Hallitusohjelman kuntalinjaukset toteutettava hallitusti

(Kuntaliitto tiedottaa 28.5.2015) Kuntaliitto on pääosin tyytyväinen hallitusohjelman kuntalinjauksiin, mutta ne on pystyttävä toteuttamaan hallitusti ja tiiviissä yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventäminen ja valtion pidättäytyminen valtionosuusleikkauksista antavat kunnille mahdollisuuden tasapainottaa vaikeaa taloudellista tilannettaan.

Sote-ratkaisun valmisteluun pitäisi varata riittävästi aikaa ja siinä pitää ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Kuntia on aidosti kuultava prosessin eri vaiheissa. Kuntaliiton mielestä näin ison yhteiskunnallisen muutoksen valmistelu tulisi toteuttaa parlamentaarisesti. Sote-ratkaisulla on suorat vaikutukset muuhun kunnan hallintoon ja sitä ei voida valmistella irrallisena kysymyksenä muusta hallinnon kehittämisestä.

– Kuntatoiminnan kokeilut ja joustot on toteutettava niin, että paikalliset olot saadaan huomioitua ja uudistusprosessit lähtevät kuntien omista lähtökohdista. Lainsäädännön valmistelun kehittäminen on tervetullut perusajatus. Kunnat ja Kuntaliitto on kytkettävä mukaan kunta-alan uudistusprosesseihin, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

- Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on nähtävä prosessina, ei vain yksittäisten tehtävien karsimisena. Aikaa on varattava kuntien kuulemiseen ja vaikutusten arviointiin.

– Kireä aikataulu voi vaikeuttaa myös sote-ratkaisun toteuttamista. Maakuntamalli vaatii paljon valmistelua ja muutoksia, ja perusteellinen parlamentaarinen valmistelutyö olisi edelleen tarpeen, Mäki-Lohiluoma painottaa.

Kuntatalous epävarmalla pohjalla

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen parantaa aidosti kuntatalouden tilaa ja tasapainoa tavoitteiden mukaisesti. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä saatavaa säästöä ei pidä siirtää valtiolle, vaan mahdollisimman suuri osa siitä tulee jättää kuntatalouden vahvistamiseen.

– Kunnille tulee turvata riittävät mahdollisuudet palvelujen rahoittamiseen ja kehittämiseen. Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei saa tulla myöskään välillisesti ministeriöiden kehittämistoimien kautta. Tehtävien ja rahoituksen tasapainoa pitää ohjata vahvasti valtioneuvoston taholta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Valtionosuuksien indeksijäädytys merkitsee 60 miljoonan euron valtionosuusleikkausta. Leikkaukset lisäävät kuntien veronkorotuspaineita. Kaavaillut maksutulojen lisäykset tulee osoittaa täysimääräisesti vahvistamaan kuntataloutta. Kuntatalouden kestävyyden kannalta tärkeätä on myös, että veromuutoksista kunnille aiheutuvat menetykset korvataan täysimääräisesti. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yhteisöveron korotettu kuntien jako-osuus, suuruudeltaan noin 270 miljoonaa euroa, säilyisi myös tulevina vuosina.

Sote-ratkaisu vaatii aikaa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulevassa mallissa on auki. Kuntien valtionosuusjärjestelmä pitää kytkeä sote-vastuiden mahdolliseen siirtoon uusille itsehallintoalueille. Myös kokonaisrahoituksen järjestelyt on erittäin suuri urakka.

– Kuntaliitto kannattaa sote-palvelujen integrointia ja vaativan hoidon keskittämistä, mutta maan eri osissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Tehokkuutta ei saavuteta kaavamaisella suurten organisaatioiden mallilla, Mäki-Lohiluoma muistuttaa.

Kun sote-vastuut siirtyvät uusille itsehallintoalueille, kunnan rooli elinvoiman kehittämisessä korostuu. Tätä tukee myös hallitusohjelman tavoite työvoimapalvelujen voimavarojen ja työllistämisvastuun yhdistämisestä, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti mahdolliseksi.

Korjausrakentaminen huolena

Liikenneverkon korjausvelan pienentämiseen on hallitusohjelmassa esitetty 600 miljoonaa euroa. Rahoituksen kohdentaminen ja ajoitus tulee toteuttaa alueellisesti tuottavasti ja alan markkinoita tasaisesti hyödyntäen. Joukkoliikenteen valtion tukea vähennetään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa käytännössä, että joukkoliikenteen palvelut vähenevät ja niiden ylläpitäminen kaatuu vähitellen kuntien maksettavaksi.

– Kuntaliitto on huolissaan erityisesti sosiaali- ja terveystoimen rakennusten sekä koulujen korjaustarpeista. Korjausinvestoinneista etusijalle on syytä asettaa tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta parantavat hankkeet, joita valtion tulisi vauhdittaa rakennusaikaisella avustuksella. Rakentaminen vahvistaa hyvin työllistymistä, Kietäväinen painottaa.

Rakentamista koskevien normien vähentäminen sekä linjaukset tonttituotannon lisäämiseksi ja rakentamisen kustannusten alentamiseksi parantavat kuntien mahdollisuuksia alueensa elinvoiman kehittämiseen.

Kasvuseutujen jo tähän saakka onnistunutta sopimuksiin perustuvaa kehittämistä aiotaan jatkaa. Hallitus lupaa tukea kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn vahvistamista. Kunnat ja Kuntaliitto odottavat läpileikkaavaa kumppanuuden vahvistamista kunta-valtiosuhteessa ja valtion kuntapolitiikan pitkäjänteistämistä.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, 0400 486 043