Tiedote, 
13.3.2015

Kunnat joutuvat maksamaan valtion maanteitä

Kunnat osallistuvat entistä enemmän valtion maanteiden rakentamiseen, osoittaa Kuntaliiton selvitys. Valtion vastuulle kuuluvat hankkeet eivät välttämättä toteudu ilman kunnan osallistumista. 

​

– Kuntaliitto on saanut yhä useammin kunnilta yhteydenottoja tapauksista, joissa ELY-keskus on vaatinut kuntaa osallistumaan valtion maanteiden ja esimerkiksi niihin liittyvien risteysten ja pyöräteiden rakentamiseen. Kunnille on ilmoitettu, että muuten hankkeet eivät toteudu, kertoo Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala.

Kuntaliitto teki kunnille kesällä 2014 kyselyn niiden osallistumisesta valtion tienpitoon vuosina 2011–2013. Siihen vastasi noin 40 prosenttia Suomen kunnista. Tulokset vahvistavat kuntien olevan maksumiehiä.

Kyselyyn vastanneet kunnat osallistuivat vuonna 2013 valtion tiehankkeiden rahoittamiseen 20 miljoonalla eurolla. Koko maan tasolla puhutaan arviolta 40–50 miljoonan euron vuotuisesta satsauksesta. Kuntien antaman rahoituksen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011.

Kunnilta kysyttiin myös sitä, miksi ne suostuvat maksamaan osan valtiolle kuuluvista hankkeista. Vastausten mukaan pääsyy on, että hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan rahoitusta. Kunnan osallistuminen on myös nopeuttanut hankkeita.

– Kunnat kokevat rahoitusvaateet kiristykseksi: hanketta ei tule, jos kunta ei maksa, Siltala sanoo.

Tämä asettaa kunnat keskenään eriarvoiseen asemaan: ne kunnat, joilla on taloudelliset mahdollisuudet osallistua maantiehankkeiden rahoitukseen, voivat saada alueelleen tulevan hankkeen toteutumaan aikaisemmin kuin kunnat, joilla rahoitusmahdollisuutta ei ole.

Valtio saa liikenneverojen tulot

Kaikki liikenteestä kerätyt verotulot menevät valtiolle. Kunnat vastaavat oman katuverkkonsa menoista kunnallisilla veroilla.

– Tilanne on kestämätön. Valtio ei kykene vastaamaan sille lain mukaan kuuluvista tienpidon tehtävistä yhteiskunnan ja maankäytön kehittymisen edellyttämällä tavalla. Virkamiesten päätöksillä tiehankkeiden rahoitusta vyörytetään kunnille, jotta tarpeelliset hankkeet saadaan etenemään, Siltala sanoo.

Kunnat pitävät sinänsä hyvinä säädöksiä ja niiden tueksi tehtyä kustannusjaon suositusta (Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa, Kuntaliitto 2010). Valtion pitää kuitenkin myös käytännössä toimia niiden mukaisesti.

Kuntaliitto on esittänyt, että ongelmaan on haettava ratkaisua valtakunnan tasolla seuraavalla hallituskaudella. Hallituksen tulee käynnistää selvitys valtion ja kuntien liikenteen vastuista ja kustannustenjaosta. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta kohdentaa osa liikenneverotuloista kunnille kasvaneiden liikennemenojen katteeksi.

 

Lisätietoja:

Silja Siltala, liikenneinsinööri, p. 050 3799 728
Kirsi Rontu, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 0400 604 658
Hanne Lindqvist, tutkija, p. 050 3450 955

 

Lisää aiheesta