Kunnat kannattavat nuorisotakuun kehittämistä

Nuorisotakuun toimintamalli saa tukea kunnista, vaikka sen tuloksiin ei vielä olla tyytyväisiä. Kuntaliiton kyselyn perusteella kuntien keskeinen viesti on, että nuorten työllistyminen edellyttää laajaa ja pitkäaikaista yhteistyötä.

​- Nuorisotakuun toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa ja erityisesti horisontaalista valmistelua ja yhteistyötä. Nuorisotakuu ei ole vain yhden hallintokunnan eikä hallituskauden asia, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

Kyselyllä kerättiin kokemuksia kaikista toimista, joilla edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kunnan toimenpiteet voivat olla kunnan itsensä toteuttamia tai yhteistyöhankkeita.

Kuntaliitto toteuttama seurantakysely nuorisotakuusta on jatkoa vuonna 2013 tehdylle kuntakyselylle. Kyselyä täydennettiin kysymyksillä, siitä miten kunnat arvioivat nuorisotakuun toteutumista ja mitä ovat kuntien toiveet nuorisotakuun jatkolle.

Tammikuussa 2015 toteutettuun kyselyyn saatiin 116 vastausta, joista yksi edusti kolmen kunnan yhteistoiminta-aluetta. Yhteensä 38,5 prosenttia Manner-Suomen kunnista vastasi kyselyyn. Kysely kohdennettiin kunnissa nuorisoasioista vastaaville viranhaltijoille.

Hyödyt vielä epävarmoja

Kunnat suhtautuivat kriittisesti nuorisotakuun onnistumiseen: vajaa 9 prosenttia kunnista arvioi nuorisotakuun onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin, ja toisaalta 19 prosenttia arvioi nuorisotakuusta olleen konkreettista hyötyä.

Valtionhallinnon ohjauksen ja resursoinnin arvioimisessa esille nousi, että tavoitteet ja resursointi pitäisi saada parempaan tasapainoon. Vastaajista 46 prosenttia oli tätä mieltä. Vastaajista 21 prosentin mielestä valtionhallinnon muut toimet ovat ristiriidassa nuorisotakuun tavoitteiden kanssa ja vesittävät takuun toteuttamisen mahdollisuuksia.

Jo edellisellä kyselykierroksella kunnat muistuttivat, että kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista vahvistamista tukevaa työtä jo aiemmin, ennen nykyistä nuorisotakuuohjelmaa.

Tuloksia yhteistyön ja jatkuvuuden kautta

Kyselyn mukaan yhteistyötä tehdään kunnan eri hallintokuntien sekä kunnassa vaikuttavien muiden tahojen kanssa aktiivisesti. Vastaajat korostivat palvelujen saatavuutta, toiminnan joustavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.

- Yhteistyön merkitys korostuu nuorisotakuussa, jossa kunnan ja valtion ohella monet hankkeet sekä järjestö- ja yrityskenttä ovat mukana monin tavoin. Vastausten perusteella tärkeänä pidetään toiminnan jatkuvuudesta huolehtimista, joten nuorisotakuuta olisi tärkeää jatkaa ensi hallituskaudella. Nuorisotakuuta tulisi kyselyn perusteella kuitenkin toteuttaa jatkossakin nykyisen lainsäädännön mukaan, huomauttaa Kallio-Savela.

- Jatkuvuuteen liittyy myös kuntakentältä nouseva tarve vakiinnuttaa toimintaa ja resursoida kunnissa tehtävää perustyötä riittävästi. Hanketoiminta on tärkeää, mutta tärkeämpää olisi kuitenkin vakiinnuttaa ja huomioida rahoituksessa toimivat työmuodot kuten etsivä nuorisotyö. Toiveena onkin, että painopistettä siirrettäisiin vahvasti hankkeista perustoimintaan, toteaa Kallio-Savela.

 

Monipuoliset keinot käytössä nuorten tukemisessa

 

Kuntien palvelut ja toimenpiteet ovat varsin samanlaisia kuin aikaisemman kyselyn perusteella. Edelleen suosituinta on etsivä nuorisotyö, jota toteutti 99 prosenttia vastaajista. Kyselyn perusteella kunnat järjestävät koulutuspalveluja tukipalveluineen, työllistävät nuoria sekä tarjoavat työllistymistä ja hyvinvointia tukevia palveluja ja tukitoimia työllisyys-, sosiaali- ja terveysasioista sekä nuorisotyöstä vastaavien yhteistyönä. 

 

- Oman toimintansa ohella kunnat tukevat ja avustavat monia järjestöjä ja yhdistyksiä sekä osallistuvat useisiin hankkeisiin ja projekteihin, joissa kokeillaan uusia toimintatapoja ja kehitetään uusia palvelumalleja, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm.

 

Palvelujen läheisyys avainasemassa

 

Kunnat tarjoavat nuorille runsaasti työtilaisuuksia ja polkuja omaan ammattiin, ilmenee kyselystä.  Kesätöillä saadaan tärkeä ensikontakti työelämään. TE-palvelut ovat entistä vaikeammin tavoitettavissa, joten kuntien rooli paikallistasolla korostuu.

 

- Nuorten työllistämisen kannalta kyselyyn vastanneet kunnat kokevat, että keskeiset TE-palvelut etääntyvät liikaa nuorista. Palvelujen karkaaminen liian kauaksi ja siirtyminen vain verkkoon huolestuttivat. Nuoret kaipaavat enemmänkin palveluohjausta ja henkilökohtaista tukea, sanoo Kuntaliiton eritysasiantuntija Tommi Eskonen.

 

Kyselyssä nousevat työllisyyden ohella esille sosiaali- ja terveyspalvelujen tärkeä rooli ja merkitys nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.

Lisätietoja:
Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija, ammatillinen koulutus p. 050 437 0045
Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, liikunta ja nuorisotyö  p. 0500 750 721
Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, työllisyysasiat p. 050 3611 052