa maksaa vuodessa 1900 euroa enemmän veroja siinä kunnassa, jossa on korkein kunnallisveroprosentti verrattuna saman verran tienaavaan henkilöön alimman kunnallisveroprosentin kunnassa, kuvaa kuntatalousasioiden johtaja Ilari Soosalu kuntakohtaisia eroja.
- On erittäin tärkeää, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen etenee hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Suomessa ei ole varaa muihin kuntia koskeviin uudistuksiin kuin sellaisiin, jotka parantavat kuntien toiminnan tehokkuutta ja taloutta, painottaa Timo Kietäväinen.
- Poistamalla kuntien tuloksekkaan toiminnan esteitä, tehostamalla toimintaa, edistämällä rakenteellisia uudistuksia kuntalähtöisesti, keventämällä kuntien tehtäviä sekä laajentamalla kuntien veropohjaa pystymme välttämään kuntaverojen rajuja korotuspaineita ja vähentämään kuntatalouden velkaantumista, sanoo Timo Kietäväinen.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
Kuntatalouden johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
Kuntaliiton kuntatalouden apulaisjohtaja Reijo Vuorento, p. 050 667 41
Veroasiantuntija Jukka Hakola, p. 050 411 7112
Sana kunnallisprosentti on muutettu muotoon kunnallisveroprosentti 18.11.2014 kello 14.15.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.